Nojapyöräfoorumi

Trek r200 kirjoitti:

...

Juu, sitten kun vielä käydään taistelu siitä, mikä on oikea teho moottorille

Aika hassua muutenkin puhua pyörän nopeudesta, eihän se yksinään mihinkään liiku. Kuskista se on kiinni, mullekin saa antaa "nopeimman" nojiksen ja silti esim. Nebulus menee vaikka pysty Oivalla ohi että paukkuu

Hyvä näkökohta. Taistelu voitaneen ratkaista niin, että radalla ajetaan läpi monta teholuokkaa vuoron perään:
50 w, 100 w, 150 w, 200w, 250 w, ja siirtyen suljetulla alueelle 300 w jne. Piirretään käyrät kummallekin kierrosajoista, vasemmanpuoleiselle pyörälle punanen käppyrä ja oikeanpuoleiselle sininen.

Sen jälkeen taistelu laantunee, lasketaan ruumiit ja hihkutaan love & peace. Tai voidaan aloittaa taistelu käyrien väreistä.

Moikka!
Tässä on kinnerin mallia 70-luvun alusta. Ei silloin tiedetty turbulensseista ym. Kulki niin lujaa kuin jaksoi. Kymmenet kerrat on naapurin kavereiden kanssa pelattu poliisia ja rosvoa. Muut fillarilla ja yksi kinnerillä. Vuoroja vaihdeltiin riitojen välttämiseksi. Ohjaus on muuten vanhan Morris Minin ohjauslaiteet. Ketjuvälitys ja penkin alla on etu / takaketjun välitys.

T:Ilkka

ilkka2 kirjoitti:

Moikka!
Tässä on kinnerin mallia 70-luvun alusta. Ei silloin tiedetty turbulensseista ym. Kulki niin lujaa kuin jaksoi. Kymmenet kerrat on naapurin kavereiden kanssa pelattu poliisia ja rosvoa. Muut fillarilla ja yksi kinnerillä. Vuoroja vaihdeltiin riitojen välttämiseksi.

Ei tainnut kukaan edes yrittää tuolla tuolloin työmatkaansa ajaa?
Eri tarpeet, eri vehkeet

Jukka

Trek r200 kirjoitti:

Aika hassua muutenkin puhua pyörän nopeudesta, eihän se yksinään mihinkään liiku. Kuskista se on kiinni, mullekin saa antaa "nopeimman" nojiksen ja silti esim. Nebulus menee vaikka pysty Oivalla ohi että paukkuu

Mutta siltikin täytyy sanoa, että on nuo aerodynaamiset vehkeet hirmu kiinnostavia ja tämä keskustelu on ollut hyvin viihdyttävää luettavaa. Vielä kun joku keksisi kaksipyöräisen nojakin, joka olisi aerodynaamisesti katettu, toimiva arkikäytössä eikä näyttäisi kylähullun rakennelmalta.F40 on jo aika lähellä tätä, mutta näyttää aivan karmealta.

Nebulus kirjoitti:

Vielä kun joku keksisi kaksipyöräisen nojakin, joka olisi aerodynaamisesti katettu, toimiva arkikäytössä eikä näyttäisi kylähullun rakennelmalta.F40 on jo aika lähellä tätä, mutta näyttää aivan karmealta.

Arkikäytössä nopeudet ovat kaksipyöräisllä taatusti riittäviä ilman katettakin, jopa vastatuuleen kunhan pyörä on matala.
Sateensuojan se toki antaa, mutta mihinkään muuhun arkikäytön ongelmaan ei tuo helpotusta, päinvastoin.

Jukka

Nebulus kirjoitti:

Trek r200 kirjoitti:

Aika hassua muutenkin puhua pyörän nopeudesta, eihän se yksinään mihinkään liiku. Kuskista se on kiinni, mullekin saa antaa "nopeimman" nojiksen ja silti esim. Nebulus menee vaikka pysty Oivalla ohi että paukkuu

Mutta siltikin täytyy sanoa, että on nuo aerodynaamiset vehkeet hirmu kiinnostavia ja tämä keskustelu on ollut hyvin viihdyttävää luettavaa. Vielä kun joku keksisi kaksipyöräisen nojakin, joka olisi aerodynaamisesti katettu, toimiva arkikäytössä eikä näyttäisi kylähullun rakennelmalta.F40 on jo aika lähellä tätä, mutta näyttää aivan karmealta.

Juu, kivahan se että kehittelevät ja eihän siinä mitään väärää ole, jos pyörän nopeudesta puhuvat. Minusta se vaan tuntuu hassulta lihasvoimalla kulkevan laitteen yhteydessä. Ja eihän sitä tiedä, milloin sieltä tipahtaa katettuun käyttönojikseenkin kelvollisia ideoita. Yksi näyttää kylähullun tekeleeltä, mutta kun niitä on tarpeeksi monta, siitä tulee uusi trendi

Muistan kun Ford Sierra tuli markkinoille, sitä pidettiin aika erikoisena ja outona pyöristyneiden muotojen vuoksi. Millainenhan olisi ollut ihmisten reaktio, jos silloin ois puskettu markkinoille näitä "sukkula venukseen" muotoisia nyky "autoja"

Trek r200 kirjoitti:

Juu, kivahan se että kehittelevät ja eihän siinä mitään väärää ole, jos pyörän nopeudesta puhuvat. Minusta se vaan tuntuu hassulta lihasvoimalla kulkevan laitteen yhteydessä.

Olis kyllä oikeasti jännää nähdä, miten semmoinen oikein kunnon pumpattu ratapyöräilijä käskyttäisi Varnaa: kovimmilla sälleillä lähtee yli 2000 wattia jaloista sprinttikisan kiihdytyksissä... yli tuplat mun lukemiin.
Toisaalta, jos kattelee etualalla olevan kaverin kinttuja, niin eipä nuo lukemat niin ihmetytäkään...

Tuossa yksi kuvaaja, karvan alle 1900 wattia ja yli kilowatin 17 sekuntia:

optimistx kirjoitti:

Hyvä näkökohta. Taistelu voitaneen ratkaista niin, että radalla ajetaan läpi monta teholuokkaa vuoron perään:
50 w, 100 w, 150 w, 200w, 250 w, ja siirtyen suljetulla alueelle 300 w jne. Piirretään käyrät kummallekin kierrosajoista, vasemmanpuoleiselle pyörälle punanen käppyrä ja oikeanpuoleiselle sininen.

Noo, voihan sen noinkin vaikeasti tehdä, jos haluaa siinä sivussa järjestää kilpailut tai vaikka maksullisen yleisötapahtuman kaljatelttoineen kaikkineen

Mutta jos oikeasti keskitytään pyörien nopeuteen, niin se ei kunnolla suunnitelluissa ja rakennetuissa pyörissä riipu muista tekijöistä kuin vierintävastuksesta ja ilmanvastuksesta. Kattamattomissa pyörissä ilmanvastuksen merkitys on 90 % ja vierintävastuksen 10 %. Kun taas katetuissa pyörissä vierintävastuksen merkitys nousee 25 prosenttiin asti, koska ilmanvastus on katteilla suhteessa pienempi.

Väitän siis, että pyörien nopeuden voi verrata pelkällä rullauskokeella, jonka tekemiseen ei kulu aikaakaan kuin vaivaiset 15 minuuttia. Ja mitään katsomista tässä kokeessa ei yleisölle valitettavasti ole... Tuloksena siitä on vierintä- ja ilmanvastuskerrointen arvot. Sen jälkeen loppu onkin silkkaa matematiikkaa. Nopein pyörä on se, jolla on pienin arvo tulolle (ilmanvastuskerroin x otsapinta-ala). Kunhan vaan kuskista lähtee edes 200 wattia tehoa, mikä ei ole edes sunnuntailenkkeilijälle paha vaatimus. Tarkoitushan oli verrata pyöriä eikä kuskeja...

T. Ari

ajarmala kirjoitti:

...

Mutta jos oikeasti keskitytään pyörien nopeuteen, niin se ei kunnolla suunnitelluissa ja rakennetuissa pyörissä riipu muista tekijöistä kuin vierintävastuksesta ja ilmanvastuksesta. Kattamattomissa pyörissä ilmanvastuksen merkitys on 90 % ja vierintävastuksen 10 %. Kun taas katetuissa pyörissä vierintävastuksen merkitys nousee 25 prosenttiin asti, koska ilmanvastus on katteilla suhteessa pienempi.

Väitän siis, että pyörien nopeuden voi verrata pelkällä rullauskokeella, jonka tekemiseen ei kulu aikaakaan kuin vaivaiset 15 minuuttia. Ja mitään katsomista tässä kokeessa ei yleisölle valitettavasti ole... Tuloksena siitä on vierintä- ja ilmanvastuskerrointen arvot. Sen jälkeen loppu onkin silkkaa matematiikkaa. Nopein pyörä on se, jolla on pienin arvo tulolle (ilmanvastuskerroin x otsapinta-ala). Kunhan vaan kuskista lähtee edes 200 wattia tehoa, mikä ei ole edes sunnuntailenkkeilijälle paha vaatimus. Tarkoitushan oli verrata pyöriä eikä kuskeja...

T. Ari

Pääosin taidamme olla samanmielisiä. Tosin ilmanvastuksen osuus riippuu nopeudesta ja tuulen suunnastakin. Meidän pitäisi järjestellä "Pisaralla pisimmälle" - kilpailun vastineita. Annetaan energiaa tarkkaan mitattu määrä, minimikeskinopeus ja katsotaan, kuka ajaa 100 wattitunnilla pisimmälle.

Tämmöiset kisat olisivat rakentelijoille mielekkäämpiä kuin istuttaa vanha rypistynyt sydänvikainen ukkeli toiseen pyörään ja toiseen pontevasti lihaksia pullisteleva nuori uros ja sitten olla jännittävineen sydän syrjällään, kumpi sen voiton perii.

Koko nojapyöräharrastukseni lähti liikkeelle, kun ammoin Malmin kentällä oli Pisaralla pisimmälle -kilpailua katsomassa Esko Meriluoto pyörineen, ja tuli ihmeteltyä Shellin sponsoroimaa kulkinetta, virtaviivaista. Virtaviivaisuuden optimoinnissa olen vielä kuin tyypillisessä savolaisessa projektissa: aloittamista vaille valmis.

Nebulus kirjoitti:

Vielä kun joku keksisi kaksipyöräisen nojakin, joka olisi aerodynaamisesti katettu, toimiva arkikäytössä eikä näyttäisi kylähullun rakennelmalta.F40 on jo aika lähellä tätä, mutta näyttää aivan karmealta.

Arki, tai nyt ylipäätään normi liikennekäyttöön sopivalle vehkeelle ehdoton vaatimus on, että sieltä näkee ulos. Läpinäkyvä kate ei kelpaa ellei sen läpi katso melkein kohtisuoraan, viistosti katteen läpi katsoessa lika, vesi ja naarmut vievät näkyvyyden, ja hämärässä/pimeässä heijastukset vielä lisää. Siksi näkyvyys vaatii käytännössä sen, että polvet jäävät reilusti silmiä alemmaksi, ja tien näkee katteen yli. Tästä seuraa vaatimus melko pystystä istuimesta, ja polkimista melko alhaalla.

Näistä lähtökohdista kun lähtee liikkeelle, niin helposti ollaan hyvin samanlaisessa mitoituksessa kuin F40.
Itseä kiehtoisi ajatus 26/26 pyörästä katteen kanssa, mutta saattaapa olla mahdoton ajatus. Ainakin omassa modatussa Paseossa etukate tulee näkemäesteeksi, pitäisi nostaa penkkiä ylemmäksi ja pystympään. Toisaalta, pystymmästä penkistä saa jalan maahan vaikka penkin pohja vähän nousisikin? Ehkä tätä vielä joku vuosi pitää tutkia lisää.

Minustakin F40 on ruma, mutta on se nätimpi kuin minä.

tavasti kirjoitti:

Arki, tai nyt ylipäätään normi liikennekäyttöön sopivalle vehkeelle ehdoton vaatimus on, että sieltä näkee ulos. Läpinäkyvä kate ei kelpaa ellei sen läpi katso melkein kohtisuoraan, viistosti katteen läpi katsoessa lika, vesi ja naarmut vievät näkyvyyden, ja hämärässä/pimeässä heijastukset vielä lisää. Siksi näkyvyys vaatii käytännössä sen, että polvet jäävät reilusti silmiä alemmaksi, ja tien näkee katteen yli. Tästä seuraa vaatimus melko pystystä istuimesta, ja polkimista melko alhaalla.

Eli verrattuna lowraceriin muotokerroin pienenee ja otsapinta-ala kasvaa joten kokonais ilmanvastus pysyy ennallaan? Kovin pieneksi muotokerrointa ei peilien, valojen, ulos jäävien renkaiden, jalkaluukkujen yms vuoksi saa. Noh, tulishan siinä sateen- ja viimansuoja ilman että ilmanvastus kasvaisi

Jukka

jviirret kirjoitti:

tavasti kirjoitti:

Siksi näkyvyys vaatii käytännössä sen, että polvet jäävät reilusti silmiä alemmaksi, ja tien näkee katteen yli. Tästä seuraa vaatimus melko pystystä istuimesta, ja polkimista melko alhaalla.

Eli verrattuna lowraceriin muotokerroin pienenee ja otsapinta-ala kasvaa joten kokonais ilmanvastus pysyy ennallaan? Kovin pieneksi muotokerrointa ei peilien, valojen, ulos jäävien renkaiden, jalkaluukkujen yms vuoksi saa. Noh, tulishan siinä sateen- ja viimansuoja ilman että ilmanvastus kasvaisi

Ehkä jotain tuon suuntaista.

Kankaan käyttö katteena saattaa mahdollistaa kapeamman muodon, eli pienemmän otsapinta-alan, koska 'sukka' voi olla melko tiukka, ja esim käännöksissä kyynerpäät voivat venyttää sukkaa ulospäin. Jäykän katteen kanssa tilaa on se mitä on, eikä se veny. Lisäksi kangas on kevyt, mutta kolaroidessa kova tai vaahtomuovinen kate tarjoaa enemmän suojaa.

optimistx kirjoitti:

Pääosin taidamme olla samanmielisiä. Tosin ilmanvastuksen osuus riippuu nopeudesta ja tuulen suunnastakin. Meidän pitäisi järjestellä "Pisaralla pisimmälle" - kilpailun vastineita. Annetaan energiaa tarkkaan mitattu määrä, minimikeskinopeus ja katsotaan, kuka ajaa 100 wattitunnilla pisimmälle.
Tämmöiset kisat olisivat rakentelijoille mielekkäämpiä kuin istuttaa vanha rypistynyt sydänvikainen ukkeli toiseen pyörään ja toiseen pontevasti lihaksia pullisteleva nuori uros ja sitten olla jännittävineen sydän syrjällään, kumpi sen voiton perii.

Mutta tuohan olisi mopoilukisa eikä pyöräilykisa. Sehän johtaisi polkimettomiin ohjuksen muotoisiin menopeleihin, joissa kuljettajan tulisi vain olla mahdollisimman pieni poikkipinta-alaltaan. Veisikö se nojapyöräilyä eteenpäin?

tavasti kirjoitti:

Itseä kiehtoisi ajatus 26/26 pyörästä katteen kanssa, mutta saattaapa olla mahdoton ajatus. Ainakin omassa modatussa Paseossa etukate tulee näkemäesteeksi, pitäisi nostaa penkkiä ylemmäksi ja pystympään. Toisaalta, pystymmästä penkistä saa jalan maahan vaikka penkin pohja vähän nousisikin? Ehkä tätä vielä joku vuosi pitää tutkia lisää.
Minustakin F40 on ruma, mutta on se nätimpi kuin minä.

Veikkaisin, että etuvetoinen fillari, jossa polkimet ovat etupyörän tasalla ja etupuolella, takaisi parhaan näkyvyyden ja helpoimmin toteutettavan ketjulinjan. Esim:

http://www.geoffbirddesign.co.uk/hpv/t7bike.htm

Tuommoiseen kun saisi F40:n tyyliset sivukankaat, jotka noudattaisivat kovien osien muotoja. Pohjaan jonkinlaiset reiät jalkojen ulosvientiä varten.

huh huh, kyljen pinta-ala kasvais varmaan neliöllä verrattuna kattamattomaan , pelottas ajaa sivutuulessa

Jukka

Tommoseen sivustoon törmäsin, jota en muista ennen nähneeni, laitan sen tähän ku sivuaa kivast tätä kattamista. http://www.recumbents.com/wisil/bubbles/hpvbubbles.htm , en jaksant lukee tarkkaan mutt, näyttäs ett siinä on ohjeet jonkun sortin muovin muotoilusta pyörän etukatteeksi. Lähestytään sitä rakentamista

Petri W