Nojapyöräfoorumi

Meillä täällä Tampereella pyörätiet ovat normaalistikin pieninä toisiinsa liittymättöminä pätkinä. Nyt on kuitenkin alkanut kesä ja kesällähän pyöräteitä ei tarvita, vaan niitä voi mukavasti käyttää kaapeli- ja kaukolämpöremonttikaivantojen varastotilana.
Pyörätie - tai oikeastaan kevyen liikenteen väylä, sillä Tampereella ei ole ainuttakaan varsinaista pyörätietä- on aidattu pokki paikoista, joista ei ole minkäänlaista reittiä edes katuväylälle. Tai pääsihän siitä puskan läpi ja kaiteen yli kevyesti sujahtamalla ja ajamalla 50 metriä vastavirtaan kadulla, josta ei 15 senttisten rotvallikivien takia pääse karkuun.

Ketään ei tunnu kiinnostavan pääseekö kallista pyörätietä ajamaan. Näyttää siltä, ettei kadun, tai varsinkaan pyörätien, katkaiseminen maksa mitään. Urakoitsija viis veisaa aiheuttamastaan häiriöstä.

Liikenneväylän käytettävyys pitäisi hinnoitella niin, ettei niitä vartavasten käytettäisi varastona, tai muuten katkottaisi pitkiksi ajoiksi. Urakoitsija täytyisi suunnitella urakkansa niin, ettei liikenteen haittaamisesta kertyisi hänelle ylimääräisiä kustannuksia, eikä siis kaupungille piilokustannuksia liikennehaittoina. Urakat olisivat paremmin organisoituja ja kaikki hyötyisivät.

Varsinkin pyörätien katkaiseminen on piilokustannusvaikutukseltaan pirullinen. Kauniilla kelillä kerrankin pyörällä lähteneen ihmisen mielikuva pyöräilystä perustuu tähän ainoaan kertaan. Jos se on pettymys, ajaa hän autolla vuosia, kunnes yrittää uudelleen.

Oikeastaan myös ylimääräinen nopeusrajoituksen lasku tietyömaan takia pitäisi sekin hinnoitella. Sillekin voidaan laskea hinta. Ekonomit osaavat ihmeellisiä asioita.

Tietääkö kukaan, hinnoitteleeko kunta liikenneväylän käyttökelvottomuus- tai haittaaikaa missään. Helsingissä saatiin hyvää palautetta pelkästään sillä, että kaupunginjohtajan mahtikäskyllä remontteja kiirehdittiin ja organisoitiin paremmin. Jos liikenteen katkaisemisesta olisi selkeä hinnasto, pysyisi asia mielessä myös ilman erityistä huomiointia. Liikenteen sotkeminen on kaupungin kannalta todellinen kustannus, joka pitäisi ilman muuta hinnoitella ja laskuttaa aiheuttajalta.

Jori

Juu, sama Espoossa.

Sain raivarin, kun Merituulentien remonttia on tehty vuoden päivät siten, että pyöräilijöillä ei ole edes teoreettista järkevää reittiä työmaan läpi. Nousin kävelemään ja talutin pyörän yhdellä kaistalla oikein rauhallisesti ja laillisesti murehtimatta siitä, mahtuuko kaistalla kukaan ohitseni. Odotin autoilijoilta räyhäkkäitä tööttäyksiä ja sen jälkeen soittoja rakennusvirastoon, mutta kiltisti jono mateli kävelyvauhtiani. Liekö syynä, että jonon ensimmäinen oli ystävällisenoloinen naisihminen.

Lisäksi uudet pyörätieristeykset on tehty hieman reunakiveä kallistamalla, 10-15 cm pystysuorin tasoin! Haluaisinpa tietää vastuuhenkilön etunimen ja pyytää häntä ajelemaan tyypillisellä peruspyörällä siitä edestakaisin muutamia kymmeniä kertoja ja sitten pistämään aivosolunsa ajattelemaan. "Joo, mutta risteyksessähän täytyy varoa ja paras tapa varoa on nousta pyörältä, taluttaa se risteyksen yli ja lähteä sitten uudestaan liikkeelle. Katukivi opastaa tähän tehokkaasti, se on turvallisuusjuttu" ... näinköhän sitä Jaska tai Riitta-Liisa perustelee?

Rakennusaikaisista käytön haitoista pitäisi tosiaan tehdä iso haloo. Jos joku katu on töiden takia poissa käytöstä 10 -20 % ajasta, niin sillehän pitää laskea hinta. Jos rakentaja tekee homman niin, että haittaa onkin 5-10 %, niin hänen pitäisi voida hyötyä siitä parempana urakkahintana.

optimistx kirjoitti:

Sain raivarin, kun Merituulentien remonttia on tehty vuoden päivät siten, että pyöräilijöillä ei ole edes teoreettista järkevää reittiä työmaan läpi. Nousin kävelemään ja talutin pyörän yhdellä kaistalla oikein rauhallisesti ja laillisesti murehtimatta siitä, mahtuuko kaistalla kukaan ohitseni.

Tuota tekemään useampi ihminen, mieluusti ruuhka-aikoina.

Jos kaupungin tiemestarin kulkuneuvona olis vaikka pari kertaa kuussa polkupyörä , vois ajatukset hiukan muuttua.

Petri

PW kirjoitti:

Jos kaupungin tiemestarin kulkuneuvona olis vaikka pari kertaa kuussa polkupyörä , vois ajatukset hiukan muuttua.

Suomalaisia muilutus-periaatteita soveltaen voisi parina satunnaisena päivänä kidnapata kaupungin liikennesuunnittelijat, ja jättää polkupyörän kanssa 10 km päähän työpaikasta ja kodistaan.

tavasti kirjoitti:

PW kirjoitti:

Jos kaupungin tiemestarin kulkuneuvona olis vaikka pari kertaa kuussa polkupyörä , vois ajatukset hiukan muuttua.

Suomalaisia muilutus-periaatteita soveltaen voisi parina satunnaisena päivänä kidnapata kaupungin liikennesuunnittelijat, ja jättää polkupyörän kanssa 10 km päähän työpaikasta ja kodistaan.

Imatralla kyllä on tai ainakin oli liikennesuunnittelija jolla ei kait ollut autoa ollenkaan. No sitä tietysti kaikki autoilijat moitti ett mite voi liiennettä osatata suunnitella jos ei aja autoo. Koskaan ei o hyvin

Petri

Tietääkö kukaan, hinnoitteleeko kunta liikenneväylän käyttökelvottomuus- tai haittaaikaa missään...

Onhan noíta hinnoitteluita olemassa. Minäpä katselen kun pääsen takaisin töihin parin viikon kuluttua. Ensimmäiset mallit julkaistiin kai vuoden -54 Highway Construction Manualissa mutta Suomessa on olemassa vähän uudempiakin malleja. Palaan asiaan heinäkuun puolen välin jälkeen.

Helsinki ei kyllä kovin paljon liikenteen järjestelyistä perusta. Minusta on ihmeellistä, kuinka täällä annetaan katkoa kaistoja ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta. Ja pyöräteitä samoin. Mutta täällä näitä riittää, joten kiertotie löytýy tarvittaessa.

Hopea kirjoitti:

> Tietääkö kukaan, hinnoitteleeko kunta liikenneväylän käyttökelvottomuus- tai haitta-aikaa missään...

Onhan noíta hinnoitteluita olemassa. Minäpä katselen kun pääsen takaisin töihin parin viikon kuluttua.

Hienoa, saadaan jotain konkreettista tähän touhuun. Menee muuten pelkäksi jupinaksi.

Poljin lehden artikkelin mukaan keskieuroopassa on pyöräteiden hyötykertoimeksi (väylän liikenne- ym. hyödyt / kustannukset) saatu 5, jopa 15 suuruisia arvoja.

Tämä tarkoittaisi hinnoittelussa, että kuukauden kiinni oleva pätkä aiheuttaa pahimmillaan yli koko väylän vuosittaisen rahoituskustannusten suuruisen haitan. Tässähän haitta on tuo menetetty hyöty.

En tiedä kuinka pitkiä kuoletusaikoja näille lasketaan, mutta kysymys on suurista kustannuksista. Kolmenkymmenen vuoden kuoletusajalla ja parin prosentin korolla tuo vastaisi noin kuudestoistaosaa (6%) koko väylän hankintakustannuksista.

Kuukauden remontin kustannukset kunnalle jakautuisivat siis summittain tasan urakoitsijalle menevien - ja väylän poikki olemisesta muodostuvien "piilo"-kustannusten kesken.

Jotta urakoisija suostuisi ylipäätään tekemään urakan, täytyisi urakalle määritellä tavoiteaika, jonka puitteissa hoidettu urakka tuottaisi saman laskun kuin nykyisin. Tavoiteaikaa pidempi aika pienentäisi urakasta maksettavaa summaa tässä tapauksessa siten, että yli kuukaudella myöhästyvä väylän avaus veisi laskun nollille.

Tämä panisi urakoitsijan miettimään, mihin kasaa niitä kaukolämpöputkia odottamaan asennusta. Viivytyksen tullen voisi urakoitsija kätevästi purkaa poikkeukselliset liikennejärjestelyt ajettavaan kuntoon esim. kuopan päälle asennettavilla teräslevyillä, ja säästää rahaa. Tai tekemällä työn yöaikaan -joka tietysti täytyisi hinnoittelussa huomioida- saada urakan valmiiksi ennen aikojaan ja saada siitä vastaavan hyödyn.

Kuka tällaisesta hinnoittelusta muka kärsisi. Voittajia olisivat kaikki, paitsi ehkä katu-urakan työnsuunnittelija, joka joutuisi käyttämään päätään enemmän kuin ennen. Olisikohan se liikaa vaadittu.

Jori

Kyllä tuossa urakka hinnat varmasti nousisi rajusti. Uskon että nykyisin toimitaan halvimmalla mahdollisella tavalla. Jos urakoitsija joutu roudaamaan maata ees-taas pyörätielle kasaamisen sijaan ni hintoihinsa tulee. Eikä ne maata kuskaavat kuorma-autotkaan ilmassa leiju, vaan tukkisivat liikennettä ja aiheuttaisivat vaaratilanteita.
Ja kaikki tämä johtuu vain siitä että liikaa ihmisiä ahtautuu liian pieneen tilaan. Täällä ruuhkasuomen ulkopuolella sopii kaivaan kaukolämpöputkia ilman että se kovinkaan montaa haittaa.

Jukka

jviirret kirjoitti:

Kyllä tuossa urakka hinnat varmasti nousisi rajusti.

Urakkasummat toki nousisivat, mutta kunnan kokonaistalous pääsisi silti vähemmällä. Lisäksi fiksut urakoitsijat hyötyisivät pelkästään halpojen kustannuksella.

Vaikka liikennehaitta onkin piilokustannus, se on silti oikea kustannus, joka vain jakautuu niin monelle maksajalle, ettei kukaan sitä yksin huomaa. Lopulta se kuitenkin maksetaan kunnallisverona. Tie on kunnalle investointi, joka tuottaa rahaa. Pyörätie on tätä vielä suuremmalla hyötykertoimella.

Jori

jori kirjoitti:

Tie on kunnalle investointi, joka tuottaa rahaa. Pyörätie on tätä vielä suuremmalla hyötykertoimella.

Mitä enempi teitä sitä enempi kunta saa rahaa? Itse olen ollut ihan siinä uskossa, että mitä harvemmalla ja huonokuntoisemmalla tieverkolla kunta pärjää sitä vähemmän se tuo kunnalle kustannuksia.

Jukka

jviirret kirjoitti:

jori kirjoitti:

Tie on kunnalle investointi, joka tuottaa rahaa. Pyörätie on tätä vielä suuremmalla hyötykertoimella.

Mitä enempi teitä sitä enempi kunta saa rahaa? Itse olen ollut ihan siinä uskossa, että mitä harvemmalla ja huonokuntoisemmalla tieverkolla kunta pärjää sitä vähemmän se tuo kunnalle kustannuksia.

Aivan oikeassa olet. Mitä vähemmillä ja kapeammilla teillä kunta pärjää sitä parempi investointi. Siksi niitä pyöräteitäkin tehdään, jottei tarvitse rakentaa keskuksiin tolkuttoman leveitä katuja ja tuhotonta määrää parkkipaikkoja.

Tätä on vaikea nähdä paikoissa, joissa yhtaikaa näkyy enintään kolme autoa ja tavallisen tien hyötykerroin on vain muutamia prosentteja. Tällainen kunta tuhlaa suhteettomasti rakentamalla laajalle alueelle hyviä teitä pienelle määrälle ihmisiä.

Se on kuitenkin ainoa mahdollisuus edetä tilanteeseen, jossa ihmisiä on enemmän ja teillä käyttöä ja hyötykerrointa enemmän. Hyvät tiet houkuttelevat asukkaita, teollisuutta ja muuta elinkeinoelämää, maksavat kunnallisveroa ja tuovat kunnalle tuloja.

Jori

jori kirjoitti:

Se on kuitenkin ainoa mahdollisuus edetä tilanteeseen, jossa ihmisiä on enemmän ja teillä käyttöä ja hyötykerrointa enemmän. Hyvät tiet houkuttelevat asukkaita, teollisuutta ja muuta elinkeinoelämää, maksavat kunnallisveroa ja tuovat kunnalle tuloja.

Houkuttelevat asukkaita mistä? Naapurikunnista? Aikansa kun muuttoliikettä tapahtuu niin naapurikunnat näivettyy ja yks kasvaa. Lopulta tehdään kuntaliitos kun naapurikunnilla ei ole varaa tuottaa lakisääteisiä palveluja ja sitten ollaankin lähtöpisteessä, paitsi asukkaat on yhdessä kasassa. Tämä on se juttu mitä en ole oikeen koskaan tajunnut, miksi kunnat kilpailevat keskenään?
Toinen juttu on se, että mikä kunta haluaa asukkaikseen pyöräteiden käyttäjiä? Suomalainen asennehhan on että pyörällä ajavat humalaiset, köyhät ja henkisesti tai fyysisesti niin sairaat etteivät kykene autoilemaan. Nämähän kuluttavat kunnan resursseja enempi kuin tuovat kunnan kassaan rahaa.

Jukka

Meilä Jyväskylässä osataan. Eikö todellakaan voira mitenkään ennakko merkitä että tie on ajokelvoton ja ilmoittaa kevyenliikeväylän remontin kesto, niinkuin autoille toarkoitettuissa ajoväylissä. Vai luuleko suunitteliat että pyöräilijät harrastavat kaikki maastoajoa. Toinen ongelma missä on harjaloneet. Tiet ovat paikoin todella vaarallisia irtosoran liukastamia. Olen itse ruvennut rotestiksi käyttämään autojen ajoväyliä kun se on turvallisesti mahdollista. Onhan ne kilpapyöräilijätkin siellä.

Taitaa olla "maantapa" Imatralla kans pariin työmaahan eilen törmäsin sananmukaisesti. Toisessa oli asfaltointi menossa , autotiellä kyllä oli merkin näyttäjää millon saa mennä. Kevyenliikenteen raitti olikin sitten pistetty aivan tukkoon asfaltin levitintä ja jyrää eikä minkään valtakunnan merkkiä tai tilaa mistä pääsis. Eiku reunakiven yli ja autotielle.
Toisessa paikkaa oli koko raitti kaivettu auki ja kaivuri oli ainut merkki ett tästä ei mahdu. Porukat ajeli nurmen kautta autotielle ja kohta takasin.

Petri