Nojiksella kun tuolla pyörii, niin perästä kuuluu kaikenlaista kommentia, onneksi 99% positiivista. Ihmiset ei varmaan tajua kuinka hyvin ne kuulee, tottunu kommentoimaan hurisevia ja äänieristettyjä peltikasoja.
Jos vaikka keräis jotain listaa niistä parhaista. Itellä ei valitettvasti tuu nyt mitään erikoista mieleen... ihmepyörä, ufopyörä, hei iskä kota mikä tsygä... eli pitää tästä lähteä keräilee noita kommentteja. Pitäis olla jo paikassa B.
Hurricane useimmiten alla (pian toivottavasti Flevo).
Ylivoimaisesti hauskimpia on ollut: "eikö tuota ole raskas polkea" ja "miten tuosta näkee". Täysin todellisuudelle vastakkaisia intuitioita. Yleensä kyllä kerronkin kuinka asia on.
tai sitten kun pysähtyy vaikka terassin eteen, niin kysytään että "pystyykö tollasella ajamaan?". Ihmiset ei ilmeisesti usko näköaistiinsa tai niillä on todella lyhyt muisti.
Hurricane useimmiten alla (pian toivottavasti Flevo).
Vannoutunut maastopyöräilijä sanoi kerran: "Onpa pitkät ketjut". En sanonut mitään takaisin ja hetken ihmeteltyään hän pudisteli päätä ja totesi: "On kyllä pitkät ketjut". Voitte arvata sanoinko sitte siihenkää mitää...
Kerran joku totesi että varmastikin huono ku on noin pienet pyörät. Vastaus: "Sullahan on autossakin pienemmät!!!!"
Sitten kaikki perus: "kaikkee sitä ihmiset keksii" ja yllättävän yleinen: "Tolla on varmasti raskas polkee"
Tuossa kun perheen kanssa fillaroitiin (2 nojista ja mukuloilla "tavikset") kuului kanssa kommenttia jos jonkin laista; "Tuossa varmaan tulee niska kipeäksi! Eikös tuo ole vaarallista? Kato isi miten magee fillari!"
Asia erikseen on kommentit, jotka kuulee silloin kun kuski ei ole (s.o. kuskin ei tiedetä olevan) paikalla; sävy on tietyissä tilanteissa toinen. Tosin olen laittanut nuo ihan omaan kategoriaansa.
Mutta niinhän se aina on; ne, jotka eivät ole kokeilleet, eivät voi tietää!
Kerran tuli pariskunta vastaan pystypyörillä ja kuulin kuinka mies sanoi naiselle "kulta, tahtoo nojapyörän".
Säälittävää oli se, kun kokonainen tuulipukuun verhottu perhe pysähtyi, katsoi lipumistani ohi ja perheenäiti totesi kovaan ääneen "katsokaa, on varmasti hankala ajettava". Juu on, ajan koska haluan kärsiä.
Lystikkäimpiä hetkiä ovat olleet kun olen haastanut tuntemattomia ihmisiä koeajamaan nojakkia, aika monet ovat tarttuneet haasteeseen ja olen juosten työntänyt heitä pitkin poikin. Aika moni on tykännyt kyydistä. Vielä kun on kertonut nojapyörän "paremmuudesta" verrattuna perinteiseen pyörään, on monella asenne muuttunut epäileväisestä hyväksyvään.
There was two cats in Kilkenny, both thought there was one too many.
Hah, pääsin tänään kokeilemaan nojakkia! Naapuri oli vuokrannut sellaisen itselleen, ja vaikka hiekkatiellä olimmekin, niin oli se upeaa...Mielettömän hyvä ajoasento, todella mukavaa polkea. Sanoi että voin tulla jos haluan viikonloppuna ajamaan hiukan pitempääkin matkaa . Oli vielä kolmipyöräinen nojakki, tosin kaksi pyörää takana ja yksi edessä, kun itselleni olin ajatellut toisin päin, mutta oli se silti jotain niin upeaa!
Heh... hiljattain ajelin Vaajakosken keskustan läpi. Kirjastolla on yleensä teini kokoontuminen, kuten tälläkin kertaa. Ohi ajettuani perästä kuului:
"keulii!!!"
Myös kaiken maailman juopot on kovia kommentoimaan. Yleensä kuuluu jotain: "Oi, oi" tai jonkin sortin kannustushuutoa. Siinähän alkaa itsekin luulemaan ajavansa jotain touria ja olevansa vähintään Lance.
Kotitien varrella on myös monesti pikkupoikia ihmettelemässä maailman menoa ja pojat tykkää kun ajaa 50-60 km/h ohi. 10 vuoden sisään pojat on vaihtanu bmx:t lowracereihin... uskoisin.
Kaksi nojapyöräilijää oli Jyväskylän satamassa. Toisella normaali itserakennettu kaksipyöräinen ja toisella sellainen tehdasvalmisteinen "käsinpoljettava". Eräs mies tuli sitten siihen ihmettelemään kummallisia vekottimia. Käsipyörän kohdalla hän ymmärsi heti mistä oli kyse, mutta toisen pyörän tarkoitusta hän ei sitten millään ymmärtänyt. Niinpä hän kysyi pyörän kuljettajalta: "Anteeksi hyvä herra, mutta minkä laatuinen vammaisuus teillä on?"