Nojapyöräfoorumi

Vilijami kirjoitti:

Härski kirjoitti:

Mun lowracerin runko on just tota45sta ja ritisee ja paukkuu jatkuvasti poikki istuinosan paikkeilta. Runtatessa runko taipuilee melkoisesti.

Tähän koitin tarttua jo aiemmin. Härskin lowraceri on etuvetoinen, mutta runko menee poikki emäputken takaa ja syynä ei ole taivutus, vaan rungon kiertymä. Rungon taipumatarkkailu on näin ollen toisarvoinen asia. Ensisijainen asia on kiertymä, ja jos se on hallinnassa niin taipuma hoituu automaattisesti.

Ja muistutukseksi että mun alumiininen MBB-kisarakkine on katkaissut rungon takahaarukan kolmion välistä siten että putki murtui yläpuolelta, siis penkkiin kohdistuvien voimien takia. Kun pistetään tehoja kunnolla peliin niin ei sen etuvetoisenkaan päärungosta kannata tehdä letkua.

Eli tämä opetus (itselle ainakin).

Vilijami kirjoitti:

Härski kirjoitti:

Mun lowracerin runko on just tota45sta ja ritisee ja paukkuu jatkuvasti poikki istuinosan paikkeilta. Runtatessa runko taipuilee melkoisesti.

Tähän koitin tarttua jo aiemmin. Härskin lowraceri on etuvetoinen, mutta runko menee poikki emäputken takaa ja syynä ei ole taivutus, vaan rungon kiertymä. Rungon taipumatarkkailu on näin ollen toisarvoinen asia. Ensisijainen asia on kiertymä, ja jos se on hallinnassa niin taipuma hoituu automaattisesti. Kertauksena vielä: twistiketjuisenkin rungon kiertymä lähtee hartioista asti, jolloin koko runko on oltava tarpeeksi jämerä, eikä vain emäputken etupuolelta.

Lowracerissä on keskellä runkoa pitkä putki poikittain ja voimat kaukana runkolinjalta. Rungon tarvii olla tukevampi kuin suoremmalla rungolla. Liian voimakas kuski pahentaa tilannetta entisestään

Tuosta väännön käyttämisestä päämitoitusperusteena rungolle uskallan olla eri mieltä. Useammalla runkoputkella varustetut ovat heikommalla vääntöjäykkyydellä kuin yksiputkiset.
Pieni esimerkkilaskelma. Jarcco on tehnyt kaksi sopivaa pyörää. Möhkö ja Keihänen. Keihänen on yhdellä 2" putkella ja oletetaan Möhkön putkiksi TE-kloonina 30 millinen yläputki ja kaksi 19 millistä alhaalla. Keihäsen runko on siis 50³ / (30³ + 2x19³) = 3-kertainen vääntöjäykkyydeltään
Mitoitetaan nyt Keihäsen "liian paksu" runko Möhkön vääntöjäykkyyden mukaan. Tarvittava vahvuus on kuutiojuuri (30³ + 2x19³) = 34 milliä. Jarcco kuitenkin toteaa sivullaan ettei arvaisi tehdä Keihästä heikommasta tavarasta. Runko joustaa tuollakin koolla.
Laskelma on vain karkea arvio, mutta todistaa sen ettei vääntöjäykkyyden riittäminen tarkoita että taivutus on hoidettu samalla.

Wääntöjäykkyydestä en mun pyörän tapauksessa ole niinkään huolestunut. Kyllä suurin tehohukka syntyy mutkikkaan rungon oikenemisesta lapaluiden työntäessä penkkiä kauemmas poljinkeskiöstä. Toki runko joustaa luonnollisesti myös muihin suuntiin, mutta toi rungon"venyminen" on jo ihan silmin havaittavaa. Suurin syy ei tod ole reisissä, vaan liian pienihalkaisiaisessa putkessa joka lähtee emäputkesta alaviistoon taakse

jooseha kirjoitti:

Vilijami kirjoitti:

Härski kirjoitti:

Mun lowracerin runko on just tota45sta ja ritisee ja paukkuu jatkuvasti poikki istuinosan paikkeilta. Runtatessa runko taipuilee melkoisesti.

Tähän koitin tarttua jo aiemmin. Härskin lowraceri on etuvetoinen, mutta runko menee poikki emäputken takaa ja syynä ei ole taivutus, vaan rungon kiertymä. Rungon taipumatarkkailu on näin ollen toisarvoinen asia. Ensisijainen asia on kiertymä, ja jos se on hallinnassa niin taipuma hoituu automaattisesti. Kertauksena vielä: twistiketjuisenkin rungon kiertymä lähtee hartioista asti, jolloin koko runko on oltava tarpeeksi jämerä, eikä vain emäputken etupuolelta.

Lowracerissä on keskellä runkoa pitkä putki poikittain ja voimat kaukana runkolinjalta. Rungon tarvii olla tukevampi kuin suoremmalla rungolla. Liian voimakas kuski pahentaa tilannetta entisestään

Tuosta väännön käyttämisestä päämitoitusperusteena rungolle uskallan olla eri mieltä. Useammalla runkoputkella varustetut ovat heikommalla vääntöjäykkyydellä kuin yksiputkiset.
Pieni esimerkkilaskelma. Jarcco on tehnyt kaksi sopivaa pyörää. Möhkö ja Keihänen. Keihänen on yhdellä 2" putkella ja oletetaan Möhkön putkiksi TE-kloonina 30 millinen yläputki ja kaksi 19 millistä alhaalla. Keihäsen runko on siis 50³ / (30³ + 2x19³) = 3-kertainen vääntöjäykkyydeltään
Mitoitetaan nyt Keihäsen "liian paksu" runko Möhkön vääntöjäykkyyden mukaan. Tarvittava vahvuus on kuutiojuuri (30³ + 2x19³) = 34 milliä. Jarcco kuitenkin toteaa sivullaan ettei arvaisi tehdä Keihästä heikommasta tavarasta. Runko joustaa tuollakin koolla.
Laskelma on vain karkea arvio, mutta todistaa sen ettei vääntöjäykkyyden riittäminen tarkoita että taivutus on hoidettu samalla.

Vähän on liian suoraviivainen laskentakaava. Pitää huomoida myös putkien etäisyys toisistaan, miten ne on yhdistetty ja monestako kohdasta. Tuo 30³ + 2x19³ antaa tuloksen siitä, jos putket olisivat sisäkkäin, joten varmasti siitä saa vääristyneen tuloksen. Koitappa Joose uudestaan

Ajatellaanpa että kaksi 1000mm pitkää ja halkaisijaltaan 30mm putkea on 100mm päässä toisistaan. Jos niiden välillä on samaa putkea yhdistämässä, miten tilanne muuttuu yhdellä, kahdella, kolmella tai neljällä yhdysputkella? Vääntöjäykkyydessä on aivan merkittävä ero.

Vilijami kirjoitti:

Vähän on liian suoraviivainen laskentakaava. Pitää huomoida myös putkien etäisyys toisistaan, miten ne on yhdistetty ja monestako kohdasta. Tuo 30³ + 2x19³ antaa tuloksen siitä, jos putket olisivat sisäkkäin, joten varmasti siitä saa vääristyneen tuloksen. Koitappa Joose uudestaan

Tottakai yhdysputkien lukumäärä vaikuttaa vääntöjäykkyyteen, mutta se on jo liian vaikea laskea foorumisivulla. Jotain on kuitenkin kiva laskea, jotta on keskusteltavaa ja niinhän jooseha tuolla sanoikin.

jooseha kirjoitti:

Laskelma on vain karkea arvio, mutta todistaa sen ettei vääntöjäykkyyden riittäminen tarkoita että taivutus on hoidettu samalla.

Ja aatelkaa miten pitkälle on edetty mun viattomasta ja kevyestä avunpyyntökyssäristä.

Aattelin jo että vaihdan putken 60 milliseen alumiiniin jahden millin seinämällä. Ha opettelen sit alumiikkn hitsauksen.

Mitäpäs siihen sanotte.

Teräs olis kiva kun sitä on niin helppo työstää - mut hei - pitäähän sitä jotain uutta keksii.

Vilijami kirjoitti:

Koitappa Joose uudestaan

Enpä taida viittiä
Helpompaa olisi tehdä pyörä, jossa on pituussuuntainen nivel penkin edessä ja opetella ajamaan sillä, kuin tehdä täydellinen lujuuslaskelma Tour Easystä Matala flevohan on oikeastaan tuollainen. Ohjaaminen kallistaa keulaa enemmän kuin kääntää sitä.

Pastori kirjoitti:

Ja aatelkaa miten pitkälle on edetty mun viattomasta ja kevyestä avunpyyntökyssäristä.

Mitäs kysyit Lähes samanlaisia kun kerran teet voi teoreettisuuden kyllä nakata romukoppaan. Katsoo vaan vanhasta notkuuko

jooseha kirjoitti:

Pastori kirjoitti:

Ja aatelkaa miten pitkälle on edetty mun viattomasta ja kevyestä avunpyyntökyssäristä.

Mitäs kysyit Lähes samanlaisia kun kerran teet voi teoreettisuuden kyllä nakata romukoppaan. Katsoo vaan vanhasta notkuuko

Kyssärihän olikin tarkan tieteellinen - kuten vastauksetkin: vanha runkohan notkui toki. Mähän olin isontamassa putkee kyllä - mutta olisko riittävä ollut se 45 millinen joka olis kevyempi. Sehän tässä oli taustalla.

Sitten mentiinkin jos epäsymmetrian kautta ihan monimutakisiin insinörtti tieteisiin. Huh huh. Kyllä oli artenomin koulutuksella helisemässä

jooseha kirjoitti:

Helpompaa olisi tehdä pyörä, jossa on pituussuuntainen nivel penkin edessä ja opetella ajamaan sillä, kuin tehdä täydellinen lujuuslaskelma Tour Easystä Matala flevohan on oikeastaan tuollainen. Ohjaaminen kallistaa keulaa enemmän kuin kääntää sitä.

Mun Flevossa tuntee hyvin juuri tämän rungon rupelille vääntymisen riskisti polkiessa. Niin uskomattomalta kun se kuulostaakin, vielä nivel välissä ja pelkkä jalkaohjaus. Päältäpäin katsottuna kun vertaa runkoputkeen, niin isolla vaihteella riskisti polkiessa näyttää renkaan maakosketuspiste liikkuvan 3-4 senttiä sivusuunnassa.

Amerikassakin on heppuli nimeltä Cahrles Brown miettinyt näitä juttui ja kirjoitellut ihan dokkarii.

Rungon suunnittelusta:
http://www.recumbents.com/wisil/brown/b ... design.htm

Heppuli on esim. päätynyt epäsymmetriseen runkojen rakennustapaan:

Aerodynamiikka osiossa http://www.recumbents.com/wisil/brown/a ... ormula.htm on taasen päätelty mm. että matala MBB, loiva penkin kulma ja isot kiekot. Tämmöinen olisi siihen hänen mielestä oivallisin rakenne:

Tätäkö se nyt sitten ensi kesän pyörä huutelee - olis vähän kuin Eemelin tämän kesän mallin versio. Tossa ei, kuten kirjoittaja toteaa ole mietitty sitä että näkeekö siitä nyt enää eteensä. Ja toisekseen - olikos MBB koneissa nyt toi noin loiva nojakulma mahdollinen.

Lukee varmaan Nojapyöräfoorumia. Näyttäisi olevan yhdistelmä Sakarin ja Jukan pyöristä.
Tietää lisäksi, että kovaa polkiessa ei alaselkä tai ainakaan takapuoli tarvitse tukea.

Vielä tästä vanhasta jutusta.

Jos runkoputken laittaa tolleen epäsymmetrisesti - niin onko siinä jokin syy MIKSI sen pitäisi palata emäputken jälkeen keskilinjalle?

Voikse mennä näin? Asemoi sen kiekon haarukkapuktilla siihen keskelle - sitä mä siis tarkoitan.

Jos saat istuimen pysymään suorassa, vaikka tuki on sivussa, niin mitäpä siinä muuta murhetta. Kiekot pitää kuitenkin olla keskilinjalla peräkkäin, jos kaksipyöräistä aiot.
Tuota takapäätä en ymmärrä.

jori kirjoitti:

Jos saat istuimen pysymään suorassa, vaikka tuki on sivussa, niin mitäpä siinä muuta murhetta.
Tuota takapäätä en ymmärrä.

Siihen olin itelle muistiksi sijoittanut yläpuolelta katsottuna 25 millii leveen 622 kokoisen kiekon - jossa keskelle 110 millinen keskiö. Ei siinä nyt muuta.