Nojapyöräfoorumi

jviirret kirjoitti:

Oliko samat vaatteet?
Jukka

No ei ihan täsmälleen, koska sen viime syksynä käyttämäni Craftin hiihtopuvun ehtivät ensihoitajat silputa saksillaan äskeisen liikenneonettomuuteni jälkeen B-( Mutta kyllä nytkin oli käytössä vastaava tuulenpitävä urheiluvaate, joten en usko niiden eroilla suurtakaan vaikutusta tuloksiin olevan.

T. Ari

Rupesi kiinnostamaan ilmanvastuskokeiden suorittaminen ja kahlasin koko keskusteluketjun taas läpi jossa Ari suoritti kyseisiä vastusmittauksia. Hiton hyvää dataa! Vielä kun laskukaavat olis selkeesti esillä jotta vähemmän matikkaa käyttävät( esim minä!) pystyis suorittamaan vastaavia mittauksia yhtä hyvällä tarkkuudella.

Ketjussa oli pohdintaa takometrin tms. Pyörimisnopesmittarin hyödyntämisestä mittaamisesa, mutta Arin mittaukset tais perustua ihan GPS-pohjaisen mittaamiseen. Mahdolliset mittavirheet yms häiriöt taas suodatettiin useiden mittauskertojen avulla pois.

Tuli vaan mieleen.. ,notta tarviiko mittausten suorittamisessa muka olla mitään muuta mittavälineitä kuin sekuntikello ja polkupyörän oma nopeusmittari?

Meinaan mun ymmärtääkseni matematiikka kaivaa samat arvot esiin, jos on tiedossa ajonopeuden muutosnopeus muutamilla nopeusalueilla mitattuna. Siis käytännössä mitataan sekuntikellolla kuinka kauan nopeuden hidastuminen kestää esim50% nopeuksista 40, 30, ja 20 kmh.

Tietysti näinkin tehdessä mittaukset kuuluu tehdä useaan kertaan ja molempiin suuntiin..

Tuli vaan mieleen tommonen menetelmä, kun ite en kauheesti tykkää tietokoneiden kans pelaamisesta, mut kiinnostais joskus tehdä itekkin vastaavia mittauksia. näin vain välttyisi datalokkerin kans pelaamiselta. Kai?

Tuo matematiikka Arin mallin taustalla on aika monimutkaista, eikä niistä kaavoista oikein selvää saa sellaisenaan. Onneksi on kuitenkin tietokone, jossa on ohjelma, joka tuohon kykenee varsin rutiininomaisesti. Tämä analyysi on tehtävissä niinkin vaativalla matematiikkaohjelmalla kuin Excel tai vaikka Libre Offcen Calc. Kyse on regressioanalyysistä, joka on tilastodatan käsittelyn peruskauraa.

Oikeastaan tuosta laskentamenetelmästä johtuu, ettei oikein riitä sekuntikello ja nopeusmittari. Dataa kun tarvitaan melko paljon, jotta tuo malli antaisi järkevällä tarkkuudella haluttuja tietoja. Siksi automaattisesti nopeus/aika/sijainti-dataa keräävä systeemi puolustaa paikkaansa.

Juu kyl senverta on matikan ja fyssan opettajille kannettu omenaa, et tiedetään hieman homman juonesta. Siis tottakai tietokoneella(exel) itekki ajattelin (haaveilin) varsinaiset laskut suorittaa. Muutenhan niissä menee ikä ja terveys!

Ari kun oli jaotelellu energiamuutokset vielä lineaarisiin vaaka-ja pystyliikeisiin ja lisäksi vielä renkaiden pyörimisenergiamuutokset..

Hmm, eka selkee kompastuskivi mikä tulee mieleen on et millähän sais kotikonstein määritettyä renkaiden hitausmomentit...

Tää olis kyl tarvinnu kirjottaa sinne alkuperäiseen mittausketjuun!

Härski kirjoitti:

Tää olis kyl tarvinnu kirjottaa sinne alkuperäiseen mittausketjuun!

Siirsin tänne!

Härski kirjoitti:

Tuli vaan mieleen.. ,notta tarviiko mittausten suorittamisessa muka olla mitään muuta mittavälineitä kuin sekuntikello ja polkupyörän oma nopeusmittari?

Jos et nuilla vehkeillä saa mitattua eroja, niin ne ovat niin pieniä ettei niillä ole merkitystä.
Mielestäni wattien ja vastusten laskemiset on tässä tapauksessa turhia. Vertailet tuloksia ennen ja jälkeen.
Koitat vaan vakioida olosuhteet mahdollisuuksien mukaan.

Olennaista tässä on erottaa ilmanvastuksen ja vierintävastuksen vaikutus toisistaan, jotta voidaan vaikuttaa niihin. MIten muuten voit päätellä tekemiesi ilmanvastukseen vaikuttaneiden tekijöiden vaikutuksen. Helposti tulee mieleen, että tekee vain kokeita peräkkäin ja päättelee niistä, että se mikä rullasi pisimmälle on paras. Näinhän se tietysti onkin, mutta maailma ei ole ideaalinen. 1 m/s tuulen muutos aiheuttaa paljon suuremman vaikutuksen kuin ajoasennon tai muun pienen ilmanvastukseen vaikuttava muutos kykenee tekemään. 20 km/h 1m/s tuulennopeuden muutos aiheuttaa ilmanvastukseen 40% muutoksen.

Tekussa joskus ennenmuinoin mittailtiin auton vastuksia ja kellotettiin aika nopeuden muutokseen 90-80 km/h sekä 20-10 km/h.
Eli ilmanvastus ja vierintävastus.

samuel kirjoitti:

Tekussa joskus ennenmuinoin mittailtiin auton vastuksia ja kellotettiin aika nopeuden muutokseen 90-80 km/h sekä 20-10 km/h.
Eli ilmanvastus ja vierintävastus.

Kyllähän ne telkussa...
Ei vain tule kovin tarkasti tuolla tavalla mitaten, sillä tulos riippuu siitä, mihin kohtaan osuu milloinkin tuulen puuskat ja onko tiekohtakaan aina sama kaltevuudeltaan. Jotta saa tarkat tulokset pitää mitata kahteen suuntaan ja mielellään monella nopeudella.

jori kirjoitti:

samuel kirjoitti:

Tekussa joskus ennenmuinoin mittailtiin auton vastuksia ja kellotettiin aika nopeuden muutokseen 90-80 km/h sekä 20-10 km/h.
Eli ilmanvastus ja vierintävastus.

Kyllähän ne telkussa...
Ei vain tule kovin tarkasti tuolla tavalla mitaten, sillä tulos riippuu siitä, mihin kohtaan osuu milloinkin tuulen puuskat ja onko tiekohtakaan aina sama kaltevuudeltaan. Jotta saa tarkat tulokset pitää mitata kahteen suuntaan ja mielellään monella nopeudella.

Meillä oli kato varalaskupaikalla lippu tangossa (ei heilunut) ja paikat merkattu, että samaa kohtaa sahattiin edestakas.
kun ei jaksa näpytellä pitkää sepustusta kännykällä kohtuu humalatilassa. Tääkin pätkä tuli kirjotrttua vatmaan kilmeen kertaan kun näppihäröjä niin paljon.

Käykö tässäkin nyt niin, että asetetaan mittauksille ja laskelmille niin kovat vaatimukset ettei niihin harrastajavoimin ja -budjetilla ole mitään mahdollisuutta päästä?
Pääsee kaikki taas helpolla kun ei kenenkään tarvi tehdä mitään ja poistua koneelta

Jukka

jviirret kirjoitti:

Käykö tässäkin nyt niin, että asetetaan mittauksille ja laskelmille niin kovat vaatimukset ettei niihin harrastajavoimin ja -budjetilla ole mitään mahdollisuutta päästä?
Pääsee kaikki taas helpolla kun ei kenenkään tarvi tehdä mitään ja poistua koneelta

Jukka

Tätä juuri tarkoitin sanoessani sekuntikellon ja pyörän nopeusmittarin riittävän. Tarpeeksi vaan toistoja, niin näppituntuma muodostuu.
Itse olen vertaillut vierintävastuksia loivassa laskussa, joka lähtee käytännössä kotipihastani. Oisko pituus noin 500m ja korkeuseroa 5m?
Alkupisteeseen 15km/h vauhtia ja katsoo mihin asti rullaa. Aivan vertailukelpoisia tuloksia on tullut. 559 rullaa pidemmälle kuin 406 ja kojakki pidemmälle kuin markettikumi. Kyseisestä paikasta lähden ympäri vuoden pyörälenkeille, joten tienpinnan kunto- ja ilman lämpötilavertailukin onnistuu. Aika hyvin osaan jo ennustaa, mihin asti mikäkin kokoonpano rullaa ja missä olosuhteissa.

Vilijami kirjoitti:

jviirret kirjoitti:

Käykö tässäkin nyt niin, että asetetaan mittauksille ja laskelmille niin kovat vaatimukset ettei niihin harrastajavoimin ja -budjetilla ole mitään mahdollisuutta päästä?
Pääsee kaikki taas helpolla kun ei kenenkään tarvi tehdä mitään ja poistua koneelta

Jukka

Tätä juuri tarkoitin sanoessani sekuntikellon ja pyörän nopeusmittarin riittävän. Tarpeeksi vaan toistoja, niin näppituntuma muodostuu.
Itse olen vertaillut vierintävastuksia loivassa laskussa, joka lähtee käytännössä kotipihastani. Oisko pituus noin 500m ja korkeuseroa 5m?
Alkupisteeseen 15km/h vauhtia ja katsoo mihin asti rullaa. Aivan vertailukelpoisia tuloksia on tullut. 559 rullaa pidemmälle kuin 406 ja kojakki pidemmälle kuin markettikumi. Kyseisestä paikasta lähden ympäri vuoden pyörälenkeille, joten tienpinnan kunto- ja ilman lämpötilavertailukin onnistuu. Aika hyvin osaan jo ennustaa, mihin asti mikäkin kokoonpano rullaa ja missä olosuhteissa.

Tiesin sinun tarkoittavan juuri tätä ja juuri siksi sanoin sen olevan ilmanvastukseen vaikuttavien tekijöiden tutkimisen kannalta liian epätarkka.
Tuo Arin menetelmä on siinäkin mielessä mainio, ettei tarvitse pihalla pyörän päällä olla tarkkana. Ajelee vain samaa pätkää edestakaisin ja viivan kohdalla lopettaa polkemisen. Sitten kotona tietokoneella tekee sen tarkan työn, eli erottaa tiedostoista rullaukset ja syöttää ne Exceliin.

Taitaa Ari olla aika seppä käyttämään tota exeliä. Itellä ei oo mitään hajua tollasten tilashoanalyysien tekemisistä. Niinpä netistä kattelinhuvikseni jotai vinkkejä aiheesta. Jossain neuvottiin "perehtymään kirjallisuuteen", mikäli muuttujia on ennemmän kuin kaksi. Tässähän on muuttujia vaikka hevosille syöttäisi! Vierintä- ja ilmanvastus, korkeusero ja tuuli..niinpä taitaapi multa jäädä tilastot tekemättä!

Ehkäpä vois jotain yksinkertaistettua mallia joskus koettaa.. Jos osais edes ilmanvastuksen vaikutuksen erottaa vierintävastuksesta, ni olis jo kova sana!

Mulla on jossakin "RChung":n tekemä excel-taulukko jolla saa laskettua vierintä- ja ilmanvastukset alamäkirullauksilla.

Mittaukseen tarvitaan luotettava pyörän nopeusmittari joka tallettaa luvut sekunnin välein, sekä luotettavaa tietoa lasketun mäen korkeuserosta (ja tietysti että samasta kohdasta mäkeä otetaan mitatut arvot taulukkoon). Kuski, starttiproseduuri, kamppeet, ajoasento jne pitää olla hyvin vakioitu eli harjoiteltu. Jokainen lähtöpisteen ylitys rullaamalla hieman eri aloitusnopeudella.

Muistaakseni sillä sai muutamalla laskulla riittävän luotettavuuden että toistojen lisääminen ei enää parantanut tarkkuutta. Laiskana olen vain kerran viitsinyt tehdä ko mittaukset, ei vaan jaksa (ja silloin vani ei ollut ajokunnossa että olisi saanut rikospaikalle enemmän mitattavia kiekkoja, pyöriä ja gummeja).

Mulla käytössä oli topo-kartoista varmistettu Muhoksen Metelinmäen korkeustiedot, niiden vertailu Garmin Edge 500:n barometrisesti mitattuun korkeuteen sekä Edge 500 joka mittasi nopeuden vain pyörän sensorilta GPS ei-aktiivisena.

Nyt on mittauskalusto vähän paremmassa jamassa, eTrex 35 saa myös 1s mittaustahtiin ja se osaa pyöräsensorin, samppelit saa tarvittaessa 1s tahtiin ja purkuun ei tarvita USB-kaapelia. Läppärikin on parempi mutta jaksaako lähteä...