Kaskelotin pää on aivan tylppä samoin kuin monien isojen laivojen veden alla oleva keulapallukka, mitä olen aina ihmetellyt.
Sillä keulapallukalla (bulb, tai bulbi suomalaisittain) ei ole tarkoitus lisätä virtaviivaisuutta vedessä vaan sen tarkoitus on nostaa vasta-aalto keulasta aiheutuvalle aallolle. Jolloin kaksi, vastakkaisessa vaiheessa olevaa aaltoa kumoavat toisensa ja kuluu vähemmän löpöä. Johonkin prosentin tai parin säästöön sillä päästään, joka ei tietenkään kuulosta paljolta mutta kohtuullisen kokoisella risteilijällä se on noin satatuhatta euroa vuodessa.
Komppaan Jukkaa siinä että venettä ja pelkästään maalla liikkuvaa ajoneuvoa ei voi verrata toisiinsa. Veneeseen vaikuuttaa ylättävän paljon erilaisia asioita (veden suolaisuus tai kuinka syvää vesi on) jotka vaikuttavat yllättävän voimakkaasti sen liikkumiseen. Alan kirjallisuus paljastaa asiasta enemmän: http://www.elsevier.com/wps/find/bookde ... escription (Jos sattuu kiinnostamaan).
Why not? Only one human captain has ever survived battle with the Minbari fleet. He is behind me. You are in front of me. If you value your lives be somewhere else.
Delenn, Severed Dreams, Babylon 5
Hoksasin että eturenkaan ripustuksenhan voisi tehdä näinkin
Pääsisi raskaasta haarukkarakenteesta ja runkokin kevenisi kun ei tarvis olla ylhäältä haarukan kiinnityspisteestä niin jäykkä. Etunapaan tuleva putki kiinni samalle puolelle kuin ketjuvetokin niin toisen puolen voisi rakentaa kokonaan ohuemmasta putkesta.
Jukka
Joo, hyvä oivallus! Kiitos ideasta!
On selvästi kevyempi ja yksinkertaisempi kuin normaalihaarukalla. Olen ajatellut hoitaa etupyörän kääntelyn jarruvaijeri-systeemillä.
Sakari
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
Olen ajatellut hoitaa etupyörän kääntelyn jarruvaijeri-systeemillä.
Ainakin tuo vaijerisysteemi jossa ei ole kuorta ollenkaan on toimiva, tai toimiva niin kauan kun nopeudet on sellaiset että ohjaus on vain suunnan määrittelyä varten. Varmaankin jossakin keskisuomen vuoristossa tulee alamäkiä joissa kolmipyöräisessä ohjauksella hoidetaan myös tasapainoa, niissä tilanteissa tuo vaijeriohjaus voi olla liian epätarkka. En ole juuri yli 40km/h nopeuksia kokeillut niin en osaa varmuudella sanoa.
Itse en kyllä harkitsi vaijeri ohjausta . Ajattele että lasket Vesmanninmäkee yli 60 km/h niin millä eväillä sen pystyt ohjaamaan , jos ohjaus on hiukankaan rakenteeltaan väljä.
Ääri tilanteissa en kyllä haluaisi olla siinä velomobiilissa kyydissä. Ö
Itse en kyllä harkitsi vaijeri ohjausta . Ajattele että lasket Vesmanninmäkee yli 60 km/h niin millä eväillä sen pystyt ohjaamaan , jos ohjaus on hiukankaan rakenteeltaan väljä.
Väljyys ei minusta ole ongelma, kun ei ole jousikiristeisellä vaijerilla yhtään väljä. Jäykkyys sensijaan voi jossakin nopeuksissa olla. Ei ole ohjatessa niin jäykkä että mitään häiritsee, mutta tunnoton on. Käsiin ei tule tuntumaa tiestä eikä siitä mihin suuntaan pyörä itse pyrki menemään. Ohjaus ei myöskään keskitä kovin hyvin. Jotakin hyvääkin tuossa on, menee kaltevalla tiellä suoraan kun käsin kääntää ohjauksen suoraan, kovin kevyt jos on niin pyrkisi kaartamaan kallistuksen suuntaan.
Joo, kyllä jo keksinkin, miten ohjaus saadaan jämptiksi sauvoilla ja kulmanivelillä. Kuvaakin tulee, kun ehtii.
Eikös se kuva ollut jo esillä. Laitan uudelleen.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Joo, kyllä jo keksinkin, miten ohjaus saadaan jämptiksi sauvoilla ja kulmanivelillä. Kuvaakin tulee, kun ehtii.
Eikös se kuva ollut jo esillä. Laitan uudelleen.
Tarkoitin omaa piirrosta rakenteesta, mutta hyvä, kun tuli lisää kuvia tuosta härvelistä, jonka käytännöllisyys tuossa muodossa on vähän kyseenalainen. Jos etupyörän ja kampikeskiön väliin asettaisi tavarakorin olisi rakenne jotenkin puolustettavissa.
Sakari
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
Tarkoitus on asentaa se niin, että ohjausakselilinja kohtaa maapinnan etupyörän linjassa. Posetiivista jättöä n. 40 mm.
Pyörä ei puolla, jos ohjausakseli ampuu pyörän keskitason (kuvittele rengas äärettömän kapeaksi ympyräksi tälle tasolle) ja maanpinnan läpi yhtaikaa. Jos esim. kiinnitys joustaa, muuttuvat kulmat ja pyörä puoltaa. Kaikki on kiinni olka-akselin kulman mitoituksen onnistumisesta. Leikkauspiste maatasossa voi olla enintään muutaman millin sivussa, muuten ohjaus puoltaa.
Olka-akseli koostuu ohjausakselista ja siinä kiinni olevasta pyörän akselista, jotka on kiinnitetty toisiinsa tarkasti määrättyyn kulmaan. Tämä kiinnitys kannattanee tehdä siten, että voit hienosäätää kulmaa taivuttamalla liitosta, jos pyörä puoltaa. Hienosäätöä voi tehdä myös säätämällä asennusholkeilla pyörän sijhaintia akselilla.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Tässä rakenneluonnosta. Perusrunko 20x40 teräsputkea. Korin runkokaaret rimaa. Kulmissa vanerivahvistus.
Ehkä täytyy siirtää takapyöriä taaksepäin
Kuulostaa ehkä liiankin tukevalta. Runko kestäisi ilman koria ja kori ilman runkoa. Molemmat saa olla niin heikkoja että yksin eivät kestä mutta yhdessä jäykistävät toisiaan. Täsää kohti pitäisi osata jonkun verran lujuuslaskentaa.
Joo, ja siirrä tosiaan takarenkaita taemmas. Mun "perättömässä" kinnerissä taka-akselit meni juuri selän takaa, nojakulma pystympi jä takana ei kunnon kuromalle tilaa. Sinulla suurempi takaosa ja loivempi nojakulma niin on myös takapainoiempi. Yhtään omaani takapainoisempaa en tekisi.
tavasti kirjoitti:
aisiko tuosta etupyörän 'haarukasta' riittävän tukevan ja kevyemmän jos tekisi kahdella putkella, toinen korin yläreunasta, toinen alareunasta?
Saisi, mutta jos tekee korin yläreunasta niin tukevan että sillä on riittävän jäykistävä merkitys niin sitten taitaa olla jo sama pitäytyä alkuperäisessä etuhaarukka systeemissä. Voi se haarukka systeemi olla muutenkin kevyempi, yllättävästi sitä painoa alkaa tuolle haarukattomalle ratkaisullekkin tulla jos tekee semmoisen että "varmasti kestää".
Tässä rakenneluonnosta. Perusrunko 20x40 teräsputkea. Korin runkokaaret rimaa. Kulmissa vanerivahvistus.
Ehkä täytyy siirtää takapyöriä taaksepäin
jviirret kirjoitti:
Kuulostaa ehkä liiankin tukevalta. Runko kestäisi ilman koria ja kori ilman runkoa. Molemmat saa olla niin heikkoja että yksin eivät kestä mutta yhdessä jäykistävät toisiaan. Täsää kohti pitäisi osata jonkun verran lujuuslaskentaa.
Kori kestäisi ilman runkoa, jos se tehdään riittävän tukevaksi. Tässä tapauksessa kori on tarkoitus tehdä puurakenteisena mahdollisimman kevytrakenteiseksi. Ensimmäiset nojakit tein puurakenteisina ja ongelmia tuli rungon joustoista isommissa vauhdeissa.
tavasti kirjoitti:
aisiko tuosta etupyörän 'haarukasta' riittävän tukevan ja kevyemmän jos tekisi kahdella putkella, toinen korin yläreunasta, toinen alareunasta?
jviirret kirjoitti:
Saisi, mutta jos tekee korin yläreunasta niin tukevan että sillä on riittävän jäykistävä merkitys niin sitten taitaa olla jo sama pitäytyä alkuperäisessä etuhaarukka systeemissä. Voi se haarukka systeemi olla muutenkin kevyempi, yllättävästi sitä painoa alkaa tuolle haarukattomalle ratkaisullekkin tulla jos tekee semmoisen että "varmasti kestää".
Tässä suunnitelmassa ei löydy kaksiputkiselle ´haarukalle´ kiinnityskohtaa korin ylä- eikä alareunasta ellei sinne ruveta rakentamaan lisärunkoa, joka taas lisäisi painoa.
Sakari
Korjailtu lainauksia, Mustasudenkorento
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
Ö
