mhelander kirjoitti:...
Mielenkiintoinen hanke menossa !
Itseänikin on moinen kiinnostanut jo tovin mutta aikaa ei ole tahtonut löytyä käytännössä asian edistämiseen. Olenkin päätynyt keräämään talteen mitä Suunto T6c -kellosta ulos saa (ilman tietokonetta/-liitäntää kun en ole M$-käyttäjä) ja GPS- ja karttatietoja olen kerännyt eCoach-ohjelmistolla N900 ja N950 (=N9) kännyköillä.
Ajatuksena oli tehdä oma kontrolleri jossa olisi ANT/ANT+ -vastaanotin Suunnon sensoridatan keräämiseksi kellon rinnalta. Lisäksi kontrolleri mittaisi (pitot-periaatteella ?) ainakin ilman nopeuden (ja lämpötilan ?), mieluusti myös onko sivutuuli. Kännyyn kirjoittaisin sovelluksen jolla ottaisin GPS- ja kompassidataa talteen sekä kontrollerin reaaliaikaista dataa Bluetooth-yhteydellä.
Känny olisi siis "korkean tason" tietojen mittaaja, kontrolleri tekisi enemmän reaaliaikaiset hommat. Kännyssä sitten kaikki tiedot yhdistetään ja talletetaan.
Nykyään näihin kännyihin kirjoitetaan sovellukset Qt-rajapinnoilla ja C/C++ -kielillä. On melkein sama asia tekeekö sovellusta PC:lle vaiko kännylle. Laskentatehoa löytyy aika kivasti Symbian 3 ja Meego-luureista, varmaan vauhtiin vaadittavan tehon laskentaakin voisi tehdä reaaliajassa.
Kun olisi selvillä CdA ja Crr... ja niiden selvitystä varten voisi toteuttaa "selvitystilan"...
Selvitystila , totta tosiaan. Kyllä kännyn kehittelyä osaavalle läppäri on aivan turha ajoon mukana raahattava. Yritin ladata Nokian Qt-systeemejä, mutta enpä osannut pistää niitä pystyyn ja tyydyin Pythonin käyttöön. Sillä ohjelmointi 'Hello world'-tasolle onnistui yllättäen. Mieli tekisi osata Qt. Datan siirto suoraan kännystä Arduinoon ja takaisin tuntui vielä liian vaikealta minulle, joten raahaan miniläppäriä välittäjänä ympäriinsä, toistaiseksi.
Tavoitteesi tuntuvat luontevilta, ja kun voit hyödyntää taitojasi, toivonpa ennen pitkää aikaa löytyvän. Hahmotelmastasi on pelkkää hyvää sanottavana.
Pitot-putken tutkaileminen voisi olla hyvä homma, varsinkin suurempiin nopeuksiin.
Osien välinen kommunikaatioperiaate (esim. Ant) olisi hyvä arvata/tietää oikein jo hommien aluksi niin ei mene kaikki uusiksi niin helposti. Langattomissa systeemeissä on meikäläiselle kaikenlaista yllättävää ongelmaa: meneekö sittenkään radioaalto kehon läpi, onko tunnussanat ja muut temput bluetoothissa sittenkään hyvin ja jos ei, niin mikä neuvoksi jne. Mutta kai niihin on kuitenkin satsattava ja opeteltava niin, ettei hylkää vaihtoehtoja taitojen puutteen takia. Ant E72:n yhteydessä?
Arduinoväki touhotti kovasti bluetooth-pohjaisista kehitysympäristöistä vielä vuosi sitten, mutta nyt näyttävät kannattavan usb:n kautta toimivaa sarjaliitäntää siinä ... eli perääntyminen langattomasta, aivan aloittelijoille.
Lisäys 30.12.2011.
Pitot-putki saattaisi olla hyvä ratkaisu, kun paineanturi BMP085 tuntuu toimivan tarkasti eikä ole hinnalla pilattu. Idea kai on ymmärtääkseni mitatata liikkumattoman ja liikkuvan ilman välistä paine-eroa. Vaikka käyttäisi kahta paineanturia yhdessä putkessa, niin ei paha. Aluksi voisi testailla yhdelläkin anturilla, kun tyynessä vallitseva paine ei muutu kovin äkkiä kuitenkaan samalla korkeudella. Korkeuskorjauksenkin voisi tehdä helposti, kun korkeuden mittausta varten on jo eri anturi. Tätähän voisi oikeastaan testata tuossa tuokiossa, kunhan pahimmat höyryt kuumalanka-anturin touhuistani on päästetty pihalle... (eilen kävi jo mielessä, että hyvässä lykyssä pääsisi tänään kuumalangan koeajolle, ihan pihalle).
Pitot-putkea vastaavan kokeen voisi varmaan tehdä siten, että siirtää paineanturia täsmälleen sivusuuntaan tietyllä nopeudella ja katsoo, muuttuuko painelukema(?). Anturin keskellä sen yläpuolella on pienenpieni reikä, ja ilmanvirta sivuuttaa reiän poikittain. Siksi kai pitäisi anturin lukeman pienentyä? Jos ei pienenny, niin ehkä nopeus on liian pieni. Jotkut netissä arvelivat, ettei pitot-putki pystyisi ilmoittamaan arkipyöräilynkokoisia nopeuksia.
Kuumalanka on ällistyttävän herkkä. Piti jo sytyttää vertailukohdaksi kynttilä mittauskohdan lähelle sen selvittämiseksi, mittaako lanka todellisia ilman liikahduksia vai keksiikö se omiaan. Testauksen alla olevalla konfiguraatiolla virrankulutus on aisoissa: noin 200 milliampeeria, ja siis 4 kpl AA-paristoja a 2100 mAh antaisi virtaa 10.5 tunnin ajeluun mittari päällä kaiken aikaa. Riskeistä tulee mieleen ohuen langan katkeaminen värähtelyjen tms takia; sateella ei voi käyttää lainkaan. Kuumalangan hinta kiepeissä on metriä kohti 0 euroa (0 desimaalin tarkkuudella). Sähköä tarvitaan, mutta sitähän on mikroprosessorin takia pakko olla muutenkin, ja sähköpyörässä varsinkin.