Nojapyöräfoorumi

Minua kiinostaa paljonko neliskanttista putkea voi poraamalla keventää että se ei menetä ominaisuuksiaan täysin. Vai käykö niin että kun esimerkiksi 50-50 putkeen , tekee esim 30 reikiä . Saaraanko siihen luuranko rungon ominaisuuksia. Tarkoitus olisi aloittaa pitkäaikainen rojekti tänätalvena ja rakentaa kolmipyöräinen velomopiili.
Putkien tarkoitus toimia apurunkoina ja ympärille pitäs kehittää kevyt ja matala itsekantava kori.

Nojanalle kirjoitti:

Minua kiinostaa paljonko neliskanttista putkea voi poraamalla keventää että se ei menetä ominaisuuksiaan täysin. Vai käykö niin että kun esimerkiksi 50-50 putkeen , tekee esim 30 reikiä . Saaraanko siihen luuranko rungon ominaisuuksia. Tarkoitus olisi aloittaa pitkäaikainen rojekti tänätalvena ja rakentaa kolmipyöräinen velomopiili.

Rungon reijittäminen olisi ihan hyvä idea, jos tiedettäisiin täsmälleen millaisia kuormituksia on tulossa, eikä reikien poraamiselle lasketa kustannuksia. Rei'illä voi optimoida rungon lujuutta siten, että kuormituksen suunta otetaan huomioon reikien sijaintia ja kokoa suunniteltaessa. Tämä edellyttäisi kuitenkin, että tiedettäisiin kuormituksen suuruus suunta ja laatu. Fillarin rungon kuormitukset eivät ole ihan niin yksinkertaisia, kuin ensin näyttää. Runko kantaa varsinaisen kuorman lisäksi dynaamisia kuormia ajoalustan epätasaisuuden takia, vääntöä ohjauksen ja sivutaivutusta polkemisen takia. Nämä kaikki tekijät ovat epämääräisen suuruisia ja niiden esiintyminen rungon käyttöiän aikana on vaikeasti ennustettavaa.

Yksi perustelu rei'ittämiselle voisi olla, että optimaalinen kuormituksen kestävä putki tulisi muuten olla liian ohutseinäinen. Rei'ittämällä vähän paksuseinäisempi putki saadaan liitoksia varten kuitenkin paksumpiseinäinen putken pää esim. hitsausta varten. Reiät eivät kuitenkaan kevennä putkea kovin tehokkaasti. Saman taivutuslujuuden saavuttaminen esim. kaksinkertaisella seinämänvahvuudella ei oikein tahdo onnistua samaan painoon reijittämällä. (Laitan esimerkkikuvan kunhan saan aikaiseksi.)

Eräs tekiä pitää myös huomioida. Reiälliseen runkoon kertyy sisälle hiekkaa ja vettä niin, ettei se välttämättä ole enää umpiputkista kevyempi.

Jori

Tarkoitus olisi saara aikaan eräänlainen tikapuurunko ja käyttää tätä apurunkona kolmipyöräsessä kinnerissä. Suurin osa tästä jää laminoitujen pintojen peittoon eikä ole suoraan tekemisissä ulkopuolisten tekijöiden kanssa. Tarkoitus että pyörien ripustus tukeuituisi näihin pisteisiin ja toimisivat apurunkona pääasiallisesti. Mahdollisuus on tietenki että käytän erillaisia peltirofiileja ja jäykistän niitä pokkauksilla ja muullatavoilla jäykistäen. Kuormien aksentiaalisten voimien laskeminen ei minun koulupohjalta onnistu . Mutta uskon että maalaisjärki toimii ja pohtimalla saan sen mahdollisemman keveän ja joustavan ratkaisun aikaiseksi. Kaikki massa mikä itseni lisäksi vierään ylös mäkeä on turhaa ja siksi pohrin tätä keventämisen mysteeriä ja uskon että se kiinostaa monta muutakin rakentelijaa.

Onko 50x50x1,5 putki 20% reijitettynä kovinkaan paljon tukevampi kuin reijittämätön 40x40x1,5? Painoltaanhan nämä ovat yhtä raskaita.
Eikös tuo 20% reijitys tuossa 50mm kanttiputkessa ole 20mm reikä joka sivulle n. 33mm välein?

Jukka

Saako rungosta tukvamman ohuesta pellistä pokkaamalla ja pakottamalla. Kuin käyttäen reitettyä putkea. Olen ihan tässä ihan perusasioiden kimpussa. Kun mietin esimerkiksi ilmalaivojen rakenteita , niin voiko kyseistä rakenne muotoja soveltaa kinnerin rakenteissa. Toinen mahdollisuus olisi että runko tehtäisiin pitkälti pampu soiroista ja käytettäisiin pellistä tehtyjä kiinitysvahvikkeita , niinkuin lennokeissa.Tämä on nyt tällästä keskustelun avausta . Sillä joukossamme on monen alan osaajia ja olisi mielenkiintosta kuula heidän ratkaisuja käyttää . Mahdollisesti epäoleelisestikin erillaisten materiaali ratkasuden käyttämistä kinnereissä.

Nojanalle kirjoitti:

Saako rungosta tukvamman ohuesta pellistä pokkaamalla ja pakottamalla. Kuin käyttäen reitettyä putkea. Olen ihan tässä ihan perusasioiden kimpussa. Kun mietin esimerkiksi ilmalaivojen rakenteita ,

Rei'itetty ilmalaiva ei ehkä ole kaikkein paras idea.

T. Ari

Sarkasmia kiitos. En tarkoittanut mitään reijytettä ilmalaivaa. Vaan eri rankenteiden soveltamista. Keveys ja helpohko rakentaminen tässä on mielessä. Ottakaa kantaa jos on hyviä ja edullisia ratkaisuja mielessä. Joskus todella älytönkin idea voi olla se ratkaiseva . Toimiva yksinkertaisuudessaan .

Nojanalle kirjoitti:

Saako rungosta tukvamman ohuesta pellistä pokkaamalla ja pakottamalla. Kuin käyttäen reitettyä putkea. Olen ihan tässä ihan perusasioiden kimpussa. Kun mietin esimerkiksi ilmalaivojen rakenteita , niin voiko kyseistä rakenne muotoja soveltaa kinnerin rakenteissa. Toinen mahdollisuus olisi että runko tehtäisiin pitkälti pampu soiroista ja käytettäisiin pellistä tehtyjä kiinitysvahvikkeita , niinkuin lennokeissa.Tämä on nyt tällästä keskustelun avausta . Sillä joukossamme on monen alan osaajia ja olisi mielenkiintosta kuula heidän ratkaisuja käyttää . Mahdollisesti epäoleelisestikin erillaisten materiaali ratkasuden käyttämistä kinnereissä.

Kaksipyöräisen nojakin runkomateriaalia valittaessa on otettava huomioon riittävä jäykkyys. Esim. bambu aika tavalla joustaa niinkuin puukin.

Jos keveys asennetaan etualalle, on hiilikuituputki mielestäni varteenotettavin ratkaisu. Kaarevat kohdat, haarukat ja liitokset voisi tehdä laminoimalla hiilikuidusta.

Sakari

Onko kellään tietoo. Toissa kesän kun olin matkalla Hämeenlinnaan. Tapasin Kuhmoisissa sikäläisen kinnerikaverin ja hän kehui juottavansa kolmipyöränsä rungon , joka on alumiinia. Mikä on tämä alumiini juotos puikko ja mikä on juoksute kyseiselle puikolle. Tärkeintä olisi tietää kuka sitä tuo maahan. Pitäs aina reissulla laittaa kaikki ylös
mutta kun luottaa liikaa muistiin. Oli muistaakseni alkujaan kehitetty johonkin sotilaaliseen käyttöön. En tierä onko runko kestänyt tällätavalla tekemällä. Olis kiva tietää jos on liikenteessä.
Helpottas suunittelua jos näin saa rungon kasattua kestäväksi , sekä kevyeksi.

technoweld hakusana löytää jotakin tältäkin foorumilta...

Jukka

Onko kellään kokemusta kestääkö, vai onko kuin hampaan paikka.

Mihin tuon technoweldin käyttö on kompastunut? Sivut vaikuttavat lupaavilta.

Kun nojanalle on peräänkuuluttanut ennakkoluulottomia ratkaisuita, niin tulipa sivuston oluttölkeistä mieleen, kuinka senpaksuista alumiinikalvoa saisi muotoiltua vaikkapa ilmapallon pinnalle tai foliopallon tapaan. Tarvitaanko kuitenkin kalliita muotteja, vai onnistuisiko jollain poppakonstilla? Puretaan oluttölkkejä ja sitten yhdistetään ne pieninä palasina pallon pinnaksi technoweldilla tai muulla liimalla?

Hauskinta olisi tietysti projektin aloitus.

Olisiko mahdollista että kyseiset juotinpuikkojen hinta. Kun katsoin niiden hintoja ja määrää oli suoranainen yllätys tuo hintapolitiikka. Siinä kinnerin rungolle voi tulla uskomaton hinta pelkästään juotosaineen osalta. Tairan ruveta harkitsemaan omaa suojakaasupulloa ja mig langan ostoa . Kun kohta aloitamme kansalaisopiston. Siellä kun ei ole kuin tavalliset teräslangat. Tietysti vielä tarvitsee laskea miten paljon pystyisi juottamaan kyseisillä langolla kotona ihan paskakaasun avulla. Kokeilla ainakin voi , johonkin pienepään kohteeseen. Vaikka peräkärryn teossa.

Täällähän luvataan aika paljon: http://www.roadmachine.fi/technoweld.html

Kuinkahan pitkälle pötkis tuolla 10 puikon erällä http://www.roadmachine.fi/twhinnat.html

Sakari

Technoweldillä on todella vaikea juottaa pyöreitä putkisaumoja, koska siinävaiheessa kun tuo kemiallinen, lämpöä nostattava reaktio alkaa, sula menee niin juoksevaksi että valahtaa sinnne alapuolelle pyöreää pintaa. Myös lämpötilan ylläpito on todella haasteellista jos pidempiä saumoja yrittää juottaa.

Olemme lennokkien pakoputkia yrittäneet tuolla TechnoWeldillä tehdä, mutta eipä toimi. Pakoputki lämpenee juuri ja juuri senverran että tuo kemiallinen reaktio alkaa, ja pakoputken saumat sulaa.