Nojapyöräfoorumi

Sorvarilta tuli ohjauksen osia. 5 kpl teetin jokaista, niin tuosta vois löytyä pastorille tai jollekkin muulle halukkaalle flevon sorvattuja osia.

Pikkuhiljaa rungot hitsautuu.

Runkojigissä emäputken eli ohjausakselin asemointi suoraan.

Yllättävän isotöinen on täysjousitettu ja kallisteleva kolmipyörä tehdä, kun tuossa ei käytetä mitään valmista osaa, vaan kaikki tehdään itse. Lwb tadpole valmistui ehkä neljäs- tai viidesosa ajassa, kun käytetään romuista etu- ja takahaarukat, emäputket, stemmit ym.

Vilijami kirjoitti:

Yllättävän isotöinen on täysjousitettu ja kallisteleva kolmipyörä tehdä, kun tuossa ei käytetä mitään valmista osaa, vaan kaikki tehdään itse. Lwb tadpole valmistui ehkä neljäs- tai viidesosa ajassa, kun käytetään romuista etu- ja takahaarukat, emäputket, stemmit ym.

Fillarihommissa isoihin ja pieniin osiin menee saman verran aikaa. Jos osia -pieniäkin- saa valmiina romuista irrottamalla, kannattaa käyttää, jos haluaa säästää työtä, mutta muitakin tavoitteita näille projekteille tietenkin on.

Imi hitsausharjoituksissa.

Katkaisusahassa voi kulman säätää 0-45 astetta. Eturungon tukipalaan piti saada 135 asteen kulma. Aikani pohdittuani tein lankusta 90 asteen kääntökiinnikkeen, jolla homma onnistui.

Vilijami kirjoitti:

Yllättävän isotöinen on täysjousitettu ja kallisteleva kolmipyörä tehdä

Piirustusten mukaan tekeminen hidastaa kanssa Pitää olla tarkkuutta tekemisessä. Omasta päästä soveltaessa ei ole niin justiinsa. Toisaalta hyvät piirustukset takaavat onnistuneen lopputuloksen.

Sulla näkyy olevan ammattimaiset työkalut. Ainakin yhtä hyvät, kuin meillä töissä olisi. Lukitsivat kuitenkin työmaallani pajan oven, enkä pääse sinne enää. Joku turvallisuusparannus. Paraneehan se turvallisuus pirusti, kun sulkee oven, eikä päästä ketään työn ääreen. (Mitään onnettomuuksia ei siis ollut tapahtunut, vaan kyse on vain tästä yleishallinnollisesta hätävarjelun liiottelusta, jota on harrastettu viime vuodet.)

Mitä jori tai joku muu itäisen maan viisas tietäjä on mieltä? Kuvassa näkyvä sorvinappula oli ennen hitsausta pari satikkaa alle 20mm, mutta kun se hitsattiin kiinni, niin koko nappula oli 3-4 kymppiä yli 20mm. Mielestäni rymppäytyminen ei selitä asiaa. Voisiko syynä olla materiaali joka on vedettyä akselia? Onko vedettäessä materiaaliin jäänyt pitkittäisiä jännityksiä jotka löysäsivät lämmön vaikutuksesta?

Hitsikone on ainut ammattilaiskone, muut ovat kiinankuraa, joilla nyt pärjää jotenkuten. Katkaisusaha on yllättävän hyvä, vaikka ei maksanut kuin alle 300€.

Vilijami kirjoitti:

Mitä jori tai joku muu itäisen maan viisas tietäjä on mieltä? Kuvassa näkyvä sorvinappula oli ennen hitsausta pari satikkaa alle 20mm, mutta kun se hitsattiin kiinni, niin koko nappula oli 3-4 kymppiä yli 20mm. Mielestäni rymppäytyminen ei selitä asiaa. Voisiko syynä olla materiaali joka on vedettyä akselia? Onko vedettäessä materiaaliin jäänyt pitkittäisiä jännityksiä jotka löysäsivät lämmön vaikutuksesta?

Luultavasti kyse on hitsin vetelystä, joka on aiheuttanut epäpyöreyttä ja tyven levenemistä. Sellaista ilmiötä, jossa koko rakenne olisi noin paljon kasvanut... , ei perhana, sehän voi olla, että sorvikappale on hiilipitoista ja karennut. Martensiittinen (karennut ferriitti) on tilavuudeltaan suurempi kuin ferriittinen perusmuoto. Mittailepa tarkasti tuo mitan muutos. Onko kyse epäpyöreydestä tai porkkanamaisuudesta, jos ei ole, hehkuta osa uudelleen ja jäähdytä hitaasti. Tämä purkaa martensiitin ja tilavuus pienenee. Tarkoista lämpötiloista ja ajoista voisin etsiä tietoa vain, jos tietäisin materiaalin tarkasti. Kannattaa ainakin kokeilla ennen kuin rupeat hiomaan pienemmäksi.

jooseha kirjoitti:

Vilijami kirjoitti:

Yllättävän isotöinen on täysjousitettu ja kallisteleva kolmipyörä tehdä

Piirustusten mukaan tekeminen hidastaa kanssa Pitää olla tarkkuutta tekemisessä. Omasta päästä soveltaessa ei ole niin justiinsa. Toisaalta hyvät piirustukset takaavat onnistuneen lopputuloksen.

Tuo on totta ja kun yrittää päästä puolen millin tarkkuuteen, niin se on aivokapasiteetin kannalta aika raskasta. Huomaa kun päivän sihtaa tarkasti, niin illalla päässä humisee, eikä osaa rauhoittua nukkumaan.

Vilijami kirjoitti:

Tuo on totta ja kun yrittää päästä puolen millin tarkkuuteen, niin se on aivokapasiteetin kannalta aika raskasta. Huomaa kun päivän sihtaa tarkasti, niin illalla päässä humisee, eikä osaa rauhoittua nukkumaan.

Hyvää se silti kokonaisuudessaan tekee myös tuo aivojen intervalliharjoitus. Liika on kuitenkin liikaa ja varovainen pitää olla, ettei tule revähtymiä.

jori kirjoitti:

Vilijami kirjoitti:

Mitä jori tai joku muu itäisen maan viisas tietäjä on mieltä? Kuvassa näkyvä sorvinappula oli ennen hitsausta pari satikkaa alle 20mm, mutta kun se hitsattiin kiinni, niin koko nappula oli 3-4 kymppiä yli 20mm. Mielestäni rymppäytyminen ei selitä asiaa. Voisiko syynä olla materiaali joka on vedettyä akselia? Onko vedettäessä materiaaliin jäänyt pitkittäisiä jännityksiä jotka löysäsivät lämmön vaikutuksesta?

Luultavasti kyse on hitsin vetelystä, joka on aiheuttanut epäpyöreyttä ja tyven levenemistä. Sellaista ilmiötä, jossa koko rakenne olisi noin paljon kasvanut... , ei perhana, sehän voi olla, että sorvikappale on hiilipitoista ja karennut. Martensiittinen (karennut ferriitti) on tilavuudeltaan suurempi kuin ferriittinen perusmuoto. Mittailepa tarkasti tuo mitan muutos. Onko kyse epäpyöreydestä tai porkkanamaisuudesta, jos ei ole, hehkuta osa uudelleen ja jäähdytä hitaasti. Tämä purkaa martensiitin ja tilavuus pienenee. Tarkoista lämpötiloista ja ajoista voisin etsiä tietoa vain, jos tietäisin materiaalin tarkasti. Kannattaa ainakin kokeilla ennen kuin rupeat hiomaan pienemmäksi.

Ehdin jo käyttää osat uudelleen sorvarilla, joka ihmetteli itsekin että voiko se olla totta, kun koko nappula oli leventynyt, eikä vain juuresta.