jori kirjoitti:Kehitys kehittyy. Todella hyvältä kuulostaa.
Voisit ehkä kokeilla tuossa sitä rengasharjalokaria. Tuohon sen saisi kätevästi kiinni tuonne lokarin taka-alareunaan. Ehkä se estäisi lumen pakkautumisen lokarin ja renkaan väliin –tai sitten ei.
Jäi kommentoimatta tuo kuva: vaikka lunta siis hieman kertyy, niin ei vielä haitannut ajoa millään tavoin. Eli en ala vielä rakentaa rengasharjalokaria.
ajou kirjoitti:Hyvältä kuulostaa nuo modaukset. CA:lle on oma keskustelunsa Foorumilla, olet varmaan huomannut...
Juu kyllä olen tuon CA-säikeen huomannut. Sieltä se itsellä lähti tuollaisen hankintakin, kiitos siitä sinulle 
. Ennakko-odotuksia paremmalta värkiltä vaikuttaa.
Tulostelin CA:lle kannakkeen. Kiinnitys nippusiteillä eturipustuksen poikkiputkeen. 
AliExpressissä silmiin osuu aina kaikenlaista. Joku aika sitten kohdalle osui TPMS-järjestelmät, eli suomeksi rengaspaineen ja -lämpötilan näyttävät systeemit. Kun henkilöautoon tarkoitetun paketin hinta oli lähipostiin toimitettuna vajaa 22 euroa, niin eihän siinä rengasalan ihminen voinut kauaa vastustaa kokeilunhaluaan 
. Halvalla kun saa, ja niin eteenpäin...
https://www.aliexpress.com/item/1005001 ... 79023Uh371
Kokeilun hinta tosin liki tuplaantui vielä tästä, kun presta-sisärenkaat piti vaihtaa autonventtiilillä varustetuiksi, jotta venttiileihin ruuvattavat paineanturit sai kiinni. Onneksi lähi-Prisman hyllystä löytyi helposti sopivat.
No paketti sitten saapui viimein, eikä pienenä ollut jäänyt edes tulliin. Sisältä paljastui oheisten kuvien mukainen näyttö sekä anturit. Asennus oli helppo: anturit lukitusmutterien kanssa venttiileihin, ja näytön lataus USB-piuhalla. Näytön päällä on aurinkokenno, mutta eipä se paljoa lataa näin pimeään vuodenaikaan... Paineen ala- ja ylähälytysrajat sai säädettyä: alarajaksi laitoin 1,5 baaria ja ylärajaksi 5 baaria (mikä taisi olla samalla maksimi).
Tänään systeemi pääsi ensitestiin. Ulkolämpötila oli jossain nollan tietämillä, antureiden lukemat vaihteli keskenään välillä 0 ... -3 astetta. Suuntaa antavaa siis. Rengaspaineet oli matkaan lähtiessä 2,4 ... 2,6 baaria, ja laskivat ajon aikana näytön mukaan 0,2 - 0,3 baaria (reilun 15 asteen lämpötilaero sisältä ulos).
Ohjeen mukaan anturit heräävät lähettämään dataa, kun nopeus ylittää 20 km/h. Eli ilmeisesti ennen liikkeelle lähtöä ei saa tuoretta tietoa, esim. yön aikana tyhjentyneestä/vajuuntuneesta renkaasta. No aika näyttää miten toimii käytännössä, helppohan tuo olisi kokeillakin päästämällä paineet vajaiksi jostain renkaasta ennen näytön käynnistystä ja liikkeelle lähtöä.
Ensimmäisen koeajon perusteella ihan hauska lelu tekniikkafriikille . Mitään absoluuttisia arvoja tuon ei kannata kuvitella näyttävän, mutta oleellisempaa tässä paineenvaihtelun ja vajuuntumisen seuranta. Raportoin käyttökokemuksista jatkossa.
Siinä näytössä ei ole 1CV:n kuvaa eikä edes 2CV:n...
--
T. Ari
Helkama Kulkuri 14 (1990), Performer Agenda (2009), Insera Reflex (2010), Milan SL (2012), Yosemite 20" Folding (2014), Rossano cyclocross (2018)
Alkaa olla tiet paikoin melkoista perunapeltoa... Eilen kauppaan ajellessa tömäytin 1CV:llä yhteen jääreunaiseen sulamisvesimonttuun kunnon pamauksen säestyksellä. No matka jatkui pysähtymättä, kun mitään ei tuntunut hajonneen.
Tänään sitten huomasin, että etunostokahva roikkui, kiinnitysruuvi (M6) oli mennyt poikki. Saman ruuvin varassa on korin etuhelma.
Ruuvinvaihto käynnissä, yritän selvitä (laiskuuttani...) ilman korin irrotusta, vähän haasteelliselta vaikuttaa.
Siispä kirjoitan tähän muistiin, että seuraava koriversio pitää olla jaettu pienempiin erikseen irrotettaviin osiin, joita helpompi poistaa huoltotoimien tieltä. Ellei sitten tee kangaskoria, joka saattaisi olla helppo irrottaa pois tukikehikon päältä.
Perinteinen yksiosainen kinnerikori on syytä hylätä näissä diy-rakennelmissa, joissa kantava runko on erikseen. Jossain vaiheessa pakosti vastaan tulevat korikorjauksetkin on helpompi toteuttaa, kun koko kori ei ole ns. yhtä puuta.
Onhan tämä nostokahvan kiinnitys alunperin vahvasti tällainen kiiretoteutus... 
. Sellaisilla on taipumus jäädä pysyviksi, jos toimivat riittävän hyvin... 
Rengaspaineiden seurantajärjestelmä ollut nyt kiinni 1CV:ssä 58 vuorokautta:
Säädin asennusvaiheessa hälytysrajaksi 1,5 baaria, nyt ollaan jo lähellä 
.
Ensimmäisen hälykokeilun jälkeen voi siirtyä takaisin normaaleihin rengaspaineisiin.
Juuri noin se pitääkin tehdä: mikään ei ole parempaa kuin jokaminuuttinen mittaus. Olipa sitten kyseessä ilmanpaine, lämpötila, suhteellinen kosteus, valoisuus, paino, hiilidioksidipitoisuus, pH, säteilyn voimakkuus tai mikä tahansa muu. Nimittäin mittaukset paljastavat. Ja jatkuvat mittaukset paljastavat paljon enemmän. Mitatkaamme siis, jooko?
--
T. Ari
Helkama Kulkuri 14 (1990), Performer Agenda (2009), Insera Reflex (2010), Milan SL (2012), Yosemite 20" Folding (2014), Rossano cyclocross (2018)
Sen verran tarkennusta, että jokaminuuttisuus tarkoittaa tässä vain ajon aikaista mittausta: sisärenkaiden venttiileissä kiinni olevat paineanturit "heräävät" mittaamaan ja lähettämään dataa ohjaamossa olevalle näyttöyksikölle vasta, kun ajonopeus ylittää n. 20 km/h. Näin kertoo siis manuaali. Ajon loputtua ne vaipuvat (jollain viiveellä) takaisin sähkönsäästötilaan. Ihan toimiva ratkaisu nopeuden puolesta ainakin sähköpyörässä. Ainoa miinus on se, että tallissa ennen ajamaan lähtöä ei rengaspaineita näe. Esim. jos vaikka yön aikana rengas olisi vajuuntunut/tyhjentynyt, niin hälytin ilmoittaa tästä vasta ajossa tuon herätysnopeuden ylityksen jälkeen. No sellaista tilannetta odotellessa...
Kevään myötä 1CV:n pahin ongelma palasi, eli ohjaamoon ja kuskin keuhkoihin tunkeva pöly. Talvella sisään pöllynnyt lumi ei pahemmin haitannut, mutta nyt lumen vaihduttua katupölyyn hengitys ei tykkää yhtään...
Irrotin juuri korin, ja pohdin tässä ratkaisuja ongelmaan. 1CV:n vanerirungossa kiinni olevien sisälokarien ja korin väli ei ole tiivis, koska kori on irrotettavissa ja liikkuu myös ajon aikanakin eri tahtiin kuin sisälokarit (joustava vanerirunko...). Toinen kohta mistä pöly pääsee sisään, on olkavarsien läpiviennit (aukot) sisälokareissa. Luomuvedon ketju kulkee myös lokarin aukkojen läpi takapyörälle. Lisäksi ohjausvarsille on omat reikänsä pohjassa.
Takapyöräaukkojen puuttuminen korista lisää kenties osaltaan pölyn kulkeutumista ohjaamoon? Umpinaisessa pyöräkotelossa ilmavirta ei pääse sivusta ulos, vaan takapyörät puhaltavat sitä pyöriessään kaikista raoista sisään ohjaamoon.
Nyt pitäisi keksiä ja toteuttaa ratkaisut pölyongelman minimointiin. Ajattelin aloittaa kokeilut ummistamalla takasisälokarit sivuista: jos leikkaisi makuualustasta kylkilevyt ja liimaisi/teippaisi ne kiinni sisälokareihin. Harmittavasti tätä samaa ei voi tehdä myös etupyörille, koska eivät mahtuisi sitten enää kääntymään.
Yksi vaihtoehto olisi leikata takapyörille aukot koriin, mutta silloin ulkonäkö ja tyyli kärsisi pahasti... ja se olisi vain osaratkaisu, muut tiivistykset tarvisi kuitenkin tehdä vielä lisäksi.
Vai pitääkö tässä nyt alkaa jo tässä vaiheessa pykätä 1CV:stä uutta kehitysversiota, jossa saisi samalla korjattua muutkin tätä ensimmäistä protoa vaivanneet viat (melu, ylipaino sekä jokuset pienemmät bugit...)? No se on taas pitempi polku, joten tarvii nyt ensihätään yrittää laastaroida nykyinen kulkupeli jonkinlaiseen kuosiin.
Eli summa summarum: umpinaista ohjaamollista kinnerin koria rakentaessa pyörät kannattaa jättää joko kokonaan korin ulkopuolelle, tai sitten huolehtia kunnollisesta pyöräkoteloiden tiivistyksestä...
.
