Stern MBB retki // Peräkärry

[jori]

[Nojanalle]

Tänään tein pyörään silmämäärästä tarkistelua . Huomasin mielenkiintoisen ilmiön , eturungon kolmion ja puomin pinnalla maalissa hiushalkeemia .
Nää halkeemat voivat johtua pintalakastakin , jonka maalari siihen pulverin päälle laitto .
Kuka senkin tietää , ainaskin tähän aluelle kohistuu jonkinlaista vääntöö .
Syytä tähän tuumailin ehkä puomin putki voisi olla vahvempi . Nyt halkaisialtaan 40x2 , siksi ajattelin jos tuon putken
sisään sorvaisi nylonista vahvikkeen ja liimaisi sen sinne .
Tai juntaa sen sinne vaan .
Voi olla huonokin idea , mutta painoo ei ainaskaan paljon nosta.

[jori]

Tänään tein pyörään silmämäärästä tarkistelua . Huomasin mielenkiintoisen ilmiön , eturungon kolmion ja puomin pinnalla maalissa hiushalkeemia .
Nää halkeemat voivat johtua pintalakastakin , jonka maalari siihen pulverin päälle laitto .
Kuka senkin tietää , ainaskin tähän aluelle kohistuu jonkinlaista vääntöö .
Syytä tähän tuumailin ehkä puomin putki voisi olla vahvempi . Nyt halkaisialtaan 40x2 , siksi ajattelin jos tuon putken
sisään sorvaisi nylonista vahvikkeen ja liimaisi sen sinne .
Tai juntaa sen sinne vaan .
Voi olla huonokin idea , mutta painoo ei ainaskaan paljon nosta.

Nylonin materiaalijäykkyys, eli kimmokerroin on vain sadasosa teräksen kimmokertoimesta. Tämä tarkoittaa, että varsinkin teräsputken sisälle asennettuna muovikappale ei –niillä taipumilla, joita teräs voi välittää– juurikaan tuota muodonmuutosta vastustavia voimia.

Asian voisi ajatella siten, että samoilla mitoilla ja samalla taipumalla nylonputki vaatii taipuman tuottamiseen vain sadasosan teräksen vastaavasta. JOs vielä tukirakenne sijoitetaan teräsputken sisälle, jää taipuman tuottama modonmuutos vieläkin vähäisemmäksi. Umpikappale voidaan ajatella muodostuvan sisäkkäisistä putkista. Jokainen toisen sisälle mahtuva putki venyy ja puristuu halkaisijasuhteen kolmannen potenssin verran vähemmän kuin suurempi putki ja siis vastustaa tuon osuuden verran vähemmän uloimman putken määräämää muodonmuutosta.

En tiedä, oliko tuosta selityksestä mitään hyötyä, mutta yritin kuitenkin parhaani mukaan kertoa, että putken sisälle tungettu tuki ei juurikaan lisää jäykkyyttä, jos se on ulompaan putkeen nähden joustavampaa (kimmokertoimeltaan matalampaa) materiaalia.

[Nojanalle]

Jos nyt jossitellaan . Siis jos tuo sisään asennettava kappale liimataan sinne ja lisäksi umpitavarasta sorvataan . Eikä ole
siis itsetsään putkea.
Niin luulisi sillä olevan jotain vaikutusta taipumaan . Olen tietysti väärässä , vaikka ajatuksissa noin 40mm tanko
voi olla jonkinlainen jäykistin .
Siis onko parempi rakentaa uusi puomin jatkoputki , vahvemmasta aineesta . Tai tehrä kolmio tuki vahalle puomin
säätö kappaleelle.
Joka sinäänsä tuntuu aika rumalta.
Onko olemassa jokin muu konsti lisätä jäykkyyttä . Siinäpä sit kysymystä .
Yksi vaihtoehto on rakentaa koko etupää tietysti uusiksi jos joskus hajoo.

[Nojanalle]

Tässä pidän erityisesti säädettävästä keulapuomista. Juuri noin se kannattaa toteuttaa MBB:ssä.

Tämä säätö voipi olla se akileen kantapää kestävyydelle. Siksi mietin miten sitä vahvistan , tai rakennanko uuden koko tekeleeestä .
Tai olisi pitänyt käyttää vahvempia putkia. Joko ulkomitaltaan , tai kokonaan halkasijaltaan suurempia.
Viisaammat kertokoon .

[Nojanalle]

Yksi vaihtoehto on sellainen , että lakka murtuu maalin päältä . Kun maaliin nähden liian kova, eli ei jousta yhtä paljon kuin maali alla. Kun katselin tänään runkoo muuatakin , niin tällästä "säröytymistä " paikoin havaittavissa.

[Härski]

Meinasinkin jo kirjoittaa et mahtaneeko ranenteessa itsessään olla vikaa, Vaan pelkästään pinnoituksessa.

Onhan tuo puomi isolle kaverille aavistuksen pienihalkaisijainen, mutta rakenteeliisesti niin tukeva että luulisi silti riittävän.

Mun fillareissa on muistaakseni ollu 45x1mm puomeja.

[jooseha]

Onhan tuo puomi isolle kaverille aavistuksen pienihalkaisijainen, mutta rakenteeliisesti niin tukeva että luulisi silti riittävän.

Joo, aivan varmasti taipuu, mutta kestää kuitenkin. Taipuuko liikaa on sitten makuasia.
Seurantaan vaan, jos kesto epäilyttää. Ei se varoittamatta hajoa

Itse olisin tehnyt alunperin pienemmän säätövaran, jolloin rakenne olisi jäykempi lyhyemmän puomin ohennuksen ja lähemmäs voimaa osuvan ketjuhaarukan ansiosta, mutta myös raskaampi. Muuttamaan en kuitenkaan tuota kovin helpolla lähtisi. Hirveä työmäärä saavutettuun lisäjäykkyyteen nähden.

[Nojanalle]

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/ar ... _voittajaa En ole mikään sähkö asian tuntia, kuitenkin suunittelen laittaa sen aurinkokennon peräkärryyn ja pyörittään moottorilla sen pyörää .
Pytyisikö tälläisellä kondensaattorilla , akun kansa alentaa varattavan enerkian painoo . Kun käyttö olisi vain suurinmissa
ylämäissä ja tarkoituksena vähentää peräkärryn tuomaa lisäpainoo ja sen kuorman viemistä ylös mäkiä.
Siis kokoaikainen käyttö olisi rajattua. Vai laittasko vain yhden akun ja laskis millä suunilleen pärjäisin . Kun aurinkokenno lataa akkua.
Tässä vaan mietiskelen näin sadepäivän mietteitä . Tää kondensaattori tekniikkahan on viellä lasten kengis.
Mitä sen lisäämä tekniikka sit , tuo painoo lisää on kysymys.

[jori]

Superkondensaattorin paino säilöttyä energiaa kohti on litiumakkua suurempi ja varsinkin tilavuus. Sen etu on suuri teho. Jos suurta tehoa tarvitaan lyhyen aikaa, voi konkasta olla hyötyä litiumakkuun nähden.

Jos kuitenkin aiot ladata akkua aurinkopaneelilla, pitää akun olla sen verran suuri, että samasta akusta saa riittävästi hetkellistä tehoa kuin on pyörässä tarpeen. Ei ne mäet kuitenkaan niin lyhyitä ole. Ja jos on, ne menee vauhdilla.

[Nojanalle]

Superkondensaattorin paino säilöttyä energiaa kohti on litiumakkua suurempi ja varsinkin tilavuus. Sen etu on suuri teho. Jos suurta tehoa tarvitaan lyhyen aikaa, voi konkasta olla hyötyä litiumakkuun nähden.

Jos kuitenkin aiot ladata akkua aurinkopaneelilla, pitää akun olla sen verran suuri, että samasta akusta saa riittävästi hetkellistä tehoa kuin on pyörässä tarpeen. Ei ne mäet kuitenkaan niin lyhyitä ole. Ja jos on, ne menee vauhdilla.

https://www.biltema.fi/autoilu---mp/moo ... 2000019520 Olen ajatellut että geeliakku riittää tähän hommaan . Kun ajattelee kuinka vähäinen on vuotuinen käyttö kesässä . Toivon että kenno antaa jotain lisää päivän suoritukseen .

[jori]

Superkondensaattorin paino säilöttyä energiaa kohti on litiumakkua suurempi ja varsinkin tilavuus. Sen etu on suuri teho. Jos suurta tehoa tarvitaan lyhyen aikaa, voi konkasta olla hyötyä litiumakkuun nähden.

Jos kuitenkin aiot ladata akkua aurinkopaneelilla, pitää akun olla sen verran suuri, että samasta akusta saa riittävästi hetkellistä tehoa kuin on pyörässä tarpeen. Ei ne mäet kuitenkaan niin lyhyitä ole. Ja jos on, ne menee vauhdilla.

https://www.biltema.fi/autoilu---mp/moo ... 2000019520 Olen ajatellut että geeliakku riittää tähän hommaan . Kun ajattelee kuinka vähäinen on vuotuinen käyttö kesässä . Toivon että kenno antaa jotain lisää päivän suoritukseen .

Lyijy (geeli) -akun hyötysuhde on huono. Varsinkin kovalla teholla iso osa sähköstä menee lämmöksi jo akun sisäisissä vastuksissa. Tässä mielessä litiumakku, oli se sitten litiumpolymeeri-, tai litiumioniakku, on paljon parempi. Energiaa painokiloa kohti on paljon enemmän ja akku kestää huomattavasti suurempia purku- ja latausvirtoja.

Olen nyt ajellut joka päivä summittain akullisen verran litiumpolymeeriakuilla ja Nojanallelta aikanaan ostetulla Heintzmanin napamoottorilla varustetulla tavaratandemilla.

Akku on koottu kahdesta 22,2 V 4 Ah akusta, eli kokonaiskapasiteetti on vain sadan wattitunnin luokkaa. Silti tuossa tuntuu riittävän potkua kaikkeen tarpeelliseen Tampereen keskustan ympäristössä suhaamiseen. Tuo akkupari painaa laukkuineen ja liittimineen vain 1750 grammaa. Jopa yhdellä tuollaisella olen kerran käynyt Motonetin keikan, eli noin 20 km reissun, eikä loppujännite ollut vielä hälyttävän alhaalla. Kahta akkua käytän vielä, koska akkujännitevahti on vasta matkalla Ranskasta.

Vertailun vuoksi 12V 5 Ah lyijyhyytelöakku painaa 1520 grammaa ja omaa vain noin neljänneksen tuosta minun 2 x 5 Ah (22,2V) energiamäärästä. Puhumattakaan hyötysuhteesta. Tämä lyijyhyytelöakku maksaa 17,90 €.

Tästä käyärstöstä voi nähdä, että lyijyakusta saatava kokonaienergiamäärä on vain viidesosa pienen virran purkuenergiasta, jos purkuvirta on niinkin pieni kuin 1C, eli tässä 5 Ah akun tapauksess 5 Ampeeria. 0,2C virralla sama akku antaa siis viisinkertaisen määrän energiaa.

lyijyakun kapasiteetti eri purkuvirroilla.jpeg (21.74 KiB) Katsottu 3660 kertaa

Litiumakussa tuon purkuvirran vaikutus on paljon pienempi, vaikka virrat ova moninkertaiset. Litiumakun kuormitettavuus vasta alkaa siitä, mihin lyijyakun jo loppuu. Tässä käyrästössä litiumiakun matalin kuormitus on 1C, kun se lyijyllä oli suurin.

Litiumakun kapasiteetti eri purkuvirroilla.jpeg (24.39 KiB) Katsottu 3660 kertaa

Tämä tarkoittaa, että pienellä akulla varustetussa laitteessa litiumakku voi olla paljon pienempi kuin lyijyakku ja silti toimia moitteetta.

24 V - 5 Ah akulla 1C purkuvirta on vajaa sata wattia. Tuota tehoa lyijyakku antaa (alin käyrä) vain 1 Ah verran, eli 24 Wh eli vain 15 minuuttia.

Litiumakun käyrästössä 1C virta antaa täydet 5 Ah ja kapasiteetti laskee merkittävästi vasta kun kuormitusvirrat ovat yli 10C. Tämä tarkoittaa, että 2 Ah, jopa vain 1 Ah litiumakusta saadaan tarpeelliset parisataa wattia pidempään, kuin 5 Ah lyijyakusta.

[Nojanalle]

On se näinkin . Mutta hinta ratkaiseen ja mun järjestelmä tulee 12V . Geeliakku on siis riittävä ja halpa sijoituksena.

[Vilijami]

Olen nyt ajellut joka päivä summittain akullisen verran litiumpolymeeriakuilla ja Nojanallelta aikanaan ostetulla Heintzmanin napamoottorilla varustetulla tavaratandemilla.

Eihän tämä ole sopivaa, että salassa vaan ajellaan. Raporttia perhepyöräketjuun!

[jori]

Olen nyt ajellut joka päivä summittain akullisen verran litiumpolymeeriakuilla ja Nojanallelta aikanaan ostetulla Heintzmanin napamoottorilla varustetulla tavaratandemilla.

Eihän tämä ole sopivaa, että salassa vaan ajellaan. Raporttia perhepyöräketjuun!

Ok, yritän huomenna päiväsaikaan ottaa valokuvia ja laittaa jotain raporttia.