Otetaanpa tähän väliin muisto 80-luvun loppupuolelta, kun kokeilin serkun isän/vaarin vanhaa Jaguaaria. Hillittyä arvokkuutta huokuva menopeli tuntui rullaavan erinomaisen herkästi ja alkoi suorastaan kiitää, kun sen sai ensin vauhtiin (pitkä välitys). Kun vertasi silloiseen omaan pyörääni (3-vaihteinen Helkama Kulkuri), niin tuntui fillareiden kehitys menneen joltain osin takapakkia vuosikymmenten kuluessa, sama ajofiilis ei välittynyt Helkaman sarvissa. No olihan siinä Jaguaarissa varmasti paremmat laakerit ja pitemmät kammet eikä kappavaihteen jähmeyttä, runkogeometrian eroista nyt puhumattakaan.
Vähän samanlainen fiilis tuli myöhemmin maastosinkulan myötä, teräsrunkoinen peli ilman joustokeulaa oli kevyt ja lähti kuin rusakko makuulta, kun sitä vähän kuritti. Helpohkossa ja suht tasaisessa maastossa kulki iloisesti, mutta röykyissä ja kovemmissa ylämäissä kuski joutui välilllä nöyrtymään. Yllättävän hyvin sillä kuitenkin metsäpolkua ajeli, teräsrunko tuntui sopivan mukavalta ja joustavalta, ja geometria oli kohdallaan. Runko mokoma vaan otti ja petti, jonka jälkeen pyörävalikoima kääntyi tilanpuutteen takia monikäyttöisempään jousitettuun ja vaihteilla varustettuun suuntaan. Mutta ehkä vielä jonain päivänä, jos polvet kestää...
Toisaalla foorumilla käynnissä oleva fiksi nojari -keskustelu palautti mieleen nuo muistot ja mielessä alkoi heti pyöriä ajatukset, jotta minkäläinen sinkula/fiksisovellus toimisi nojakissa. Teräsrunkoinen, kevyt Cruzbike -tyyppinen vekotin herkästi rullaavilla 28" kiekoilla, siinä voisi olla passeli kokeilun lähtökohta. Väittävät että kyseisellä pyörätyypillä olisi hyvä mäennousukyky, sitähän yksivaihteiselta vaaditaan. Mutta nyt alkaa mennä jo aiheesta sivuun ja off-topikiksi, pitänee jatkaa näitä rakennushöpinöitä siihen varatussa osiossa, jos tuosta uhkaa todella tulla itselle joskus pyöräprojekti.