Ensimmäiset kokemukset kinneristä [Quest]

[TMS]

Tutkaillin äsken tuota omaa takavaihtajaa (kuvia ei ikävä kyllä ole kun oli jo niin pimeä) ja kyllä se tuossa omassa Stradassakin niin menee, että takavaihtajan on mahdollista ottaa koriin kiinni kun pyörä on tyhjänä ja takavaihtaja löysänä eli edessä pienellä rattaalla. Jos edessä on iso ratas, ei kosketus ole mahdollinen kun vaihtaja on eteenpäin ojentuneena.

Eli juurikin tuolla vaihtajareiän takareunassa voi kosketus tapahtua, kun pyörässä ei ole painoa. Itse asiassa totesin että kun olin ajon aikana vaihtanut edessä pienimmälle rattaalle ja nousin pois pyörästä, niin täyteen pituuteen ojentunut takaiskari työnsi vaihtajan pantteeseen vasten koria, voima oli kuitenkin niin pieni ettei se vaihtajaa vaurioittanut. Erikoinen tilanne sinänsä, ei oikein hyvä juttu. Vaikka ei se sinänsä omaan ajoon vaikuta, kun pienintä eturatasta en käytä käytännössä koskaan. Varmaan se takia en ollut tätä tilannetta ennen huomannutkaan.

Mutta siinä mielessä meidän tilanne eroaa, että minulla ainoa kosketuskohta on tuo takareuna, kun sinun tapauksessa näytti siltä että vaihtajan häkki ottaa kiinni myös vaihtajan ollessa eteenpäin ojentuneena. Tuli mieleen että jos takaiskaria lyhentäisi, ei takavaihtaja tulisi niin alas että kiinni ottaminen on mahdollista? Iskarissa on kuitenkin hieman säätövaraa pituuden puolesta, riitäisiköhän se?

Tuossa etupään tilanteessa komppaan terppaa, eli näkyvästä kierteen määrästä ei voi vetää johtopäätöksiä, kun tangon toisessakin päässä on vastaava nivelpää. Ennemmin koittaisin mitata kiekkojen etäisyyksiä rengaskotelojen reunoihin, jos se vaikka selittäisi jotain.

[rutunen]

Kiitos tuosta lisäinfosta aiemmissa viesteissä, mie en olisi hokannut että noita kierteitä on kahdet. Tosiaan mulla on tuossa videossa ja kuvissa pienin eturatas. Käytän sitä aika paljon, koska kinnerissä on 155mm kammet (kierroskone, pieni vääntö). Yritän ehtiä huomenna ottamaan ääninäytteen eturenkaasta Theolle. Lisään sen tänne myös kun kysyttiin.

Kokeilin, mikä tilanne on keskimmäisellä rattaalla ja lopputulos on tämä (video).

Keskimmäiselläkin rattaalla on siis mahdollisuus, että töyssyissä vaihtaja hankaa.

Edit joskus kello kolmen jälkeen yöllä:

Minulta meni yöunet kinnerin takia kun tuntui että ei se voi olla rengasääni eikä se kuulosta kumin hankaamiselta, se on ihan erilainen juilahdus. Pyörittelin rengasta ja huomasin hyvin jännän jutun, video ja kuva alla. Nyt löytyi syy siihen outoon ääneen, ja itse asiassa äänikin kuulostaa siltä kuin metalli hipaisisi metallia.

Harmittaa, etten osaa rihdata vielä hyvin, olisin muuten voinut ratkaista ongelman reklamoimalla yhden pinnan. Nyt piti reklamoida että haluaisin päätyä tilanteeseen jossa minulla on pyöreä vanne, josta se yksi 179mm Sapim Strong -pinna on vaihdettu. Ongelma ilmeni jo alusta alkaen.

Video renkaasta pyörimässä, tuo yksi pinna on koholla.

[TMS]

Kyllä minun silmään näyttää selvästi siltä että joko takavaihtajaksi on valikoitunut liian pitkällä häkillä oleva malli tai sitten takaiskari on säädetty liian pitkäksi jolloin takavaihtaja pääsee liian alas kun iskari ei ole puristuneena. Tällöin se ottaa kiinni runkoon eikä suurimpia takarattaita voi tämän takia käyttää. Jos vaihtajan häkin alin kohta olisi suhteessa runkoon ylempänä, niin se pääsi liikkumaan sisäänpäin tarpeeksi eikä ongelmaa olisi. Eli ei muuta kuin iskaria lyhentämään, siinä pitäisi olla tarpeeksi säätövaraa.

[tm]

Päättäväinen painallus peukalolla tuohon pinnaan ja ongelma ratkeaa. Pinnassa itsessään ei ole vikaa, vaan sitä ei ole kiekon kasausvaiheessa "muokattu" sormin painamalla suoremmaksi. Tämän operaation jälkeen pinnaa tarvii tod.näk. hieman kiristää, ei ole paha rasti jos nippeliavaimen omistaa. Voi esim. verrata viereisten pinnojen kireyteen.

[jori]

Iskarin liian ulostyöntymispituuden voi rajoittaa yksinkertaisesti narulenkillä iskarin vieressä. Narulla kiristetään iskariin pieni esijännitys, jotta se ei pullahda aivan suoraksi, kun nouset kyydistä. Se määrä, jonka takapään kuuluu joustaa sisään kun nouset kyytiin on ns. ulosjousto, joka säädetään noin 25% kokonaisjoustomatkasta. Tuo naru iskarin rinnalla on paljon helpompi ja täysin toimiva tapa. Toinen tapa on asentaa holkkeja iskariputkeen, mikä on sekin helppo homma, jos sinulla on sorvi, sopiva muoviaihio ja runsaasti asentajakokemusta. Narun virittäminen iskarin rinnalle vaatii vain hiukan kärsivällisyyttä pujottaa naru paikoilleen ja pitävän solmun.

[rutunen]

Päivämäärä: 14.05.2015
Ajokilometrit yhteensä: 417

Theo vastasi sähköpostiin. Hän kertoi, että tuo yksittäinen pinna olisi pitänyt kasausvaiheessa muotoilla käsin ja se on tuolle pinnalle unohtunut tehdä. Väänsin pinnan käsin ja se ei osunut 16km matkalla kertaakaan ripustukseen. Mitä takavaihtajaan tulee niin hän kehotti säätämän b-tensionia niin, että takavaihtaja ei ihan osu siihen jousitettuun varteen ("The body of the derailleur should just not touch the underside of the swingarm."). Säädin ruuvia äärimmäisen paljon vastapäivään epäluuloisesti mutta se tuntui toimivan ja sweetspot tuntui löytyvän.

SRAM-manuaalin (X0:aan liittyvä kohta) 6mm suosituksella ei tee Questin kanssa mitään. Sen sijaan erityismaininta 11-28 -kasetista on se ratkaiseva, koska Questissa on sellainen.

Aspa on toiminut tähän mennessä upeasti sekä Pieterin (Velocraft) sekä Theon (Velomobiel.nl) osalta. Aion kuitenkin vaatia hyvitystä, koska tuon pinnan säätö Theon ohjeiden mukaan aiheutti radiaaliheiton ja en osaa itse rihdata sitä riittävän tarkasti pois.

Koeajan Questin huomenna noilla säädöillä. Kyljellään ollessa vaihteet pelittävät nyt niinkuin niiden pitäisi, eli tuo b-tension oli kasausvaiheessa päin persettä säädetty. Korjaan vielä sen verran termistöä, että olen aiemmin puhunut "pulleystä". Opin tänään yhden sanan lisää Suomea, tätä armasta äidinkieltäni ja tarkoitin pulleyllä takavaihtajan vartta (swingarm). Se ei ota enää kiinni runkoon samalla tavalla kuin aiemmin, nyt kun b-tension on oletettavasti kohdallaan. Kyllä se vielä isoimmalla rattaalla hankaa, mutta vain alaosaan joka on helppo hioa kun vielä jututan Theoa siitä lisää. Alla kuva kun edessä on pienin ratas ja takana isoin (vrt. ylempänä oleva kuva jossa on keskimmäinen eturatas käytössä). Merkittävintä on se, että se ei ota enää tuohon kaarevaan takaosaan kiinni kuten aiemmassa videossa.

[TMS]

Hyvä jos tuli kuntoon. Tuolla säädöllähän tuota takavaihtajan korkeusasemaa tosiaan säädetään. Mutta siis takaa kuitenkin vaihtuu isoimmalle rattaalle vaikka vaihtajan häkki vielä ottaakin kiinni? Näyttäisi vielä siltä että hieman ylemmäs se pitäisi saada, jolloin häkin alareuna nousisi sen verran ettei ottaisi koriin kiinni. Omassa Stradassa se ei nimittäin vielä tuossa kohtaa ota kiinni, vaan vasta taaempana. Sen voi ihan hyvin tehdä iskaria hieman lyhentämällä, siinä on kierretangon pätkä jota voi säätää. Ainoa haitta iskarin lyhentämisestä on että maavara hieman pienenee.

[jori]

Sen voi ihan hyvin tehdä iskaria hieman lyhentämällä, siinä on kierretangon pätkä jota voi säätää. Ainoa haitta iskarin lyhentämisestä on että maavara hieman pienenee.

Missä on kierretangon pätkä. Miten se vaikuttaa maavaraan. Maavarahan ei pienene ainakaan sillä narusysteemillä kuin tyhjänä seisovan kinnerin osalta. Ajossa se ei vaikuta kuin ulosjoustoon, jolla lienee vähemmän merkitystä maantieajossa.

[jviirret]

Sen voi ihan hyvin tehdä iskaria hieman lyhentämällä, siinä on kierretangon pätkä jota voi säätää. Ainoa haitta iskarin lyhentämisestä on että maavara hieman pienenee.

Missä on kierretangon pätkä. Miten se vaikuttaa maavaraan. Maavarahan ei pienene ainakaan sillä narusysteemillä kuin tyhjänä seisovan kinnerin osalta. Ajossa se ei vaikuta kuin ulosjoustoon, jolla lienee vähemmän merkitystä maantieajossa.

Luulen että vakavasti harrastukseen suhtautuvat lopettavat viestiesi lukemisen naru-sanaan
Narulle on virallinen nimi ja se on "ulosjouston rajoitin". Sillä hakusanalla löytyy paljon kuvia ja keskustelua autourheilupuolelta googlella. Näissä ei toki käytetä narua, mutta perusperiaate sama, rajoitetaan ulosjoustoa:

Jukka

[jooseha]

Luulen että vakavasti harrastukseen suhtautuvat lopettavat viestiesi lukemisen naru-sanaan

Tulee ihan mieleen Zen ja moottoripyörän kunnossapito. Kaikki pitää olla hienoa ja kallista että kelpaa toisille

[rutunen]

Päivämäärä: 15.05.2015
Ajokilometrit yhteensä: 507

Jep, kunnossa on. Ysivaihde takana menee tosi harvoin päälle kasilta, mutta suoraan seiskalta kaksi vaihtamalla se menee. Toki ketjun liikkumisnopeus vaikuttaa kans paljon. Hienosäätelen ja leikin b-tensionilla lähipäivinä mutta minusta tuo on nyt sitä radiaaliheittoa lukuunottamatta nyt sellainen kuin olisi pitänyt olla toimitettaessa. 90km lenkki meni ongelmitta.

Tein viime yönä kans sellaisen huomion, että istuimen kiinnityskohdissa on kolme pultinreikää päällekkäin. Se ylin niistä tuntuu lähinnä trollaukselta kun jos niitä käyttää, niin istuin ottaa kiinni pohjaan ja ei mene kunnolla taakse tuelle asti. Siirsin istuimen kiinnityspultit keskimmäisiin reikiin ennen lenkkiä. Kaarteissa en huomannut eroa, mutta ajoasento oli paljon, paljon mukavampi.

Istuin pitää, kuten Fuegossakin, putsata tosi usein kun sinne kertyy kaikkea hiekkaa sun muuta roskaa joka hinkkaa istuinta ja ventisittiä pilalle ajon aikana.

P.S varashälyttimet tulivat. Niistä lisää kunhan kerkiän. Huominen Kontiorannan entisen varuskunta-alueen airsoftpeli pukkaa päälle.

[TMS]

Sen varsinaisen jousielementin päissä on kierretangot jatkona, joista ainakin toista voi pituuden puolesta säätää. Samalla siis iskarin kokonaispituus jousi lepoasennossa muuttuu, joten myös maavara muuttuu. Narun kanssa etu/nerokkuus tosiaan on että ajon aikainen maavara ei muutu, sitä en tullut itse heti ajatelleeksi.

[jori]

Huominen Kontiorannan entisen varuskunta-alueen airsoftpeli pukkaa päälle.

Taistelujoukkojen sotaharjoituksia itärajalla.

[rutunen]

Päivämäärä: 16.05.2015
Ajokilometrit yhteensä: 546

Tetsari sun muut harrastevälineet mahtuivat mukaan ihan välttävästi, vaikka motivaatiomäki olikin tuskaa 15kg lisäpainon kanssa.

Luin tänään ihan mielenkiinnosta sellaista, että takavaihtajan suhteen (nyt en puhu napavaihteisesta) ja vaihdevipujen suhteen ei voi merkkejä sekoittaa keskenään. Lisäksi maantievaihdevipuja ei voi sekoittaa mtb -etuvaihtajan kanssa (tai päinvastoin), koska indeksointi on molemmissa tapauksissa erilainen Shimanon ja SRAMin välillä. Näköjään kuitenkin etuvaihtajan kanssa voi käyttää merkkejä sekaisin, kunhan molemmat ovat mtb tai maantiepuolta. Netin selailun perusteella SRAM kuitenkin tekee poikkeuksena sääntöön ohjaustankoon kiinnitettäviksi Attack Trigger & Attack Gripshift -vaihtajia, jotka ovat yhteensopivia Shimanon takavaihtajan kanssa.

Ja sitten jäin ihmettelemään että mites minulla toimii SRAM X7-etuvaihtaja Tiagran häkin kanssa. Varmaan tuo on niitä tapauksia että rattaiden koko ratkaisee.

[Wacky]

Ja sitten jäin ihmettelemään että mites minulla toimii SRAM X7-etuvaihtaja Tiagran häkin kanssa. Varmaan tuo on niitä tapauksia että rattaiden koko ratkaisee.

Vipu tai kahva on ohjautangolla josta vaihdat vaihteen ja vaihtaja tai häkki on se joka siirtää ketjua, takavaihtajan tapauksessa se on se joka taittuu eteenpäin ja siinä on rissat ruuvattu, ihan jotta terminologia menee oikein ja puhutaan samasta asiasta.
Onko sulla siis edessä X7-etuvaihtaja ja takana Tiagran häkki, vai meinasitko että edessä on X7-vipu ja Tiagran etuvaihtaja, eli häkki?
Jos sulla on sekaisin edessä ja takana eri merkkiset vaihtajat ei aiheuta ongelmia.
Jos etupäänkahva/vipu on sram X7 ja etuvaihtaja eli häkki on Shimano Tiagra ei ongelmia synny. Niitä voi sekoittaa ihan rauhassa. Itselläni on sram X9 vipu ja Shimano Ultegra etuvaihtaja toimineet kiltisti vuosia yhdessä.