PW kirjoitti:Sillä ihmettelin ett mihin tuota pitkää ohjaustankoo tarvitaan jos hydrauliikka liikuttaa takakiekkoo ?
Jollain tuota sylinteriä tarvii käyttää. Alunperin meinasin sijoittaa sylinterin kuskin syliin, mutta kun tuo proton yksilö on noinkin iso, niin päädyin "perinteiseen" versioon. Velayo-tyyppinen lyhyet vivut penkin vieressä taas jättää helposti kädet turhan leveälle, mikä ei käy kapean korin kanssa.
jori kirjoitti:...Hydraulisesti on mahdollista tehdä ohjauksesta myös paljon kevyempi korvaamalla ohjausvarsi ja siihen kiinnitetty sylinteri vaikkapa hammasrataspumpulla. Näin ei tarvittaisi muuta, kuin taakse ohjausta varten sylinteri ja sieltä letkut pumpulle ja pumpun akselille veivi tai pieni ohjauspyörä. Tämä olisi siis eräänlainen fly by wire-systeemi.
Kuinka hyvin eli pienin ohivuodoin ja herkästi nuo hammasrataspumput toimii? Ei ole omakohtaista kokemusta. Olen aina mieltänyt nuo vain isolla kierrosluvulla käyviin koneisiin.
tm kirjoitti:Kuinka hyvin eli pienin ohivuodoin ja herkästi nuo hammasrataspumput toimii?
Traktorin täyshydraulisen ojauksen orbitrol-venttiilissä on myös hammaspyöräpumppu, jolla voi ohjata, jos moottori sammuu ja paine häviää vaikka alamäessä. Se on raskas ja erittäin hidas. Huteroksi väitetyssä takaohjauksessa ei kiivaasti pyöritettävä ohjauspyörä tuntuisi parhaalta vaihtoehdolta.
MM kirjoitti:tm kirjoitti:Kuinka hyvin eli pienin ohivuodoin ja herkästi nuo hammasrataspumput toimii?
Traktorin täyshydraulisen ojauksen orbitrol-venttiilissä on myös hammaspyöräpumppu, jolla voi ohjata, jos moottori sammuu ja paine häviää vaikka alamäessä. Se on raskas ja erittäin hidas. Huteroksi väitetyssä takaohjauksessa ei kiivaasti pyöritettävä ohjauspyörä tuntuisi parhaalta vaihtoehdolta.
Hammaspyöräpumpun vuoto riippuu melkoisesti öljyn viskositeetista. Koska tässä tapauksessa vaimennuksesta systeemissä on vain hyötyä, luulisin, en tiedä, mutta otan huomenna selvää, että voisi toimiakin, kun valitset riittävän jäykät öljyt tai käytät rasvaa hydraulinesteenä.
Mitä oikeastaan pieni vuoto pumpun ohi (paine-ero periaatteessa noin nolla) voisi aiheuttaa; Joutuisit ohjaamaan pyörää myös suoralla. -Onko muita vaihtoehtoja? Mitä haittaa tällaisessa takaohjauksellisessa olisi luonnostaan hitaasta ohjauksesta. Hidas ohjaushan nimenomaan estää yliohjauksen, joka tässä on se suurin vaara.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti:Mitä oikeastaan pieni vuoto pumpun ohi (paine-ero periaatteessa noin nolla) voisi aiheuttaa; Joutuisit ohjaamaan pyörää myös suoralla. -Onko muita vaihtoehtoja? Mitä haittaa tällaisessa takaohjauksellisessa olisi luonnostaan hitaasta ohjauksesta. Hidas ohjaushan nimenomaan estää yliohjauksen, joka tässä on se suurin vaara.
Luultavasti ohjaus pitäisi tehdä ratilla? Ohjausliikkeiden jälkeen tanko ei suoraan ajaessa olisikaan enää ehkä suorassa. Toinen haitta se, että ohjaus olisi toiseen suuntaan nopeampi kuin toiseen. Ohjaussylinetrin männän pinta-ala ja sylinterin tilavuus on varren puolella pienempi kuin varrettomalla puolella. Tai sitten kaksi ohjaussylinteriä...
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
jviirret kirjoitti:jori kirjoitti:Mitä oikeastaan pieni vuoto pumpun ohi (paine-ero periaatteessa noin nolla) voisi aiheuttaa; Joutuisit ohjaamaan pyörää myös suoralla. -Onko muita vaihtoehtoja? Mitä haittaa tällaisessa takaohjauksellisessa olisi luonnostaan hitaasta ohjauksesta. Hidas ohjaushan nimenomaan estää yliohjauksen, joka tässä on se suurin vaara.
Luultavasti ohjaus pitäisi tehdä ratilla? Ohjausliikkeiden jälkeen tanko ei suoraan ajaessa olisikaan enää ehkä suorassa. Toinen haitta se, että ohjaus olisi toiseen suuntaan nopeampi kuin toiseen. Ohjaussylinetrin männän pinta-ala ja sylinterin tilavuus on varren puolella pienempi kuin varrettomalla puolella. Tai sitten kaksi ohjaussylinteriä...
Veiviä tai pientä rattiahan minä tuolla aiemmin tarjosinkin. Tai nupillista rattia, kuten vanhoissa kuormureissa ennen ohjaustehostimia. Miksi ei?
Tottakai tarvitaan paineistettu öljytila, jonne toiseen suuntaan ohjatessa vähintäänkin männänvarrellinen öljyä mahtuu. Ei hydraulisysteemiä voi oikein tehdä ilman tuollaista paisuntatilaa joka tapauksessa esiintyvien vuotojen ja lämpölaajenemisten takia.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti:jviirret kirjoitti:Toinen haitta se, että ohjaus olisi toiseen suuntaan nopeampi kuin toiseen. Ohjaussylinetrin männän pinta-ala ja sylinterin tilavuus on varren puolella pienempi kuin varrettomalla puolella. Tai sitten kaksi ohjaussylinteriä...
Tottakai tarvitaan paineistettu öljytila, jonne toiseen suuntaan ohjatessa vähintäänkin männänvarrellinen öljyä mahtuu. Ei hydraulisysteemiä voi oikein tehdä ilman tuollaista paisuntatilaa joka tapauksessa esiintyvien vuotojen ja lämpölaajenemisten takia.
Lähinnä viittasin tuohon, että ohjauksen nopeus/raskaus olisi toiseen suuntaan eri kuin toiseen. Ei ole kokemusta, olisiko ajotuntuma kovin hassu?
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Läpimenevällä männänvarrella varustetussa sylinterissä öljytilavuus on sama männän molemmin puolin, vaatisi sellaisen tuon hammaspyöräpumpun kanssa.
tm kirjoitti:Läpimenevällä männänvarrella varustetussa sylinterissä öljytilavuus on sama männän molemmin puolin, vaatisi sellaisen tuon hammaspyöräpumpun kanssa.
Aiotko pärjätä ilman paisuntasäiliötä sylinterien kanssa. Lämpölaajeneminen aiheuttaa männänvarrren tiivisteiden rikkoutumista ja vuotoa, jäähtymisvaiheessa ilmaa imeytyy systeemiin. Ohjaussysteemissä, jossa voimat ovat pieniä, voisi kyllä pärjätä pelkällä paineakulla, johon laittaa muutaman baarin esipaineen. Lämpölaajenemistilavuus menisi sinne ja jäähtyessä palaisi putkiin. Yhtä paineakkua käyttämällä voisi sitten lukea öljyn lämpötilan ohjaustangon asennosta. 
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti:Aiotko pärjätä ilman paisuntasäiliötä sylinterien kanssa. Lämpölaajeneminen aiheuttaa männänvarrren tiivisteiden rikkoutumista ja vuotoa, jäähtymisvaiheessa ilmaa imeytyy systeemiin.
Mahtaako tällaisessa sovelluksessa olla tarpeen? Öljy lämpenee(laajenee) yhtä paljon kuin letkut ja sylinteritkin. Tässä ne ovat vieläpä kaikki saman lämpöisiä.
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
jviirret kirjoitti:jori kirjoitti:Aiotko pärjätä ilman paisuntasäiliötä sylinterien kanssa. Lämpölaajeneminen aiheuttaa männänvarrren tiivisteiden rikkoutumista ja vuotoa, jäähtymisvaiheessa ilmaa imeytyy systeemiin.
Mahtaako tällaisessa sovelluksessa olla tarpeen? Öljy lämpenee(laajenee) yhtä paljon kuin letkut ja sylinteritkin. Tässä ne ovat vieläpä kaikki saman lämpöisiä.
Öljyn tilavuuden lämpölaajenemiskerroin on 0,0009. Alumiiniastialle laskettu tilavuuden lämpölaajenemiskerroin on 3 x pituuden lämpölaajenemiskerroin eli 3 x 0,000023 = 0,000069 ero on siis öljyyn verrattuna 13-kertainen. (0,0009/0,000069=13)
Teräksen lämpölaajenemiskerroin on vain puolet tästä, joten ero on teräsastialla yli 20-kertainen.
Muoviputkilla ero on pienempi. Nylonin pituuden lämpölaajenemiskerroin on 0,00007, eli tilavuuden suhteen 0,00021. Sekin on sentään yli kaksinkertainen öljyyn verrattuna.
Koko systeemin lämpötilan muuttuminen siis muuttaa painetta oli astia alumiinia, terästä tai jopa muovia.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Tuossa laskiskelin, että öljyä menisi sylintereihin ja putkiin yhteensä n. 2,5 dl. Jos valitsee "kesäisesti" lämpötilan vaihteluväliksi 20 astetta, niin öljyn tilavuus muuttuu vajaat 5 cl, eli noin teelusikallisen.
Systeemi tulee koottua noin 18 asteen lämmössä, ja jos vekottimen joutuu kuskaamaan testiajoa varten jonnekin kauemmaksi ja esim. säilyttämään autossa yön yli (-20 astetta), niin öljytilavuuden muutosta tulee toinen mokoma. Eli jäähtyessä sylinterit imaisee ilmat sisään männänvarren tiivisteen kautta, ja uudestaan lämmetessä öljyn seassa on valmiiksi ilmat ja vielä ylipaine -> ei hyvä 
.
Ei sulla Jori ole ehdotusta yksinkertaisen tee-se-itse paineakun toteutukseen? Ekana tuli mieleen sylinterityyppinen ratkaisu, jossa neste ja ilma on erotettu välimännällä. Ilmapuolelle autonventtiili, jonka kautta saa pumpattua halutun ylipaineen. Valmiit paineakut lienee painavia ja kalliita.
tm kirjoitti:Tuossa laskiskelin, että öljyä menisi sylintereihin ja putkiin yhteensä n. 2,5 dl. Jos valitsee "kesäisesti" lämpötilan vaihteluväliksi 20 astetta, niin öljyn tilavuus muuttuu vajaat 5 cl, eli noin teelusikallisen.
Systeemi tulee koottua noin 18 asteen lämmössä, ja jos vekottimen joutuu kuskaamaan testiajoa varten jonnekin kauemmaksi ja esim. säilyttämään autossa yön yli (-20 astetta), niin öljytilavuuden muutosta tulee toinen mokoma. Eli jäähtyessä sylinterit imaisee ilmat sisään männänvarren tiivisteen kautta, ja uudestaan lämmetessä öljyn seassa on valmiiksi ilmat ja vielä ylipaine -> ei hyvä
Ei sulla Jori ole ehdotusta yksinkertaisen tee-se-itse paineakun toteutukseen? Ekana tuli mieleen sylinterityyppinen ratkaisu, jossa neste ja ilma on erotettu välimännällä. Ilmapuolelle autonventtiili, jonka kautta saa pumpattua halutun ylipaineen. Valmiit paineakut lienee painavia ja kalliita.
Työkaverit ehdotti letkujen käyttämistä paineakkuina. Paksuseinäinen silikoniletku pystyy melko suuriinkin tilavuusmuutoksiin. Minä kokeilisin ensin tavallisella PVC-letkulla. Ohut letku menee luttuun imutilanteessa, joten systeemi ei ime ilmaa itseensä ja painettakin tuollainen kestää kymmeniä baareja, kun halkaisija on vain 5-6 mm luokkaa.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti:Työkaverit ehdotti letkujen käyttämistä paineakkuina. Paksuseinäinen silikoniletku pystyy melko suuriinkin tilavuusmuutoksiin. Minä kokeilisin ensin tavallisella PVC-letkulla. Ohut letku menee luttuun imutilanteessa, joten systeemi ei ime ilmaa itseensä ja painettakin tuollainen kestää kymmeniä baareja, kun halkaisija on vain 5-6 mm luokkaa.
Taidan kokeilla tuota, kiitokset vinkistä . Tosin hankkimani sylinterien liittimet on 6/4 mm:n muoviputkelle. Sinistä kovaa muovia, taisi olla nylonia, jota hommasin jokusen metrin. Joten jospa laittaisinkin vain pätkän (esim. 0,5 - 1 m) tuota joustavaa PVC-letkua väliin? Tai vielä lyhyemmän pätkän isompaa letkua, esim. 12 millin PVC-kasteluletkua, niissäkin näkyy riittävän paineenkesto 6 baariin. Vai meneekö tuollainen letku jo liian helposti luttuun paineen laskiessa?
Miten tuollainen ohjausletkun pullistelu vaikuttaa ohajaustuntumaan?
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
