Nojapyöräfoorumi

Kesän nojapyöräilyt ovat olleet vähissä, koska pyörä ei ole ollut aivan sopiva minun mittaiselle kuljettajalle.
Päivitin poljinpuomin mitoilleni sopivammaksi ja johan alkoi taas pyöräily kiinnostaa.
Pyörä vain tuntui väärällä tavalla notkealta.
Pienen tutkinnan jälkeen löytyikin rungosta halkeama. Takahaarukka lähes irti.
Mukana oli onnea, ettei tämä tarina ole nojapyöräonnettomuuksien jatkona.

Kuljettaja on aikuisen miehen mittoihin kasvanut. (ja hieman yli).

Uuden rungon kuulin maksavan noin 250€, joten vanha oli yritettävä korjata. Ja samalla hieman vahvistaa.
Pari kahvituntia tuli uhrattua pyörän korjausyritykseen.

Korjattu runko ja uusittu poljinpuomi toimii hyvin, mutta etuvaihtajaa jäin kaipaamaan. Nyt vaihteet ovat "puoliautomaattiset".
Ja kerran olivat jo ketjut jumissa eturattaan ja kampikeskiön välissä.

Vaihtamisen ketjuputkesta varmaan oppii nopeasti, mutta millä estää ketjun tahaton hyppääminen pienemälle vaihteelle?

Pyörähän on tadpole.

Mitään en ymmärrä mutt yritän arvata, auttasko jos tuon ketjuputken jostain kohtaa kiinnittäs runkoon, siis tuohon toiselle rattaalle tippumiseen ? Näyttää vaan niin pitkästi olevan vapaana ja luulis ett helposti ketju heiluu ja tippuu.

Petri

PW kirjoitti:

Mitään en ymmärrä mutt yritän arvata, auttasko jos tuon ketjuputken jostain kohtaa kiinnittäs runkoon, siis tuohon toiselle rattaalle tippumiseen ? Näyttää vaan niin pitkästi olevan vapaana ja luulis ett helposti ketju heiluu ja tippuu.

Mulla on monessa pyörässä takapakalta kammille asti ketju vapaana eikä ne silti hypi eri rattaille.
Itse veikkaan että vaihde vaihtuu puomin taipumisen/kiertymisen johdosta. Näyttää hurjan pitkältä ja ohuelta, 40x40x1,5?

Jukka

jviirret kirjoitti:

Itse veikkaan että vaihde vaihtuu puomin taipumisen/kiertymisen johdosta. Näyttää hurjan pitkältä ja ohuelta, 40x40x1,5?

Jukka

Putki on 40x40x2 rosteria. Luusi sen pärjäävän jäykkyydessä alkuperäiselle alumiiniputkelle. Ulkona oleva osuus on alle 40mm vanhaa enemmän.
Vanha putki jousti pituussäädön kohdalta, koska sisäkkyyttä oli vain noin 200mm. Nyt tätä ongelmaa ei ole, koska putki jatkuu rungon liitoskohtaan asti.

Testipätkänä käytetty soratie saattoi olla osittain syynä automaattivaihteisiin.
Tarkoitus oli kuitenkin tarkkailla rungon uudistunutta jäykkyyttä, joten monttuihin tuli ehkä ajettua hieman tavallista kovempaa ja tarkoitushakuisesti.
Pitäisi ehkä noiden tärähdyksien jälkeen tarkistaa, että ketju on hyvin rattailla?
Nyt, kun rungon jäykkyyden on todettu parantuneen tulee pahimman montut kierrettyä. Ja muutenkin pysyteltyä parempikuntoisilla teillä.
Ketjuputkesta vaihtaminen on sen verran kätevää, että mieluusti jättäisi etuvaihtajan pois.