Joutilas kirjoitti:
Samassa ketjussa voisi keskustella videoilla esitetyistä jutuista, tai miksei muustakin pythonajon saloihin liittyvästä.
Tässä tuota muuta.
Ajelin eilen ihanteellisissa olosuhteissa matkamittariin 113km lenkin. Suurimmaksi osaksi alla oli kelvollinen asfaltti ja kulku sopivan kepeää, mutta pari kertaa antauduin kokeilemaan perinteisempää soratietäkin.
Molemmat osuudet kertoivat karua kieltään 22-tuumaisen, rautakangenjäykän ja vaimentamattoman pythonin soratierajoitteisuudesta. Alkutaipaleelle osuneesta 7km:n osuudesta selvisin jotenkuten pysähtymättä, vaikka nimismiehenkiharat välillä rynkyttivät niin ettei maisemasta saanut selkoa. Pari kertaa yriteltiin irtosepelillä pientä luistoakin.
Toisella 2km:n osuudella takana oli jo 100 poljettua kilometriä, eikä herkkyys siten ehkä enää parhaimmillaan. Koko matkan esiintyi edellä kuvattuja ongelmia ja kerran matkanteko pysähtyi tykkänään pienehköön ylämäkeen. Python joutui taas kihararesonanssiin, jonka avustamana vetävän pyörän ote herposi irtosepelistä, löi tyhjää - ja siihen sitä jäätiin.
Irtosepelistä vielä jotenkin selviää, mutta tuo hakkaus, tai molemmat yhdessä, ovat todella hankalia. Paikka sinänsä ei ollut mahdoton, sillä jatkoin samoilta sijoilta ajamalla mäkeä ylöspäin.
Jonkinlainen jousitus/iskunvaimennus saattaisi hiukan auttaa, vaikka eipä kai python milloinkaan mikään varsinainen sorateidenvirtuoosi olekaan.
'Pehmeämmin kumpuilevat' kiinteäpintaiset 'polut' ovat ihankin mukavia poljettaviksi - noin vaihtelun vuoksi.