Nojapyöräfoorumi

Olen rakentamassa peräkärryä ja rupes mietyttämään että mikä kulma aisassa on paras. Itse ajattelin että 60-65 astetta. Sen takia että se keskittäisi kuormalla paremmin. Aikaisemmissa tekeleisä ne ovat olleet noin 15 asteen luokkaa. Ja käyttäytyivät välillä rauhattomasti. Olen tällä ajatukslle hakenut pohjaa pyyttonista ja sen keskittämiskyvystä. Mutta käykö niin että kärrystä tulee koko pyörää ohjaava tekijä, vai vaikuttaako se vain peräkärryn oikaisuun. Täysi arvoitus tämä rakenteelinen ratkaisu. Peräkärrystä tulee B.O.B yakin kaltainen pää idealtaan ja kiinitän aisan samalla tavalla takanapaan. Ongelma on tämä , tai sitten siittä ei ole sitä . Kärryn olisi saara mahdollisemman vakaaksi ja perässä kulkevaksi ilman että se vaikuttaisi muuhun pyörän ajo-ominaisuuksi liikaa heikentämättä.
Kärry on painoltaa laskennallisesti noin 6 kg ja joustavalla yksipuoleisella takahaarukalla. Materiaali teräs huonekaluputki. Kuvan laitan ku se on valmis.

Nojanalle kirjoitti:

Olen rakentamassa peräkärryä ja rupes mietyttämään että mikä kulma aisassa on paras. Itse ajattelin että 60-65 astetta. Sen takia että se keskittäisi kuormalla paremmin. Aikaisemmissa tekeleisä ne ovat olleet noin 15 asteen luokkaa. Ja käyttäytyivät välillä rauhattomasti.

Ei kai aisan kulmalla ole mitään merkitystä? Ainoastaan nivelen kulmalla jos ei ole kuula- tai jousityyppinen ympäriinsä kääntyvä ratkaisu. Ei pythonissakaan runkoputkien asennoilla ole mitään välilä, ainoastaan nivelen kulmalla ja sen sijainnilla.

Jukka

Täytynee oikaista heti oma lapsus. Tarkoitin aisan ja kärryn välistä ohjausniveltä. Se millä kulmalla aisa menee pyörän takanapaan ei ole niin suurta merkitystä. Vaikka sielläkin on toisensuuntainen nivel, joka antaa pyörälle toisensuuntaisen liikkumavaran. Tämä kulma joka syntyy aisan ja kärryn väliin on tässä tapauksessa se kiinostuksen kohde. Kuinka suuri kulma , tai pieni se voi olla . Ettei siittä tule pyörää ohjaava ja kuinka suuri , tai pieni se voi olla keskittäessää vaunun suoraksi. Ongelma kiinostaa sillä vauhdin kasvaessa ei haluaisi tuntea sitä että se heittelehtii takana ja rupee vaikuttaan pyörään . Vaikka toivomus olisi että se olisi huomaamaton kumppani takana.

Nojanalle kirjoitti:

Olen rakentamassa peräkärryä ja rupes mietyttämään että mikä kulma aisassa on paras. Itse ajattelin että 60-65 astetta. Sen takia että se keskittäisi kuormalla paremmin. Aikaisemmissa tekeleisä ne ovat olleet noin 15 asteen luokkaa. Ja käyttäytyivät välillä rauhattomasti. Olen tällä ajatukslle hakenut pohjaa pyyttonista ja sen keskittämiskyvystä. Mutta käykö niin että kärrystä tulee koko pyörää ohjaava tekijä, vai vaikuttaako se vain peräkärryn oikaisuun. Täysi arvoitus tämä rakenteelinen ratkaisu. Peräkärrystä tulee B.O.B yakin kaltainen pää idealtaan ja kiinitän aisan samalla tavalla takanapaan. Ongelma on tämä , tai sitten siittä ei ole sitä . Kärryn olisi saara mahdollisemman vakaaksi ja perässä kulkevaksi ilman että se vaikuttaisi muuhun pyörän ajo-ominaisuuksi liikaa heikentämättä.
Kärry on painoltaa laskennallisesti noin 6 kg ja joustavalla yksipuoleisella takahaarukalla. Materiaali teräs huonekaluputki. Kuvan laitan ku se on valmis.

Jotain tällaista siis. Tuota nivelen kulmaa ei voi kovin paljon pystyasennosta poikkeuttaa, sillä se vaikuttaa kaarteessa peräkärryn asentoon. Asia on helppo ymmärtää kääntämällä peräkärry mielessä 90 asteen kulmaan (tosi jyrkkä mutka) jos pyörä edessä on tällöin pystyssä, peräkärry on nivelen asetuskulmassa. Arvelen, että suurempi merkitys rauhattomalle käyttäytymiselle, kuin nivelkulmasta, on kuorman painopisteen korkeudella ja nivelen välyksillä ja joustoilla. MItä matalalmmalla painopiste on, sitä vähemmän kallistaminen siirtää painoa ja sitä vähemmän liike vaikuttaa ajoon.

Siis suorakulma tai kuudenkymmenen asteen kulmalla ei ole suurta merkitystä. Mielestäni kuusikymmentäastetta pyrkii oikaisemaan kärryä. En tierä olenko oikeassa. Näin voi vakauttaa turhia heilahduksia. Suuri kysymys? Mutta kiinostava. Kaverillani bobjak pakkaa välillä olemaan rauhaton. Tietysti kuorma vaikuttaa ja on tärkeä tekiä.

Valitsin kuitenkin niveleen jyrkemmän kulman ja haluan koneilla millainen siittä tulee. Kun kuormaa kallistetaan voimakkaamin kaarteessa. Oletus on että oikaiseva voima voisi saada sellaisen tuntee että pyörä olisi paremmin peräkärrynkanssa hallinnassa. Näistä keometrioista en ymmärrä. Mutta tälläinen mututuntuma on jäänyt vaivaamaan mieltä ja ajattelin sen nyt samalla testa. Voi olla että tuntuma on väärä ja kärrystä tulee täysin väärin käyttäytyvä. Mutta jos ei kokeile niin mistä sen todella tietää miten tämä todella vaikuttaa. Jori voi olla oikeassa , mutta kokeilevaa rakentamista on joskus hyvä suorittaa kun tuntuma on saanut hullun pinttymän .

Kun nyt kerran teet itse ja olet kovin kiinnostunut tuon kulman vaikutuksesta kärryn käyttäytymiseen, niin voisi olla hyvä idea tehdä nivelkulmasta säädettävä. Silloin voisi kokeilla käytännössä miten erilaiset kulmat vaikuttavat.

Nojanalle kirjoitti:

Mutta jos ei kokeile niin mistä sen todella tietää miten tämä todella vaikuttaa. ...mutta kokeilevaa rakentamista on joskus hyvä suorittaa kun tuntuma on saanut hullun pinttymän .

Olen täsmälleen samaa mieltä. Ei saa olla kokeilemisen esteenä, että on mahdollisuus mennä pieleen. Voi se onnistuakin ja tällä tavalla voi löytää jotain uutta.

Ensinmäinen testiajo suoritettu. Peräkärry seuras , tosin tyhjänä aivan tapiilisti ja kuin ei siellä mitään olis. Pyörän takapää tuntui jotenkin vakaamalta. En tierä oliko se vain oletus. Huomenna kuormaan siihen sen määrän tavaraa minkä sillä olisi tarkoitus kuskata.
Seuraavaksi täytyy Sakaria vaivata ja pyytää häntä filmimieheksi , niin saadaan vähän näyttöä kuvallisesti.
Kärry kääntyy sukkelasti ja kallistuu käänöksissä ja kulkee pyörän pyörien ajolinjassa.

Nyt on suoritettu koe kuormitettuna. Painoo oli noin 10kg retkivarusteita. Suunilleen se mitä siinä on tarkoitus kuskata. Ensivaikutelma oli tapiili ja kuormaa ei huomannut kuin keskinopeuden laskuna muutamalla kilometrillä ja mäkeä noustessa sen kyllä huomas että jokin siellä perässä oli.
Muuten jyrkässäkään alamäessä ei huomannut kärryssä mitään joka olisi haitannut ajoa. Ainoa piire oli nopeuden kasvaessa tuntui kuin pyörä keskittäis paremmin ja oikaisisi itseään helpommin. Aikanaan kun banaanilaukuilla ajoin tuntui että takapää rupee heijaamaan . Nyt sitä ominaisuutta ei tunnu. En tierä tekeekö paräkärryn painopiste sen , vai tuleeko siittä jonkinlainen vaimennin. Näin kehuen itseäni , voin sanoo että on vihdoinkin tehnyt jonkin nautittavan hyvin. Sitä ei usein pääse itselleen sanomaan.
toivottavasti Sakari joutaa kuvaamaan ja vilmaamaan tämän niin saadaan tästä kuva tänne.

Nojanalle kirjoitti:

Nyt on suoritettu koe kuormitettuna. Painoo oli noin 10kg retkivarusteita. Suunilleen se mitä siinä on tarkoitus kuskata. Ensivaikutelma oli tapiili ja kuormaa ei huomannut kuin keskinopeuden laskuna muutamalla kilometrillä ja mäkeä noustessa sen kyllä huomas että jokin siellä perässä oli.
Muuten jyrkässäkään alamäessä ei huomannut kärryssä mitään joka olisi haitannut ajoa. Ainoa piire oli nopeuden kasvaessa tuntui kuin pyörä keskittäis paremmin ja oikaisisi itseään helpommin. Aikanaan kun banaanilaukuilla ajoin tuntui että takapää rupee heijaamaan . Nyt sitä ominaisuutta ei tunnu. En tierä tekeekö paräkärryn painopiste sen , vai tuleeko siittä jonkinlainen vaimennin. Näin kehuen itseäni , voin sanoo että on vihdoinkin tehnyt jonkin nautittavan hyvin. Sitä ei usein pääse itselleen sanomaan.
toivottavasti Sakari joutaa kuvaamaan ja vilmaamaan tämän niin saadaan tästä kuva tänne.

Joo, tulen mieluusti kuvaamaan, kun vaan aika sovitaan. Viimeistään lauantaina, kun olemme mukana Pyöräilyviikon avajaisissa ja Pyöräparaatissa: http://www.jyps.info/index.php?option=c ... 4&Itemid=5

Sakari

Nyt on peräkärry kasattu uudelleen maalauksen jälkeen. Alkaa pidempi testi , joka päivä olis sitä tarkoitus siellä roikottaa ja kerätä pitempää kokemusta kuormattuna.
Sakari kuvaa kun kiireiltään ehtii ja jos kaikki menee hyvin matkaan Mäntyharjulle sitten kuunvaivteessa . Sitä ennen kerron havannoista ja käytöksestä lujemmussakin vauhdeissa ja sorateitä pitää testata .
Kiinostus on kuorman vaikutus kunnon kohotukseen .

Nyt on peräkärry kasattu uudelleen maalauksen jälkeen. Alkaa pidempi testi , joka päivä olis sitä tarkoitus siellä roikottaa ja kerätä pitempää kokemusta kuormattuna.
Sakari kuvaa kun kiireiltään ehtii ja jos kaikki menee hyvin matkaan Mäntyharjulle sitten kuunvaihteessa . Sitä ennen kerron havannoista ja käytöksestä lujemmissakin vauhdeissa ja sorateitä pitää testata .
Kiinostus on kuorman vaikutus kunnon kohotukseen .

Nojanalle ajeli tänne Vaajakoskelle ja mentiin kuvaamaan uuden peräkärryn käyttäytymistä Vaajakummun koulun kentälle sateen lomassa.

http://www.youtube.com/watch?v=rStcW61Lp1Y

Kun sää oli pilvinen, kentän oli sade pehmittänyt mullospelloksi ja kännykkäkin tuntui oikkuilevan, ei videosta tullut kovinkaan edustuskelpoista. Videosta kuitenkin näkee kuinka hyvin nallen peräkärry kallistuu erikoisen nivelakselikulmansa ansiosta.
Nojanalle kertoo varmaan lisää ajokokemuksista.

Sakari

Kuvaus paikka oli todella pehmeä. Suorastaan imevä jalkapallokenttä. No tänään tuli heitettyä lenkiä peräkärryn kansa sellainen kuusikymppiä. Kaiken laisilla pinnoilla ja nopeus alamäessä 55km/h parhaimillaan. Tekijä on tyytyväinen minkäälaista sellaista liikettä ei ollut havaittavissa mistä voisi mainita.
Kärrystä tuli siis tapiili ja muuta siittä ei voi sanoa että tekiä on tyytyväinen kerrankin.
illalla sitä tuli tarkistettua sitten Nazca ja huomasin että pinnahan siellä oli poikki mennyt. En tiedä johtuneeko tämä peräkärrystä vai oliko kyseessä vain sen väsymisestä johtuva vika. Oli tänä keväänä jo toinen mokoma. Pinnasin tässä uuden vanteen jokunen aika sitten ja vanhoilla pinnoilla kun olivat hyvin palvelleet tähänkin asti. Sanovat että kestävät vaan yhden pinnauskerran vaan . Onhan näillä pinnoilla tosin ajettu kyllä sellaiset 20 th. kilometriä. Jos viellä paukahtaa niin tartee tilata uudet pinnat syksyksi. Nyt on tää lomakausi , eikä niitä tähän hätään kotimaiselta valmistajalta kyllä saa.
En tiedä aiheuttaako ja kuinka pajon tämä peräkärry lisää kiertoo takavanteelle. Sillä pyrkiihän se oikaisemaan itseään ja kuinkapaljon takanapaan kohdistuu sitä vääntöä tässä tapauksessa.
Omasta mielestä kärry vaan tulee perässä ja on pieneltä osalta riipuvainen vetoaisan kautta pyörään. Kärryn takapyörä ottaisi näin suurimman kuorman ajon aika itseensä. Että kertokaahan te viisaammat onko asia näin. Vai onko tässäjokin asia mitä en ole viellä sisäistänyt. Lähtökohtahan oli tehdä peräkärry joka pyrkisi itse oikaisemaan itseään , eikä alkaisi vaappua lujemmissakaan vauhdeissa takana. Tässä olen kyllä onnistunut.