Nojapyöräfoorumi

Trikebee kirjoitti:

EI taida onnistua jos napavaihteet (kuten minulla roverissa), vai olenko väärässä.
Mistäs noita "ketjun väliin lautettavia" voisi etsiä?

http://www.cyclone-tw.com/

Ja sitten on tämäkin (nojanallen mainitsema vaihtoehto): http://akkubike.com/

Nojanalle kirjoitti:

No ei takapyörään. Mutta ketjun väliin. Tai keskiöön avustava. Vaihtoehtoja on. Eikö sitä ole joku Itävaltalainen joka kävisi tähän napaan. Laitetaan napaan jokin laippa, vai olikohan se pinnoihin.
Itse kannatan tätä ketjun väliin tulevaa , joka on aika helpo asentaa. Jossain tällä palstalla aijemmemim puhuttiin siittä.

Onko kenelläkään kokemuksia mistään keskiöön laitettavasta moottorista, ja mistä niitä kannattaisi tilata?

Euroopan mäkisissä maissa näyttävät aiheuttavan jo vaaratilanteitakin: http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/05/ ... 92440.html

Jukka

Tässä sitä taas mennään. Epäsuorasti syylistetään taas sähköpyörää. Ei se ole vaarakejiä sen enempää kuin iätkäät autoilijat. Ennen ostettiin vaarille mopo kun hän pääsi eläkkeelle. Jos nyt ostetaan sähköpyörä ja vaari saa vähän liikuntaa niin jo on joku löytämässä vaaratekijöitä tästäkin ilmiöstä.
Tuntuu että joissain liikennettä valvovissa lainlaatioissa ei ole kuin turhien pisteiden etsiöitä Euroopassa .

Vaihteeksi asiaan...

BROL:ssa on taas juttua kun triken perässä bobyak kärry on sähköistetty. Kaveri ajelee tällä jopa 100+ km kun säästelee kaasussa ja polkee pääosin.

Huomatkaa pieni akun koko. Tällainen olisi kiinnostava vaihtoehto meikäläiselle, etenkin jos ei tarvis piuhoja jne vetää kärrystä eteen. Perheeseen kun on tullut pieni koira jota olisi kiva kuljetella tässä lähialueilla ajellessa...

Kyllä täytynee ruveta rakenteleen tuollainen sähköavusteinen peräkärry. Katetun korin aion tehdä taivutetusta ohutviiluvanerista itsekantavaksi.

Monien erilaisten vaiheiden jälkeen olen saanut nyt aika hyvin pelaamaan sähköavusteiset SH9:n ja SH11:n. Yhdellä akun varauksella ja turhankin paljon moottoria käyttämällä pääsen n. 20 km.

Soutupyörä SH15:een tilasin Keski-Uudenmaan Elektroniikka Oy:sta napamoottorin 26":n kiekkoon, ettei tarvitse yhtenään vaihtaa jo olevaa napamoottorikiekkoa nojakista toiseen.

Sakari

Onko kukaan ehtinyt jo testaamaan tuota Motionme Golden Motor's Mini Motor.

http://www.motionme.fi/minimotor.html

Hieman kutkuttaisi ostaa SH8:lle sähköapu 20" etupyörään.

psa kirjoitti:

Onko kukaan ehtinyt jo testaamaan tuota Motionme Golden Motor's Mini Motor.

http://www.motionme.fi/minimotor.html

Hieman kutkuttaisi ostaa SH8:lle sähköapu 20" etupyörään.

SH16:een on tilattu juuri tuo moottori ja akku tilipihööreineen. On luvattu tulevaksi tässä kuussa. Kirjoittelen palautetta, kun olen sen asentanut ja koeajanut.

Sakari

Minä olen kanssa suunnitellut sähköapua keltaiseen trikeen, mutta olen ajatellut
Motionmen tätä mallia "20" snä. etupyörään.

TV. Simon

Ihan hyvä malli. Mutta kun???? Sen kansa ajaa on se aina oltava päällä. Muuten se muorostuu kuormaksi. Kun on tuota lataavaa mallia. Elekroniikaltaan se on yksinkertanen asennuksen kannalta. itse kyllä suosisin kevyempiä vaihtoehtoja ja varsinkin sellaista . Jos ei akkua matkassa , tai virta on pois päältä . On moottorin oltava kuin sitä ei siellä olisi kuormana laikaan. jos moottori on lataavaa mallia on siittä silloin haittaa. Saman maahantuojan kevyempi vaihtoehto on kaikilta osa alueiltaan pitkässä juoksussa parempi. Se on suh koh kevyt ja se pyörii vapaana silloin kun sitä ei käytetä.
Tässä otan kantaa viellä tähän moottori keskusteluun. Itsellä kun on tuo Haizmanin takapyörään soveltuva malli on siinä yksi sellainen pirullinen piire. Siihen saa seitsemän lehtisen pakan kyllä kiini. Mutta otappa tämä takapyörä jonkin huoltotoimen takia irti jossain metsätaipaleella. Niin ei kyllä naurata. Esimerkisi jos remgas puhkee. Ensinnäkin joutuu irriottamaan tuo takavaihtajan että navan saa tyylikkäästi siittä nierräytettyä pois paikaltaan . Toiseksi ketjut ovat tässävaiheessa todennäköisesti maassa ja maantie tomussa. Sitten tämä takapyörä kun painaa useita kiloja ja pyörä painaa kansa takapainousesti on tämä ruoeama likaista ja rasvasta touhua. Siksi ole ajatellut että hankin joskus moottorin etupyörään ja samalla saan etupyörälle tätä paino jakaumaa.
Ensin se tuntuu mukavalta vaihtoehdolta tämä että kaikki voima on samalla pyörällä. Mutta huolon kannalta ei.
Mitä tulee tähän omaan moottoriin täytyy sanoo että virrankulutukseltaan se on pieni , verrattuna näihin Sakarin moottoreihin. Tai johtuneeko se ajotavasta. Itse pääsen hyvin nyt 60km lenkejä , vaikka akut vetelee viimeisiää. Vaikka ovat paonavammat geeliakut. Mutta ovat myös viidenneksen Litjun akkkujen hinnasta.

Moi,

Olen samoilla linjoilla Nojanallen kanssa, planeettavaihteellinen napamoottori on parempi vapaapyörän takia. Vaikka hyötusuhde on suoravetoa huonompi, ajavat muut edut tämän edelle. Kevyeen akkuun kannattaa panostaa.

Viestiketjun viimeisenä, sähköistetty Performer:
Itseläni on 36 / 15 aH LiFePO akku, 250 W moottori, en tiedä kuinka pitkään tällä pääsee?. Aurinkokenno pitää vielä rakentaa.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopi ... &start=165

-Riku

Tämä hyötysuhde ei ole niin yksoikoinen asia. Suoraveto moottori joutuu vääntämään pienemmillä kieroksilla suoraan ja kuorma on suurempi . Näin olen joutuu myös ottamaan akusta enemmän tehoja irti.
Kun taas laneettavaihteestolla oleva moottori , kiertää suuremmilla kieroksilla siinävaiheessa kun sen kytkinlaakeri nappaa kiini ja silloin kun se rupee avustamaan on sillä enemmän reservejä käytössä.
Mitä läempänä pyörän nopeus on nollaa niin sitä enemmän suoravetomoottori kuluttaa virtaa. Siten mitä tulee näihin vaihdelaatikko moottoreihin on se että , vaihdelaatikko kuormittuu enemmän siittä mitä hitaanmalla nopeudella ruvetaan ottamaan sitä apua sieltä . Itse olen omassa tapauksessa huomannut että parhaan ylämäki nopeuden yläpitämiseen on alkuvauhdin oltava noin 15 km/h , niin pystyy viellä kiihdyttämään suhkoh jyrkässä mäessä nousuvaudin sinne 29 km/h . Nollasta lähteminen ei taas ole kovin hyödyllistä. Paitsi vähäinen apu siittä kyllä tulee. Vasta kierokset joita moottori ottaa noin 800 on sille sen parasta vääntöä. Maksimi kierokset saavutetaan siellä lähellä kolmeekympiä ja sitten vauhti ohittaa hyödyn.
Mitä tulee akkujen kestävyyteen , niin geeliakuilla kun ne oli uret teki jopa 80km lenkejä ja avustusta otin vain suuriin mäkihin ja niitä täällä riittää ja siksi ihmettelen yhä näitä Sakarin matkojen lyhyyksiä . Kun itselläni ei ole kuin 8Ah akut käytössä ja hänellä paljon enemmän .
Että se siittä hyötysuhteesta.

Nojanalle kirjoitti:

Mitä tulee akkujen kestävyyteen , niin geeliakuilla kun ne oli uret teki jopa 80km lenkejä ja avustusta otin vain suuriin mäkihin ja niitä täällä riittää ja siksi ihmettelen yhä näitä Sakarin matkojen lyhyyksiä .

Taisi sakarin akut mennä viime talvena pilale liian tyhjäksi purkamisen vuoksi. Pitäisi ladata hyvissä ajoin ennen kuin lopettavat avustamisen.

Jukka

Eikös Sakarille saataisi jostain kilowattituntimittaria lainaksi. Ajaisi yhden akun tyhjäksi, niin selviäisi, onko kyse akun vai moottorin ongelmasta.

Ovatko nuo goldenmotorin (motionme.fi:n) isohalkaisijaiset napamoottorit täysin äänettömiä? Vaihteellisista kuulemme kuuluu ärsyttävää rätinää tai muuta ääntä, jos planeettavaihteisto on muovia kuten useimmiten on. Metalliset rattaat napamoottorin vaihteissa (esim. Heinzmann?) lienevät lähes äänettömiä, mutta kalliita ratkaisuja.

Jos etsiskelee ratkaisua, joka olisi äänetön JA mahdollisimman hyvä hyötysuhde akun energian hyödyntämisessä, niin kai pitäisi olla ketjua vetävä moottori niin, että vaihteistolla voisi valita moottorille sopivimman kierroslukualueen. Kokeilematta ei oikein saa tietoa äänekkyydestä eikä oikein pikku koeajolla hyötysuhteistakaan. Jorin ratkaisu on kai jokin itävaltalainen juttu? Entä semmoiset moottorit, jotka yksinkertaisesti vetävät löysän puolen ketjua ilman vapaaratasta (ts. polkimet pyörivät aina moottorin käydessä): onko kenelläkään kokemusta?

Äänettömyys on minulle tärkeä juttu, kun on synnynnäinenkuulohäiriö, hyperakusia. Hermot soi ja korvat tinnittävät , kun puiden lehdet havisevat sopimattomalla taajuudella tai tietokoneen tuuletin inisee.

Jos jollakulla on jäänyt nurkkiin risa tai semmoiseksi epäilty tasasähkömoottori, niin kiinnostaisi tutkailla sen sisuskaluja ja yrittää rakennella jotain äänetöntä sen ympärille oppimismielessä. Vähäinen teho 100-250 w riittäisi mainiosti.

Sakarin akun kesto on askarruttanut. Vaajakosken - Jyväskylän väli lienee aika mäkinen? Vertailun vuoksi annoin pääkaupunkiseudun kevyen liikenteen reittioppaasen pätkän
Espoon Nuuksion seudun ajelua. Reittiopas ehdotti 19.6 km:n reittiä, joissa nousua kaikkiaan 487 m PYSTYSUORASSA suunnassa. Suurin korkeusero 91 m. Opas piirsi kauniisti jopa korkeusprofiilinkin. Jos unohdetaan kokonaan ilmanvastukset ja vierintävastukset ja otaksutaan koko liikkuvan massan painoksi 100 kg, niin pelkästään mäkien nousun potentiaalienergian hankkimiseen kuluu mgh = 100 kg *9.81 m/s2 * 487 m = noin 0.5 kwh energiaa.

Sakarin akku 24V 16 Ah antaa energiaa 24V*16Ah =0.384 kwh aivan tyhjäksi purkaen. Mutta tuskin aivan tyhjäksi niitä sallitaan edes purkaa, ja toiseksi, jos mäkiä junnataan ylös hitaasti, lienee moottorin hyötysyhde jopa alle 50 %, eikä optimaalisestikaan ajaen yli 80 %. Jos ajettaisiin 50 % hyötysuhteella, niin akusta tarvittaisiin ko. potentiaalienergian voittamiseen noin 1 kwH, eli 2.5-kertainen määrä.

Näyttäisi siltä, että Nuuksion esimerkin maastossa Sakarin akku ei riittäisi lähimainkaan tuohon 19.6 kilometrin matkaan edes potentiaalienergian osalta puhumattakaan vierintävastuksesta ja ilmanvastuksesta. Tuskin puoliväliin pääsisi, 10 km:n kohdalle.

Samantapainen surullinen laskelma tulisi RTA:n 36V 24 Ah akustolla, tuskin riittäisi puoliväliinkään. Vai onkos näissä pohdinnoissa ajatusvirheitä?

Nuuksion maasto on mäkistä, joten tasamaalla tilanne ei ole aivan näin lohduton. Olisikohan Vaajakosken Jyväskylän seuduista saatavissa samantapainen korkeusprofiili kuin em. pks:n reittioppaasta?