61 km tie 170 pyörätien loppumiseen asti Helsigistä ja takaisin. Vähän ylimääräistä pyörimistä Kalasataman udistetuissa liikennesähellyks... järjestelyissä. Mellunmäessä korkeimman mäen päällä odotin valojen vaihtumista, saman mäen kiivenyt 23 mmn renkailla menijä timantilla totesi: "Voi helvetti, mikä vastatuuli". Ei voi väittää vastaan. Ilmatieteenlaitoksen Hesan ja Porvoon tuulimittauksilla oli metri eroa, eli graafi väittä 5-6 m/s, mutta tien päällä ja varsinkin meren vieressä Sipoonlahdella varsinkin tuuli piiskasi puita ja nurmikkoa pahemman näköisesti. Ja tuntuisesti vastuksen puolesta. 1225 m pystynousua ja 1209 laskua sanoo Sports Tracker. Uskoisiko? Huippunopeus melkoisessa oikean puolen tuulessa 54,2 km/h ja nopein yksittäinen kilometri kesti minutti 26 s keskarilla 41,6 km/h.
Varmistin juomasäkin täyttymisen ennen lähtöä ja viileämpänä päivänä juoma riitti mainiosti ja jäi ylikin. Lämpöä oli lähtiessä, mutta aika vilakaksi meni tuulen avulla loppua kohti. Söin leipää ekalla paussilla ja proteiinipatukan toisella. Pähkäilin, että uskaltaisiko kokeilla reissun loppupuolella olevan Pääskylänkadun nousun niin piestynä kuin olin. Puolessa välissä lievä vasemman etureiden alaosan kramppi pysäytti. Loppureissu ja vikakin mäki nousi lähes ongelmitta. Viime reissun mokasta oppineena en tullut tehoilla vikaa mäkeä ylös ja silti aiemmin krampannut kohta tuntui omituiselta, ikään kuin kihelmöi koko jänne/lihaksen alaosapaketin syvyydeltä tosi lievällä värinällä. Villi tunne. Kun yritin nousta pieneimmällä vaihteella ok kunnosssa olleena keskittyen, ei ollut ongelmia pysyä tiukalla linjalla, mutta vasemmalla kädellä keskittyminen tai väsyneenä ajaen kurvia tui äkkiä lisää, kun ei uskaltanut pistää kaikea tiskiin jaloista kontrollin parantamiseksi, kun oli niin kylmää tuossa tuulessa. Lyhyet safkapaussit jäähdyttivät minut tehokkaasti. Kipuja ja kropan valittamista esiintyi paljon vähemmän kuin viime reissulla, kun otin magnesiumia aamulla puolet päivän tarpeesta.