Ovatko nuo goldenmotorin (motionme.fi:n) isohalkaisijaiset napamoottorit täysin äänettömiä? Vaihteellisista kuulemme kuuluu ärsyttävää rätinää tai muuta ääntä, jos planeettavaihteisto on muovia kuten useimmiten on. Metalliset rattaat napamoottorin vaihteissa (esim. Heinzmann?) lienevät lähes äänettömiä, mutta kalliita ratkaisuja.
Jos etsiskelee ratkaisua, joka olisi äänetön JA mahdollisimman hyvä hyötysuhde akun energian hyödyntämisessä, niin kai pitäisi olla ketjua vetävä moottori niin, että vaihteistolla voisi valita moottorille sopivimman kierroslukualueen. Kokeilematta ei oikein saa tietoa äänekkyydestä eikä oikein pikku koeajolla hyötysuhteistakaan. Jorin ratkaisu on kai jokin itävaltalainen juttu? Entä semmoiset moottorit, jotka yksinkertaisesti vetävät löysän puolen ketjua ilman vapaaratasta (ts. polkimet pyörivät aina moottorin käydessä): onko kenelläkään kokemusta?
Äänettömyys on minulle tärkeä juttu, kun on synnynnäinenkuulohäiriö, hyperakusia. Hermot soi ja korvat tinnittävät , kun puiden lehdet havisevat sopimattomalla taajuudella tai tietokoneen tuuletin inisee.
Jos jollakulla on jäänyt nurkkiin risa tai semmoiseksi epäilty tasasähkömoottori, niin kiinnostaisi tutkailla sen sisuskaluja ja yrittää rakennella jotain äänetöntä sen ympärille oppimismielessä. Vähäinen teho 100-250 w riittäisi mainiosti.
Sakarin akun kesto on askarruttanut. Vaajakosken - Jyväskylän väli lienee aika mäkinen? Vertailun vuoksi annoin pääkaupunkiseudun kevyen liikenteen reittioppaasen pätkän
Espoon Nuuksion seudun ajelua. Reittiopas ehdotti 19.6 km:n reittiä, joissa nousua kaikkiaan 487 m PYSTYSUORASSA suunnassa. Suurin korkeusero 91 m. Opas piirsi kauniisti jopa korkeusprofiilinkin. Jos unohdetaan kokonaan ilmanvastukset ja vierintävastukset ja otaksutaan koko liikkuvan massan painoksi 100 kg, niin pelkästään mäkien nousun potentiaalienergian hankkimiseen kuluu mgh = 100 kg *9.81 m/s2 * 487 m = noin 0.5 kwh energiaa.
Sakarin akku 24V 16 Ah antaa energiaa 24V*16Ah =0.384 kwh aivan tyhjäksi purkaen. Mutta tuskin aivan tyhjäksi niitä sallitaan edes purkaa, ja toiseksi, jos mäkiä junnataan ylös hitaasti, lienee moottorin hyötysyhde jopa alle 50 %, eikä optimaalisestikaan ajaen yli 80 %. Jos ajettaisiin 50 % hyötysuhteella, niin akusta tarvittaisiin ko. potentiaalienergian voittamiseen noin 1 kwH, eli 2.5-kertainen määrä.
Näyttäisi siltä, että Nuuksion esimerkin maastossa Sakarin akku ei riittäisi lähimainkaan tuohon 19.6 kilometrin matkaan edes potentiaalienergian osalta puhumattakaan vierintävastuksesta ja ilmanvastuksesta. Tuskin puoliväliin pääsisi, 10 km:n kohdalle.
Samantapainen surullinen laskelma tulisi RTA:n 36V 24 Ah akustolla, tuskin riittäisi puoliväliinkään. Vai onkos näissä pohdinnoissa ajatusvirheitä?
Nuuksion maasto on mäkistä, joten tasamaalla tilanne ei ole aivan näin lohduton. Olisikohan Vaajakosken Jyväskylän seuduista saatavissa samantapainen korkeusprofiili kuin em. pks:n reittioppaasta?