Nojapyöräfoorumi

Nuo on hyvää referenssidataa omille tuleville mittailuille. Sorrun jälleen offtopikkiin ja paljastan hieman bike2c24:n tulevia testejä jo tässä yhteydessä.

Rakentelin mittauskärryn (kuva alla) vierintämatkojen vertailua varten. Homma on edennyt vaan kovin hitaasti viime aikoina. Aiemmin syksyllä ehdin kerran pari pikaisesti ulkona asvaltilla kokeilla, mutta keliolot eivät suosineet: ensimmäisellä kerralla alkoi sataa vettä ja toisella kertaa 1-2 m/s tuuli sekoitti tuloksia. Kun kelvollisia kelejä ei enää tullut, niin piti metsästää sopivaa hyvälattiaista hallia. Nyt käytettävissä oleva on betonilattialla, jolla rullaus tuntuu olevan selvästi parempi kuin testiradan asvaltilla, vierintämatkat ovat yli 1,5 -kertaisia.

Korokkeelta alas rullaaminen ja vierintämatkan mittaaminen osoittautui hirveän herkäksi alustan epätasaisuuksille, ei kelvannut kuin renkaiden keskinäisen paremmuusjärjestyksen arviointiin, todellisia eroja ei saanut luotettavasti selville nyt käytetyillä alustoilla. Luovuin siitä ja tällä hetkellä käytössä on ajan ja alkunopeuden mittaaminen 50 metrin mittapätkällä. Kärryn tavoitenopeus mittapätkän alussa n. 13 km/h. Tuolta sivulta löytyy selitystä mittausmenetelmästä ja vähän muustakin: http://www.recumbents.com/mars/pages/pr ... r/Crr.html
Noin suoritettuna ensimmäiset kokeilut ovat olleet lupaavia.

Mittauskärry vaatii vielä modaamista. Miehittämättömän kärryn saaminen kulkemaan riittävän suoraan kapealla käytävällä noinkin pitkän matkaa on haasteellista, joten päätin lisätä kärryyn ohjauksen ja istuttaa kuskin kyytiin. Tuo muutos on siis nyt tulossa työn alle. Sopivan alkuvauhdin kehittäminen pitäisi vielä jollain ratkaista, kun työntäjä istuu nyt kärryssä. Polkimet oli luonnollisesti ensimmäisenä mielessä, mutta taidan laittaa tuohon sähkömoottorin ja akun. Kunhan nuo kehittelyt on valmiit, niin pääsee testaaminen kunnolla alkuun. Infrapuna-ajanotto/nopeudenmittaussysteemikin on pyörinyt mielessä, mutta sen rakenteluun kulunee vielä aikaa. Siihen asti ajan ja alkunopeuden selvittäminen hoituu katsomalla jälkikäteen videolta (kamera kuvaa fillarinmittaria ja sekä käytävän sivuilla olevia varoituskartioita (lähtö ja maali)).

Alkuperäinen tavoite oli siis vertailla keskenään muutamaa erilaista rengasta ja vannekokoa. Erityisesti pisaralla pisimmälle -renkaille kerrotut huiman pienet vierintävastuskertoimet laittoivat epäilemään, onko ero todellisuudessa niin suuri, erityisesti Ristretton pyöräkuormilla. Mittauskärryyn sopii tällä hetkellä (ja toivottavasti tulevan modaamisen jälkeenkin) 16" - 28" kiekot, joten kyllä sillä kaikenlaisia muitakin renkaita on aikomus jatkossa testailla. Mutta palataan niihin vasta sitten, kun kärry ja mittausmenetelmä on todettu toimiviksi ja ensimmäiset kelvolliset tulokset saatu. Näistä lisää lähitulevaisuudessa oman otsikon alla.

tm kirjoitti:

Alkuperäinen tavoite oli siis vertailla keskenään muutamaa erilaista rengasta ja vannekokoa. Erityisesti pisaralla pisimmälle -renkaille kerrotut huiman pienet vierintävastuskertoimet laittoivat epäilemään, onko ero todellisuudessa niin suuri, erityisesti Ristretton pyöräkuormilla. Mittauskärryyn sopii tällä hetkellä (ja toivottavasti tulevan modaamisen jälkeenkin) 16" - 28" kiekot, joten kyllä sillä kaikenlaisia muitakin renkaita on aikomus jatkossa testailla. Mutta palataan niihin vasta sitten, kun kärry ja mittausmenetelmä on todettu toimiviksi ja ensimmäiset kelvolliset tulokset saatu. Näistä lisää lähitulevaisuudessa oman otsikon alla.

Huomasithan, että tuo Pisarallapisimmälle kilparengas on myös mukana tuossa heilurikokeessa. Ykkösrivillä tietenkin, alle puolet seuraavan vierintävastuksesta.
Sinullakin on kovin sileä alusta. Pirkkahalliin voisi päästä urheiluvuoron aikana tekemään rullauskokeita asfaltilla. Onhan sekin katuasfalttia sileämpää, mutta asfalttia kuitenkin.
Se alkunopeus ei ole käypä, tai ainakaan helpoin, tapa tasoittaa alkuehdot. Renkaiden erilaiset painot ja hitausmomentit aiheuttavat eroja liike-energiaan ja siis mittausvirhettä. Painavimmat ja suurimmat renkaat saavat lisämetrejä. Parempi laittaa vakiokorkuinen jakkara, jolta tuupataan kärry liikkeelle. Silloin liike-energia vakioituu vakiona pysyvän potentiaalienergian avulla. Jakkaran tekemisessä on tärkeää, että liittyminen asfaltin pintaan on mahdollisimman juoheva, ettei pompottaminen sekoita tilanttetta. Toisaalta pompottaahan se todellisessa tilanteessakin. Vierintävastuskertoimenkin saa helpolla jakamalla jakkaran korkeuden rullatuilla metreillä. (Jos sattuu löytämään vaakasuoran asfaltin kokeita varten.) Huomaa, että jakkaran korkeus tarvitsee olla vain 10 - 50 cm. Kymmenen sentin jakkaralta 0,005 vierintävastuskertoimella rullausmatka on 20 m. En tiedä, mistä sait tuon nopeuden 13 km/h, mutta se tarvitsee 66,5 cm korkean jakkaran ja vierintämatka on luokkaa sata metriä ja yli. Minusta vähempikin riittää. Minä aloittaisin tekemällä kaikille pyörille tasan samanlaiset n. 10 cm jakkarat ja niihin luiskat. Kuviosahalla kakkosnelosesta. Asettaisin ne siten, että kaikki pyörät saapuvat reunalle täsmälleen yhtaikaisesti ja luiskat tarkasti samaan suuntaan. Jakkaran yläpinta vähän taakse viettäväksi, että ajokki pysyy ylhäällä itsekseen painuen takastopparia vasten. Siitä sittten vaan mittaamaan työntämällä pyörät etukynnyksen yli ja mittaamaan vieritty matka rullamitalla. Tottakai korkeampi jakkara vastaisi paremmin kisatilannetta, mutta vakiona pysyviä yli 100 m rataolosuhteita on vaikea löytää ja jakkarat vaikeampi tehdä.

jori kirjoitti:

Huomasithan, että tuo Pisarallapisimmälle kilparengas on myös mukana tuossa heilurikokeessa. Ykkösrivillä tietenkin, alle puolet seuraavan vierintävastuksesta.

Onko siitä olemassa jokin pyörään sopiva koko esim. 406 ja mistä ne niitä hankkii. Eiks toi olis hyvä kilparaaseriin (jota ei oli) ja Nokialle. Vois ajaa sitten pelkästään rullaamalla sen 480Km/12h.

Pastori kirjoitti:

jori kirjoitti:

Huomasithan, että tuo Pisarallapisimmälle kilparengas on myös mukana tuossa heilurikokeessa. Ykkösrivillä tietenkin, alle puolet seuraavan vierintävastuksesta.

Onko siitä olemassa jokin pyörään sopiva koko esim. 406 ja mistä ne niitä hankkii. Eiks toi olis hyvä kilparaaseriin (jota ei oli) ja Nokialle. Vois ajaa sitten pelkästään rullaamalla sen 480Km/12h.

Tuo bensanpihistäjien kisarengas on nimenomaan 406. 40-406 on virallinen koko. Heiluritestissä se oli tungettu 25 mm vanteelle, joka on tuolle renkaalle liian kapea. Remmiläisten vanteet ovat yli 40 mm leveät.

jori kirjoitti:

Sinullakin on kovin sileä alusta. Pirkkahalliin voisi päästä urheiluvuoron aikana tekemään rullauskokeita asfaltilla. Onhan sekin katuasfalttia sileämpää, mutta asfalttia kuitenkin.

Sileä on mutta jossain homma pitää saada käyntiin ja systeemit testattua. Asvaltille toki halajan, Pirkkahallin ajoalustatarjontaa en ole vielä tarkastanut, vaikka mielessä onkin käynyt.

jori kirjoitti:

(Jos sattuu löytämään vaakasuoran asfaltin kokeita varten.)

Tuossa lauseessa se ongelman ydin juuri onkin, ajoalustan kaltevuus (suoruus), kunto ja laatu. Oleellista vaakasuoruus koko mittausmatkalla, on turhauttavaa huomata vaihtelun osuvan juuri rullauksen pysähtymiskohdan läheisyyteen: ensimmäinen rengas pysähtyy juuri ja juuri, kun toinen taas ohittaa saman kohdan vain aavistuksen isommalla vauhdilla, mutta rullaa kuitenkin kohtuuttoman helposti vielä parisen metriä (liki 10%:n virhe tulokseen -> no voi tietenkin miettiä mihin tarkkuuteen ylipäätään voi näillä testeillä päästä). Ja tämä tietenkin vasta sen viimeisen renkaan kohdalla, kun on käyttänyt ensin rutkasti aikaa muiden testaamiseen. Tämä korostuu vielä sileällä alustalla, karkealla asvaltilla pinnankarheus pysäyttää vauhdin lopussa tehokkaammin.

Äkkiseltään ajatellen parempi olisi, jos kaikki renkaat joutuisivat rullaamaan läpi saman mittapätkän, eli kulkemaan samojen "monttujen ja möykkyjen" kautta (nyt puhutaan siis erittäin pienistä kaltevuuseroista). Tuo alkunopeus noin 13 km/h oli peräisin linkissä mainitun John Teztin testeistä. Ajattelin kokeilla ensin tuolle hehtaarille osuvilla nopeuksilla ja muuttaa myöhemmin, jos on tarvis. Tuolloin ei ilmanvastus häiritse vielä kauheasti.

Toisena syynä tämän mittaustavan kokeiluun on se, että samaa voisi yrittää hyödyntää hyvissä kelioloissa myös ulkona ilman, että ajoalustan pitää olla täydellinen (mahdollisimman hyvä toki). Ja se, että saman kokeen voi jollain tarkkuudella yrittää tehdä myös 2-pyöräisellä, jolla pysähdyksiin rullaaminen ei kaatumatta onnistu.

jori kirjoitti:

Se alkunopeus ei ole käypä, tai ainakaan helpoin, tapa tasoittaa alkuehdot. Renkaiden erilaiset painot ja hitausmomentit aiheuttavat eroja liike-energiaan ja siis mittausvirhettä. Painavimmat ja suurimmat renkaat saavat lisämetrejä.

Tai siis tässä tapauksessa hidastuvat mittausmatkan (esim. 50 m) aikana vähemmän, eli matkaan käytetty aika on pienempi. Totta. Oleellistahan tässä mittaustavassa on se, että nopeutta on lopussa vielä jäljellä (esim. vaikka 6 km/h), koko liike-energia ei kulu rullaukseen (nippelitietona väliin, että kärryn massa ollut pääosassa testejä reilut 80 kg -> tulee vielä kasvamaan kun kuski laitetaan kyytiin). Mittausmatkaa voi säätää niin, että käytetyllä alustalla ja olosuhteissa nopeutta on lopussa vielä riittävästi jäljellä (myös siihen 2-pyöräisellä tasapainoiluun). Ja mittausajohan tehdään luonnollisesti molempiin suuntiin, että alustan kaltevuuden vaikutus saadaan minimoitua.

jori kirjoitti:

Parempi laittaa vakiokorkuinen jakkara, jolta tuupataan kärry liikkeelle.

Ensimmäisissä kokeiluissa käytin takapyörän alla "jakkaraa" (koroketta ja ajoluiskaa). Testauspaikka vaan ei ollut (eikä aina tule kenttäoloissa olemaan) riittävän hyvä, vaikka mahdollisimman hyvään toki pyritään. Tarvinnee kuitenkin vielä vertailun vuoksi tehdä tuo jakkarakoekin (10 cm jokaisen pyörän alle) jossain vaiheessa, niin näkee paljonko tulee vierintävastuskertoimien arvoihin eroa.

Jos jutustelu menee jo liiaksi sivuun alkuperäisestä aiheesta, niin tämän voi vapaasti siirtää jonkun toisen otsikon alle.

jori kirjoitti:

Tuo bensanpihistäjien kisarengas on nimenomaan 406. 40-406 on virallinen koko. Heiluritestissä se oli tungettu 25 mm vanteelle, joka on tuolle renkaalle liian kapea. Remmiläisten vanteet ovat yli 40 mm leveät.

Valmistajan kokomerkintä tuolle radiaalille on siis 45/75R16 (ainakin niissä oli mitä sain lainaksi Remmi-tiimiltä). Nimellisleveys 45 mm, profiilisuhde 75 -> matalaprofiilirengas . Remmiläisten vanne oli muistaakseni 42 mm leveä, valmistajan suositus kuulemma 40 mm. Hommasin tuollaisen leveän vanteen omia testejä varten, voi sitten testailla sen vaikutusta muillakin renkailla (40 mm vastaan 25 mm).

Pastori kirjoitti:

Onko siitä olemassa jokin pyörään sopiva koko esim. 406 ja mistä ne niitä hankkii.

Tuolta nettikaupastahan niitä saa: http://www.eshopsem.com (ei vaan ole auki ennen ensi tammikuuta)
Hankintaa toki hankaloittaa se, että ostoksille pääsevät vain pis-pis-kisatiimit. Ja voi (kuulemma) 180 euron hintalappukin vaikuttaa hankintaa hidastavasti. Renkaasta jonka saa tuhottua kerrasta 20 cm pitkällä lukkojarrutuksella, ja joka puhkeaa herkästi pienestäkin pistosta.

Hienoa kuulla tällaisista testisuunnitelmista, niille on kyllä tarvetta. Voi koittaa optimoida renkastusta kestävyyden ja rullauksen suhteen kun saa oikeita ja vertailukelpoisia tuloksia. Vaikka eihän nämä kokeet tietysti kestävyydestä kerro, siinä pitää luottaa valmistajien kertomuksiin.

Sunnuntainen takarenkaan pukeaminen ei sitten ollut ainoa viimeaikojen takaisku tällä saralla. Eilen kun piti töihin lähteä niin totesin että oikea etukumi on puhki (pieni sepelin muru syyllinen), no ei siinä mitään laitoin kumin paikaten ja lähdin töihin ajelemaan. Pääsin sitten noin 5 km, kunnes oli vasemman etukumin vuoro tyhjentyä, tällä kertaa iso lasinsiru oli mennyt heittämällä läpi Kojakista. Kyllä se hieman nyppi...

Ihmeen paljon on ollut rengashuolia, osaltaan toki huonoa tuuria, mutta saa ne myös miettimään kinnerin alttiutta rikoille. Rengaskuormathan on kaksipyöräiseen nähden hieman pienempiä, kun kuorma jakautuu suurinpiirtein tasan kaikille pyörille. Toki tämä on täysin kiinni millaiseen kaksipyöräiseen vertaa, sillä niidenkin painojakaumissa on niin paljon eroa. Jos vertaan omiin kokemuksiin, niin minulla on pystypyörällä mennyt huomattavan paljon useammin taka- kuin eturengas puhki, mikä ei sinänsä ole ihme jos takarenkaalla on noin 75 % painosta (jos ei jarrutella), esim 0,75x(100+15)kg = 86,3 kg vs eturangas 0,25x115 = 28,7 kg. Kinnerissä renkaskuorma noin 0,33x(100+30)kg = 42,9 kg. Kaksipyöräisistä nojakeista minulla on ollut/on M5 ShockProof ja Challenge Furai, molemmat varsin samanlaisia SWB tyyppisiä pyöriä, niissä etupyörällä on hieman enemmän painoa, ehkä 65 % normiajossa. Niissä on puolestaan eturangas menny useammin puhki, vaikkei tosin yhtä selvästi kuin pystypyörilllä takarengas.

Kuorma ei tietysti merkkaa kaikkea. Kinnerin kolme eri linjalla olevaa rengasta tietysti keräävät teräviä muruja paljon tehokkaammin kuin kaksipyöräiset joissa renkaat kulkevat suurimman osan ajasta suurin piirtein samoja jälkiä.

Sen olen myös huomannut useamman renkaan kohdalla että ne tulee käytännössä vaihdettua ennen kulutuspinnan loppumista, sillä kulutuspinnan ohentuessa puhkeamistaajuus kasvaa sen verran paljon, että pinna ei kestä alituista paikkaamista ja rengas lähteen roskiin. Tällä ei tosi pitäisi olla vaikutusta pyörätyyppien välillä juurikaan. Vaikka tietysti pienempi rengas pyöriin samalla matkalla useammin ympäri ja näin myös kuluu enemmän, mikä on kinnerin etupyörien kohdalla haitta.

Eipä loppunut rengashuolet torstain tuplapuhkeamiseen. Sunnuntai illalla vanhemmilta lähtiessä oli taas eturengas puhki (oikea) ja samalla matkalla reilu kilometri ennen kuin pääsin kotiin meni vasen etukumi puhki. Työnsin loppumatkan kotiin ja maanantai aamuna ennen töihin lähtöä laitoin pakasta vedetyt Schwalbe Marathon Racerit alle. Maanantai menikin sitten ihan hyvin, mutta kuinka ollakkaan, tänään meni taas aamun työmatkalla vasen eturengas puhki. Iso lasinsiru oli mennyt Racerin läpi niin että heilahtaa... Miten voi ihmisellä olla näin onneton tuuri, sitä mietin ja laitoin Marathon Plussat tilaukseen. Ajetaan niillä sitten sen aikaan kunnes keväällä saavat sepelit siivottua pois.

Minä kyllä lähettäisin kaupungin katuosastolle kiukkuisen selvityksen valokuvineen ja loppuun kympin lasku jokaisesta paikkauksesta.
Muistan kuulleeni, että jokunen vuosi sitten saivat Helsingissä katujen kunnossapidon vaihtamaan hiekoitussepelin kevytväylillä hiekkaan lähettämällä porukalla jokaisesta paikatusta renkaasta laskun kaupungille. Tarkentakaa joku, joka paremmin muistaa.

TMS kirjoitti:

Sunnuntai illalla vanhemmilta lähtiessä oli taas eturengas puhki (oikea) ja

Vaikuttaa epidemialta - minullakin Continental GrandPrix oikealta edestä vuotaa hitaasti. Johtuu kenties siitä, kun tulin epähuomiossa ajaneeksi klv:llä, joka oli ehditty sepelöidä. No, ei se mitään, paikkaan kunhan saan inspiraation - näet lopetin kinnerinkauden viime viikolla, koska ei viitsi kurastaa kinneriä nyt heti ekana syksynä. Ja ne renkaat...

Nojakillakaan ei enää viitsi ajaa, kauhea kura joka lenkin jälkeen B-(
Siirryn uintiin, kuntopyöräilyyn ja punttisalille. Huhtikuun alussa sitten uudestaan nojailemaan ja kinneröimään kunhan ovat saaneet tiet harjatuiksi.
Jahka tulee lunta, kaivan talvipystypyörän varastosta...

Torstaina aamulla töihin lähtiessä oli vaihteeksi takarengas tyhjä Illalla sen paikkasin ja totesin että niin vaan oli kvartisin pala menny Marathon Racerin HD Speed Guardista läpi (HD Speed Guard on olevinaan Schwalben toiseksi paras pistosuojaus Marathon Plussien Smart Guardin jälkeen).

No onneksi Marathon Plussat oli eilen liikahtanut liikkeelle Bike Componentsista. Josko niillä saisi välillä ajaakin ettei tarvi koko aikaa paikkailla.

Korvausten hakemisesta oli tollanen juttu, eli ei taida kannattaa nähdä vaivaa
http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutise ... a_talvena/

Joo ja johan se oli sitten tänään illalla korkea aika uudelle puhkeamiselle, sepeli puhkoi vasemman eturenkaan. Ei pysty käsittämään miten tää voi tällattiin mennä.

Pienistä takaiskuista huolimatta 8000 km rikkoutui tänään. Aika tarkkaan vuosi siihen meni.

Johtuneeko kolmesta rinnakkaisesta renkaasta? Ainakin täällä pyöräteille tulee sorattomia "polkuja" kun pyöräilijät aikansa ajelee. Näillehän ei sitten triken kaikki renkaat osu.

Jukka

TMS kirjoitti:

Korvausten hakemisesta oli tollanen juttu, eli ei taida kannattaa nähdä vaivaa
http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutise ... a_talvena/

Voihan tuon jutun lukea niinkin, että kun kukaan ei hae korvauksia, niin kaupunki ei viitsi tehdä asialle mitään. Jos korvaushakemuksia tulvisi niin, ehkä asenne siellä päässä voisi muuttua ja tilanne parantua.