STERN 3

[jori]

kulmaan , kun suunittelin että laitan sen noin 10 astetta . Kun tuo ylitys nyt pieneni ,niin ohjauksestahan tulee herkempi ja samalla menetetään sitä keskittämis kykyä haarukalta itseltään. Eli tuleeko siittä nyt enenmän rauhaton ja voikoko siihen mitenkään vaikuttaa. Jos haarukan ja rungon väliin laittois tollasen palauttavan kumin niin liekö siin mitää järjen hiventäkään. vai hankaloittaako ajoo turhaan.

Ei tuo kymmenen asteen kulmalla mikään (liian) suuri tuo jättö ole. (En nyt näe sitä sinun haarukkaasi, mutta arvaamalla.) Etuhaarukan käyryys (offset / rake) ei sinänsä rauhoita ohjausta, vaan nimenomaan jättö.

Haarukkaa käyristetään, jotta saadaan vinompi ohjausakseli, ilman että se tuottaa liian suuren jätön. Se menee tavallaan näin: Ohjausakselin kulmaa suurentamalla jättö kasvaa ja haaukkaa käyristämällä tai asentamalla etuakseli muuten haarukan akselilinjan etupuolelle jättö pienenee.

Pieni ohjausakselin kulma tosiaan tekee ohjauksesta herkän. Liika jättö tekee siitä paikoillaan ja aivan hitaassa vauhdissa yliohjaavan, eli pyörä pyrkii kääntymään vinoon omia aikojaan. Kun vauhtia yli kävelyvauhdin, ylikääntyvyys lakkaa keskipakovoimien takia vaikuttamasta. Muista, että ohjausakselin kulmaa voi säätää perän korkeutta säätämällä.

Minulla on Pakoputkipyörässäni takapään korkeussäätö mitoitettu siten, että ohjausakselin kulma on lähes pysty, kun perä on ylimmässä asennossaan. Näkyvyys on hyvä ja ohjautuvuus herkkä ja nopea. Kun perää lasketaan alemmas ohjausakselin kulma suurenee ja jättö kasvaa ja pyörän ohjauksen luonne siirtyy soveltuvammaksi kovempiin vauhteihin, ollen alimmassa asennossaan hyvinkin rauhallinen maantievauhdissa, mutta paikoillaan yliohjaava.

[Hopea]

Muistin nyt viimein oikeasti laskea ne piikit. Edessä 42, takana 11...32. Takarengas on 26".

Kuten jossain totesin, minulla on vähän pulaa pienistä vaihteista joskus, isot ovat aina riittäneet.

[Nojanalle]

Tuossa aamulla punnitsin tuon etuhaarukan ja etupyörän,jossa kiini rataspakka ja tietysti rengas. Sain tämän painoksi 3.7 kg ja päätin että taidan tässä koko projektin aikana laittaa näitä grammoja ylös. Silain pystyy rajaamaan täm kilpurin painon nousua jonkin verran.
Koko eilinen päivä meni yksityiskohtien piirottamisessa ja laskeskellessa . Välirattaan piirustukset ovat valmiina ja nyt metallia ostamaan ja sorvi kirjaimellisesti laulamaan. Sitten katsotaan montako grammaa niitä sais kevennettyä. Miehen itsensä keventäminen on helpompaa ja tavote asetettu kymmenen kiloo ensi kesäksi. Miehestä kiloja ja pyörästä grammoja on se periaate. Muuten ei Nojanalle jaksa rehkiä 12h: Nokialla ja ylittää 200km:ä.
Tätä etupyörä systeemin painoa kompensoi se että eteen ei tule kuin yksi eturatas ja pääryin pysyä tässä alaohjauksessa . Siittä saan kuitenkin varsin tutun ja ei painoka huimasti nouse kun osat tulee alumiinista ja työntötangon vois tehdä hiilarista ihan näön vuoksikin . Kunhan sellaisen sopivan löytää järki hintaan . Kun tuo istuin osakin on jo hiilaria. Ohjaustangon kun löytäisi jostain niin menisi makeilun puolelle.

[tavasti]

Muuten ei Nojanalle jaksa rehkiä 12h: Nokialla ja ylittää 200km:ä.

Jos ajelet jokseenkin päivittäin 70 km Jyväskylän nurkilla, niin kyllä se 200 km menisi vaikka heti. Se 200 km on pahan kuuloinen, mutta ei se nyt niin kauhea juttu ollutkaan. Se on vauhti joka tappaa, ja tuohon 200 km ajamiseen 12h aikana ei tarvi olla kovakaan vauhti.

[irakas]

Tuossa aamulla punnitsin tuon etuhaarukan ja etupyörän,jossa kiini rataspakka ja tietysti rengas. Sain tämän painoksi 3.7 kg ja päätin että taidan tässä koko projektin aikana laittaa näitä grammoja ylös. Silain pystyy rajaamaan täm kilpurin painon nousua jonkin verran.
Koko eilinen päivä meni yksityiskohtien piirottamisessa ja laskeskellessa . Välirattaan piirustukset ovat valmiina ja nyt metallia ostamaan ja sorvi kirjaimellisesti laulamaan. Sitten katsotaan montako grammaa niitä sais kevennettyä. Miehen itsensä keventäminen on helpompaa ja tavote asetettu kymmenen kiloo ensi kesäksi. Miehestä kiloja ja pyörästä grammoja on se periaate. Muuten ei Nojanalle jaksa rehkiä 12h: Nokialla ja ylittää 200km:ä.
Tätä etupyörä systeemin painoa kompensoi se että eteen ei tule kuin yksi eturatas ja pääryin pysyä tässä alaohjauksessa . Siittä saan kuitenkin varsin tutun ja ei painoka huimasti nouse kun osat tulee alumiinista ja työntötangon vois tehdä hiilarista ihan näön vuoksikin . Kunhan sellaisen sopivan löytää järki hintaan . Kun tuo istuin osakin on jo hiilaria. Ohjaustangon kun löytäisi jostain niin menisi makeilun puolelle.

Oliko, Nojanalle, sinulla tarkoitus, että lähettämäsi kuva pylpyräpyörästä liitetään tähän osioon? Tässä kuva nyt kuitenkin on.

Sakari

[Nojanalle]

Joskus sitä miettii tätä aika käsitettä pyörän rakentelussa ja huomaa nyhrännee koko päivän jonkin osan kimpussa, joka kiinitetään tulevaan pyörään.
Tänään rakentelin siinä aikani kuluksi jonkin nälöisen välipyörän ,tähän paluupuolelle ketjuun. Sille pitäs nyt viellä nyhrätä ripustus ja saada siihen jotain silmällekkin ruokaa. Vaikka pyörä onkin ajamista varten , sitä kuitenkin yrittää jotenkin tehdä pieniä yksityiskohtia, muuten se on liian yksinkertaista . Kuva tulee kyllä varmaan tästä ,tämän päivänkin nyhräyksestä, kunhan Sakari sen tänne laittaa. Kohta olen valmis itsekin liittämään näitä kuvia kunhan kunhan tämä koneen käsittely , onnistuu paremmin tämmöseltä Äijän käppänältä.
Näytti kuva tulleen samaan aikoon kun minä kirjuutin koneella.

[jori]

Kui'ssä ton teit? Onko tuo tehty valmiista rattaasta liittämällä siihen laakeripesä juottamalla, vai onko se kokonaan teräksen sisältä kaivettu ulos. Kiinnostaa, miltä näyttää toinen puoli, eli miten laakeri on lukittu pesäänsä. Krymppihän tuollaisessa muuten olisi laakerin kiinnitystapana, mutta kun tuo lienee terästä tuo ratas, niin laakerin vaihto ei ole krympätystä rakenteesta helppo. Vai onko siinä lukkorengas. Meitä "insinöörejä" kiinnostaa myös sellainen sisäinen kauneus, joka ei heti näy päälle yhdestä kuvasta, eikä välttämättä näy kuvissa lainkaan. -"Kui'ssä sen teit?"

[Nojanalle]

Metalli on niinsanottua kellomessinkiä ja toiselta puolelta se on niitattu neljästäkohtaa, eli sorvissa ottaa pois niittauksen levityksen niin saa rullaluistimen laakerin lyömällä pois.Rataan piirotin valmiista rattaasta ja sovitin sit ketjuun. Eli ihan yksinkertainen tapa valmistaa.
Valmistamiseen ei tarvitu kuin pieni pöytäsorvi ja pora ja lehtisaha , sekä muutama yksihakkuinen viila.

[jviirret]

Kui'ssä ton teit? Onko tuo tehty valmiista rattaasta liittämällä siihen laakeripesä juottamalla, vai onko se kokonaan teräksen sisältä kaivettu ulos.

Valmis ratas, ja vieläpä käytetty sellainen kun hampaat on aavistuksen vinot Reiät porattu itse. Mutta hieno on, itseltä jäis tekemättä, mun ratkaisu vähän rujompi

Toimii toki ja ei tuolta ole laakeri mihinkään lähtenyt vaikka on vain puristettu paikoilleen.

Jukka

[Nojanalle]

Kun suunittelen tässä jo tehdyn paluupuolen rattaan kiinitystä , niin tässä toistan itseänä ja kyselen muilta. Jotka ovat jo niitä nyhränneet kasaan. Eikö tämä paluupuoli ole sellainen että siinä ei tarvita suuriakaan sivuttaisliikkeitä , vaan niin sanotut pystyliikkeiden hallinta on tärkeämpää. Minun mielestä sivuttais liikettä ei tarvitase syntyä 10mm enenpää ja sen takia sen pystyy kiinittään vetopuolen välirattaan taakse ja näin saada näille yhteinen tukipiste. Muistan että joku kirjotti joskus että on ihan sama kunhan se siellä jotenkin roikkuu ja pysyy vaan mukana ohjaavana rattaana. Näistä rattaista viellä mikä olisi sitten ihanne koko sille eturattaalle , että mäet noustaisiin jollaintapaa kunnialla ja alamäessä saataisiin viellä jonkin verran polkee tuollasessa 50km/h vauhdissa. Ettei ihan jäätäis jalkoihin kun Tavasti tätä ritisoi niin pontevasti. Itse ajattelin että jos kymmenellä pienentäs sen rattaan kokoo niin voisi päästä näitä nyppylöitä täälläkin ylös.
Tosin pyörän paino putoo todennäköisesti nykyisestä oleelisesti paljon ja tällä on suuri merkitys viekö ylös kuinka suurta lisäpainoo , itsensä lisäksi. Jos kaikki menee niinkuin olen suunitellut ja miehstä pois kymmenen ja uusi pyörä noin toisen kymmenen laihempi on se aika pahanmoinen jos ei sit rupee mäet nousee ilman moottoria.

[Syväri]

Noin 50 piikkinen jos sielä on rumpuvaihde ja 11-32 skaala takana. 406 rengas. 100rpm isoin 54.6 pienin 10.1 km/h (sramin 3 speed, 0.73, 1, 1.36 kertoimet)
http://www.sheldonbrown.com/gears/

Melkoinen vaihdehirviö kyllä tuon rumpuvaihteen kanssa Paluupuoli on helppo tehdä liukuvaksi mutta ei varmaan pakollinen jos et laita etuvaihtajaa. Kovakromattu 8mm akseli perus rissalla toiminut mulla hyvin.

[tavasti]

Näistä rattaista viellä mikä olisi sitten ihanne koko sille eturattaalle , että mäet noustaisiin jollaintapaa kunnialla ja alamäessä saataisiin viellä jonkin verran polkee tuollasessa 50km/h vauhdissa. Ettei ihan jäätäis jalkoihin kun Tavasti tätä ritisoi niin pontevasti. Itse ajattelin että jos kymmenellä pienentäs sen rattaan kokoo niin voisi päästä näitä nyppylöitä täälläkin ylös.

Jos jalat riittävät 120 rpm pyöritykseen, niin 29 hampaisella eturattaalla pääset 50.5 km/h. Ja pienimmällä vaihteella menee 90 rpm pyörityksellä 7 km/h. Se että mikä on sopiva riippuu sitten kuskista, ja tietysti mäestä. Kun sinun ei sitä Lukonmäkeä tarvitse ajella (ei onneksi minunkaan), niin kuvittelisin että tuo riittäisi, tai ehkä vähän isompikin eturatas. 32 hampainen eturatas on sellainen mitä löytyy yleisesti?

Itsellä mäkien nousua rajoittavat tekijät ovat:

• paljonko saa tehoa, eli nopeudella on yläraja (12% mäkeen noin 6 km/h vauhtiin riittää)
• Kuinka hidasta vääntöä jalat kestävät kovalla kuormalla (keväällä 80 rpm alla ongelmia, nyt loppukesästä mikä vaan menee)

Jos jalat kramppaamatta toimivat 40 rpm vääntämisellä, niin kyllähän pitkilläkin välityksillä mäet menee.

[Nojanalle]

Tässä on käymässä niin että olisi varastosa hyvät kammet ja niihin itsellä rattaat 42 ja 44. Nämä ovat hievennen isot ja kun kampien jako on 55, kun mittailin . Niin taitaa mennä itsetehtyihin rattaisiin tällänäkymällä , jos ei Jyväskylästä , Tampereelta löydy 38 piikistä noin. Nämä 29 piikiset tuntuu kyllä jo liian pieniltä , jos takana on suurin 32 piikkinen. Menohaluja täytyy saada varalle alamäkeenkin , enenmän kui tuo 52km/h ja risat tunnissa. Kammet ovat 175mm pitkät ja luulen niillä tarvittavaa vääntöä riittävän tarpeeksi.
Kammista otetaan huomenna kaikki ylimääräiset häiläkkeet poi , sillä niissä olevaa 22 piikkistä ei nyt kaivata kehiin.

[tavasti]

Tässä on käymässä niin että olisi varastosa hyvät kammet ja niihin itsellä rattaat 42 ja 44. Nämä ovat hievennen isot ja kun kampien jako on 55, kun mittailin . Niin taitaa mennä itsetehtyihin rattaisiin tällänäkymällä , jos ei Jyväskylästä , Tampereelta löydy 38 piikistä noin. Nämä 29 piikiset tuntuu kyllä jo liian pieniltä , jos takana on suurin 32 piikkinen. Menohaluja täytyy saada varalle alamäkeenkin , enenmän kui tuo 52km/h ja risat tunnissa.

No mitäpä noista nyt stressaamaan. Teet pyörän, ja kokeilet niillä rattailla mitä löytyy. Jos liian monta mäkeä joutuu taluttamaan, niin sitten alat etsiä tai tehdä pienempiä rattaita.

Ja tokihan DualDriven kanssa voi sinne eteen laittaa 2 tai 3 rattaisen kampisetin, ja jalalla tai ketjuputkesta kädellä vaihtaa eri kokoiselle rattaalle silloin kun on tarvis. Noinhan se minullakin on.
Itseltä löytyisi hyllystä joutilas Bilteman 28-38-48 / 170mm kampisetti joka voin edullisesti myydä jos sille on tarvetta.

[Nojanalle]

Ei tässä ressaanuta enään mistään rattaista. Herätän keskustelua , niin se avartaa erinlaisia katsantokantoja.
Niiden avulla sitä luodaan kokonais käsityksiä ja tehdään opia päätelmiä. Lopputulos on aina lopuksi kuitenkin siinä joko , tulee viesko , tai täydellinen Stern.
Tämä palsta on siittä hyvä että ei jää yksin suunittelussa ja aina löytyy joku joka esittää sellaisen näkökannan joka ei heti omassa pääkopassa tulisi mieleen. Niinkuin tässä on huomattu niin monen rakentajan suunitelma on mennyt uusiin suuntiin , kun on täällä sitä ruorittu. Niinkuin minunkin omat , lähes kaaottiset suunitelmat useinkin. Kuitenkin ne on saatu raiteille , jotka ovat lähempänä toimivia ratkaisuja.