Nojapyöräfoorumi

Sakarin virta-ja jännitemittarien asentelu havahdutti siihen, että oikeastaan pitäisi pystyä helposti heittämään mukaan milloin minkinlaista mittaria. Pitäisi olla poistettavissa sekunneissa helposti, etteivät varkaat vie.

Huomaan laiskana tyyppinä käyttäneeni tangossa roikkuvaa muovikoria, jonka pohjalla pehmusteita. Siihen on heitelty sykemittaria, kännykkää, gps:ää jne huiskin haiskin. Itse asiassa mittausfanaatikon listasta tulee loputon, esimerkiksi alkua aivan höperössä järjestyksessä jäsentelemättä:

• tarkka matka kiekon pyörimisesta

• tarkka nopeus kiekosta

• tarkka kiihtyvyys/hidastuvuus kiekosta ja kiihtyvyysanturista

• korkeus tarkoin (ilmanpainemittarista)

• syke kaikkineen

• gps kaikkineen

• polkemistehon mittaus polkimista

• polkimien sijainnin mittaus

• polkemistaajuus (kadenssi)

• moottorin ottoteho

• moottorin antoteho

• moottorin lämpötila

• moottorin ohjaimen parametrit

• ilmannopeus

• ilmavirran suunta

• kello, ajastin

• yhteys internettiin (usb tai bluetooth tai ant)

• yhteys kännykkään (bluetooth, ant, usb)

• akun purkuvirta

• akun purkujännite

• akun purkuteho (= edellisten tulo)

• akun latausvirta

• akun latausjännite

• akun latausteho

• akun varaustila

• talteenottavan jarrutuksen teho

• taustamaisema kameran kautta
  ...

Lisäksi ylläolevan luettelon jotkut rivit jakautuvat lukuisiin osiin. Kunnon mittaristo olisi kuin jumbojetin kapteenilla. Osa mittareista on langallisia, osa langattomia. Tämä alkuperäisenä tai muuten vastaavat toiminnot olisi alkua: http://www.ebikes.ca/drainbrain.shtml

Pehmustetun korin haittana on sen sisällön pomppiminen töyssyissä jopa pitkin asfalttia ja sateen sattuessa täysi käyttökelvottomuus. Pitäisi olla joustavasti kasvava ja pienenevä järjestelmä, joka toimii lähes ajatuksen voimalla siten, että se näyttää ja tekee mikä ajajaa milloinkin kiinnostaa.

Noin 10 v sitten ratkoin kotitietokoneessa vastaavaa mutta helpompaa ongelmaa siten, että 19" näyttöjä oli kiinni 4 kpl, ja pari vielä lisää toisessa koneessa. Oli juhlaa, kun näki helposti mitä tahansa kiinnostavaa kerralla lähes vain silmiä kääntelemällä. (nykyään kaksi isoa littunäyttöä päällekkäin ajaa saman asian, kun asettelu vastaa neljää crt-näyttöä).

Polkupyörän näytön ei tarvitse olla iso, kunhan siihen saa (ajatuksen voimalla?) kiinnostavat asiat näkyviin. Kai pitäisi näytön olla silmälasien tapaan, tai jotain kuin hävittäjälentäjällä. Mutta silti tarvitsee kaikenlaista mittaria ottaa mukaan noin vain, pistää kiinni helposti ja poistaa helposti.

Garminin systeemit saivat kehuja (tälläkin palstalla?) siksi, että niitä kiinnitellään teollisuuslaatua olevilla kumilenkeillä ohjaustankoon vips (vertaa Polar & co).

Mitä mietteitä herää?

Suunto ja Garmin tekevät kelloja ja pyörä-"tietokoneita" joihin saa räätälöityä näytölle ne kiinnostavimmat asiat.

Minulla on T6c:n näytöllä, kun ajelen nojakilla, näkyvillä ylärivissä kampikierrokset, keskellä syke ja alhaalla nopeus. Alakenttää voi sitten nappia painamalla vaihtaa ja sieltä löytyy kello, väliaika, lämpötila ja tarvittaessa muita värkin mittaamia tietoja.
Toinen mittausnäyttö on tuunattu niin että ylärivillä on kokonaisaika, keskellä syke ja alariville sitten about kaikki kellon mittaamat datat. Juostessa alarivillä on välimatka tai -aika tyypillisesti.

Hyvin on tämä kustomoitavuus riittänyt. Helposti tulee "infoähky" tai kuten taistelulentäjät sanovat "helmet fire" jos on liian paljon mielenkiintoista keskittymistä häiritsemässä. Siksi T6c on minulle riittävän hyvä ja ei tarvetta alkaa virittelemään tuoreempia vehkeitä.

optimistx kirjoitti:

Sakarin virta-ja jännitemittarien asentelu havahdutti siihen, että oikeastaan pitäisi pystyä helposti heittämään mukaan milloin minkinlaista mittaria. Pitäisi olla poistettavissa sekunneissa helposti, etteivät varkaat vie.

Huomaan laiskana tyyppinä käyttäneeni tangossa roikkuvaa muovikoria, jonka pohjalla pehmusteita. Siihen on heitelty sykemittaria, kännykkää, gps:ää jne huiskin haiskin. Itse asiassa mittausfanaatikon listasta tulee loputon, esimerkiksi alkua aivan höperössä järjestyksessä jäsentelemättä:

• tarkka matka kiekon pyörimisesta

• tarkka nopeus kiekosta

• tarkka kiihtyvyys/hidastuvuus kiekosta ja kiihtyvyysanturista

• korkeus tarkoin (ilmanpainemittarista)

• syke kaikkineen

• gps kaikkineen

• polkemistehon mittaus polkimista

• polkimien sijainnin mittaus

• polkemistaajuus (kadenssi)

• moottorin ottoteho

• moottorin antoteho

• moottorin lämpötila

• moottorin ohjaimen parametrit

• ilmannopeus

• ilmavirran suunta

• kello, ajastin

• yhteys internettiin (usb tai bluetooth tai ant)

• yhteys kännykkään (bluetooth, ant, usb)

• akun purkuvirta

• akun purkujännite

• akun purkuteho (= edellisten tulo)

• akun latausvirta

• akun latausjännite

• akun latausteho

• akun varaustila

• talteenottavan jarrutuksen teho

• taustamaisema kameran kautta
  ...

Lisäksi ylläolevan luettelon jotkut rivit jakautuvat lukuisiin osiin. Kunnon mittaristo olisi kuin jumbojetin kapteenilla. Osa mittareista on langallisia, osa langattomia. Tämä alkuperäisenä tai muuten vastaavat toiminnot olisi alkua: http://www.ebikes.ca/drainbrain.shtml

Huh, huh!

Tulisin sekopäiseksi alta aikayksikön tuollaisen mittarimäärän takia, vai pitäisikö tämä laskea vanhuuden piikkiin?

Minulle riittää vallan mainiosti kolme mittaria:

Mittarit on näköjään kiinni. Nyt vaan koeajoja ja raporttia tulemaan. Kuvaa vaikka videolle, josko siitä näkisi miten jännite ja virta vaihtelevat paikaltaan lähdössä tai mäen ylityksessä.

Kännykkä videoimaan ja kaulaan roikkumaan, huutelet ympäristötietoja mm. mäen alku ja loppu ja jyrkkyys. Pelkästään paikoiltaan tasaisella lähtökin olisi jo mainiota dataa laskelmille, jos vaan videolta näkyisi mittareiden näyttämät.

Se on mielenkiintosta miten paljon sitä tietoa haluaa pyörällä ajaessa. Itse seuraan nopeutta ja ajettejuja kilometrejä yhdestä ajotietokoneesta. Toisessa on menossa sykelaskenta ja kello tietysti. Mutta se tila jos kainen sen tieron mitä olisi nykyään mahdollista saada näillä näkyviin vaatisi loppujen lopuksi aikapaljon tilaa. Tuo jännitemittari lyllä olsi aika hyvä viellä. Kunhan löytäisi tuolaisen vesitiiviin ja pienen , digitaalisen. Senhän voisi kyllä itsekin rkentaa. Sillä kyllä olisi käyttöö. Noiden akkujen seuraaminen ajossa olisi joskus mukavaa. Ei ajaisi niitä aivan tyhjäksi.
Alaohjatuissa pyörissä on vaan tuo yksi ongelma. Kun tuo ohjaus on ropan alapuolella on noiden mittareillen sijoittaminen läheltä seurattavaan paikkaan aika kinkinen homma. Kaupallisestikkaan ei suoranaista ratkaisua tähän löydy. Joutuu jokainen suunittelemaan mitä kummallisempia tapoja kiinittää nämä ajotietokoneet nojapyörän runkoon.

Nojanalle kirjoitti:

Se on mielenkiintosta miten paljon sitä tietoa haluaa pyörällä ajaessa. Itse seuraan nopeutta ja ajettejuja kilometrejä yhdestä ajotietokoneesta. Toisessa on menossa sykelaskenta ja kello tietysti. Mutta se tila jos kainen sen tieron mitä olisi nykyään mahdollista saada näillä näkyviin vaatisi loppujen lopuksi aikapaljon tilaa. Tuo jännitemittari lyllä olsi aika hyvä viellä. Kunhan löytäisi tuolaisen vesitiiviin ja pienen , digitaalisen. Senhän voisi kyllä itsekin rkentaa. Sillä kyllä olisi käyttöö. Noiden akkujen seuraaminen ajossa olisi joskus mukavaa. Ei ajaisi niitä aivan tyhjäksi.
Alaohjatuissa pyörissä on vaan tuo yksi ongelma. Kun tuo ohjaus on ropan alapuolella on noiden mittareillen sijoittaminen läheltä seurattavaan paikkaan aika kinkinen homma. Kaupallisestikkaan ei suoranaista ratkaisua tähän löydy. Joutuu jokainen suunittelemaan mitä kummallisempia tapoja kiinittää nämä ajotietokoneet nojapyörän runkoon.

Kun meillä molemmilla on lyijyakut, niin olisi varmaan helppoa päätellä akkujännitteestä, paljonko energiaa on vielä jäljellä. Taulukko tähän tapaan:
http://www.fixus.fi/www/Koivunenwww.nsf ... ntent06623
Jännite lienee mitattava silloin, kun akusta ei oteta virtaa lainkaan.Voi laatia juuri omia akkuja koskevan taulukon siten, että mittaa muutaman eripituisen ajon jälkeen akun jännitteen ja sitten sen, paljonko sinne mahtui energiaa verkosta. Kun jännitemittarin sitten kiinnittää akun johtoihin (sulakkeen jälkeen), niin voi päätellä siitä jäljelläolevan energian katsomalla omaa laadittua taulukkoa tai käyrää mitatun jännitteen kohdalta. Jos akusta on otettu kiivaasti virtaa, lienee hyvä odottaa jonkin aikaa jännitteen nousemista (jos sillä on tapana nousta hitaasti). Yleismittareita vaikkapa Biltemasta voisi käyttään nähin, kun ne ovat käsittämättömän halpoja siellä; näin pinoittain alle kympillä (muistaakseni) niitä joku päivä sitten.

Tosin pitkän päälle olisi kiva voida yhdistää milloin mitäkin mittausta rannekellon kokoiseen mikroprosessoriin. Niissä kun voi olla valmiina kymmenkunta jännitemittaussyöttöä ja hintaa koko mikroprosessorilla käyttökunnossa alle kymppi (esim. Texas Instruments MSP-EXP430G2 saapi kuriipostilla Texasista kotiin tuotuna hintaan 4,30 USD, max 5 kpl / asiakas. Avainsanalla "Arduino" löytää aivan aloittelijalle sopivia systeemeitä).

Nojanalle kirjoitti:

Se on mielenkiintosta miten paljon sitä tietoa haluaa pyörällä ajaessa.

Päinvastoin, mielenkiintoista on kuinka vähällä tiedolla tulee toimeen. Jonkun testin voi joskus käydä kellon ja GPS:n kans käydä ajeleen mutta pääsääntöisesti ei ole mitään mittareita mukana. Johtuneeko nykyisestä valvomotyöstä että ei enää vapaa-aikanaan jaksa kytätä mitään mittareita. Autollakin ajelen vain muiden mukana...

Jukka

jori kirjoitti:

Mittarit on näköjään kiinni. Nyt vaan koeajoja ja raporttia tulemaan. Kuvaa vaikka videolle, josko siitä näkisi miten jännite ja virta vaihtelevat paikaltaan lähdössä tai mäen ylityksessä.

Kännykkä videoimaan ja kaulaan roikkumaan, huutelet ympäristötietoja mm. mäen alku ja loppu ja jyrkkyys. Pelkästään paikoiltaan tasaisella lähtökin olisi jo mainiota dataa laskelmille, jos vaan videolta näkyisi mittareiden näyttämät.

Hauskoja haasteita Jori heittelee!

Heti rupesi aivot raksuttamaan miten homman ratkaisisi. Suunnittelin tekeväni nojakkiin kiinnitettävän ja säädettävän kännykän jalustan, mutta jo käsivaraiset kokeilut osoittivat, että kaikkien mittareiden mahtuminen samaan kuvaan ja riittävän näkyviksi ei minun kännykälläni kunnolla onnistu. Täytyy kokeiluja jatkaa.

Mielenkiintoinen on ilmiö, että usein monissa vastamäissä näyttävät A ja V- mittarit suurin piirtein samaa lukemaa 20, aivan kuin olisi joku tasapaino vallalla.

Sakari

Siirsin mittarit uusiin paikkoihin. Yleismittari, joka näyttää kuvassa akun volttimäärää, on pihtimittarin takana. Kuvassa kaikki mittarit saa näkyviin yhtäaikaa, kun klikkaa kuvaa hiiren oikealla ja valitsee: Avaa kuva uudessa välilehdessä.

Täytyy kokeilla, jos onnistuisi tekemään sellaisen telineen kännykälle että kaikki nuo mittarit näkyisivät ruudussa ajon aikana.

Ajelin eilen illalla juhannuksen viettoon Vaajakoskelta Myllyjärvelle, jonne mennessä ovat vastassa korkeat vastamäet. Matkaa oli 13 km ja viimeisessä vastamäessä akun lataus loppui. En siis päässyt yhdellä latauksella tuota pitemmälle. Onneksi oli toinen akku paluumatkaa varten.

Sakari

Tuosta yleismittarista akun latauksen osoittajana ei ole paljon iloa. Kun akku on täynnä, se näyttää n. 27 V. Kun moottori vetää se näyttää n. 23 V. Mitään varsinaisesti alenevaa lukemaa se ei näytä. Se ei varoita mitenkään, kun akku tulee "tyhjäksi".

Pihtivirtamittari näyttää liikkeelle lähdettäessä lukemaa n. 24 A ja yleensä vastamäessä 20 A.

Vievätköhän mittarit paljonkin virtaa, kun tänäänkään en päässyt yhdellä akulla kuin 17 km? Mittarit ovat olleet koko ajan päällä.

Sakari

irakas kirjoitti:

Tuosta yleismittarista akun latauksen osoittajana ei ole paljon iloa. Kun akku on täynnä, se näyttää n. 27 V. Kun moottori vetää se näyttää n. 23 V. Mitään varsinaisesti alenevaa lukemaa se ei näytä. Se ei varoita mitenkään, kun akku tulee "tyhjäksi".
...

Sakari

Jos katsot ja merkitset muistiin volttilukeman silloin, kun moottori ei käy (pysähdyksissä), niin luulisin sinun saavan aluksi akun täytenä olleessa n. 27 V ja sitten hyvin hitaasti pieneneviä volttilukemia eri mittauskerroilla myöhemmin sitä mukaa, kun akku tyhjenee. Akun tyhjentymisen loppuvaiheissa vollttimittari näyttää yhä nopeammin pieneneviä jännitteitä eri mittauskerroilla. Pienin jännite on silloin, kun akku on tyhjä tai ohjaimen suojaus estää loppuvarauksen purkamisen.
Olennaista on nimenomaan jännitteen mittaus ilman kuormitusta(ilman, että akusta otetaan virtaa olennaisia määriä), jos tahtoo näin arvioida akussa vielä olevan energian määrää jännitteen avulla. On syytä piirtää paperille muistiinpanot jännitteistä ja arviot siitä, kuinka paljon ajettu. Näin voidaan ainakin tehdä lyijyakuilla, ja luullakseni litiumakuilla myös.

Hankaluus on tietysti se, että moottori täytyy pysäyttää ja sammuttaa valot ja muut paljon virtaa ottavat mahdolliset laitteet, jos tahtoo tietää, paljonko vielä pääsee. En usko, että mittarisi ottavat olennaisesti huomioonotettavia määriä energiaa (luuloni, joka ei tosin ole tiedon väärti).

Akun kunnon ja moottorin tilan ihmettely ovat sitten aivan eri menetelmiä.

http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 929#p22394 sisältää linkin taulukkoon, jota kannattanee vilkaista. Sarakkeet "Lepojännite" ja "Varaustila" ovat siellä lyijyakuille, mutta litiumakuillesi ne ovat periaatteessa samantapaiset pääosin (ensi hidas lepojännitteen lasku, sitten yhä jyrkkenevä)