Nojapyöräfoorumi

Mahella taitaa olla mäkiä ympäristössä. Slicksi pettävällä alustalla jyrkässä nousussa sudittaa.

Ligfiets.net:ssä oli Schwalben video renkaan valmistuksesta, 11 min. Paljon käsityötä, kuvittelin että olisi enemmän automatisoitu.
https://vimeo.com/46347186

Käsiparit on halpoja kaukana idässä, automaatio tulee mukaan kuvioihin kalliimman työvoiman myötä...

tm kirjoitti:

Käsiparit on halpoja kaukana idässä, automaatio tulee mukaan kuvioihin kalliimman työvoiman myötä...

Hmm. Miksiköhän renkaissa ei ole kulutuspintaa paksummalti kuin nykyisin käytetään? Se renkaan tekeminen vaatii aina sen perustyön, kun kootaan se renkaan runko. Jos siihen laitttaisikin vaikka tuplasti kulutuspintaa, niin se kestäisi ajaa pitempään. Eikö? Mikä estää? Fillarien kumit kun yleensä on sliksejä, niin ei kuvioidenkaan kulumisen pitäisi estää? Teppoo, miksi siis slikseissä kumeissa ei ole paksummalti kumia?

Paino ja vierintävastus?

Jukka

Marathon plussassa on melko pitkään ajoon kumia. Ei se paksuus yksinään, kun materiaalin kestävyys/pito yhdistelmä määrittää kestävyyden ja käsiteltävyyden kauppaa. Jälkimmäinen viittaa kapitalismiin, kun Itä-Saksassa kommarit olivat vaihteeksi yllättävän vihreitä normaalin Midaksen paskaisen kosketuksen sijaan, kun eivät osallistuneet hehkulamppuhuijaukseen. Valtion tehdas teki satoja tuhansia tunteja kestäviä hehkulamppuja, kunnes älysivät, että varastossa on kulutuksen huomioiden koko maan parin kymmenen vuoden tarve. Sulkivat tehtaan tarpeettomana. Ei kertakäyttöinen tuote säästi kansantaloudesta kuluja ja luontoa roskien määrää vähentämällä.

Jos markkinointitaloudessa omistajan voittoa halutaan, pitää renkaiden kulua, jotta asiakas ostaa uudestaan ja roskaa. Onko tässä case kaikkia muita paitsi rengastehtaan omistajia ja ylimääräisiksi jääviä renkaantekijöitä ajatellen yleinen etu valtion tai kansainvälisen omistajapolitiikan tekemiselle?

On tiedossa aloja, joissa yhteiskunnalle ja yksilöille elintärkeitä toimia hoidetaan yksityisyrityksissä maksaen omistajille voittoa. Jos yhteisomistuksessa oleva toimiala toimisi yhtä tehokkaasti kuin yksityisyritys, säästö kansantaloudessa olisi yksityisfirman voiton verran. Esimerkkinä lääketeollisuus ja terveydenhuolto. Kymmenen tuottoisinta firmaa maailmassa ovat lääketehtaita, jotka eivät ole kuulemma tehneet uutta lääkettä 20 vuoteen, vaan käyttäneet valtioiden luomia uusia mahdollisuuksia. Ei kerro hyvää poliitikoista ja johtamisen tasosta julkisella puolella.

Siitä vaan opiskelemaan fillarin renkaan pinnoitusta. Vihdoinkin uusi tieteenala tällä foorumilla

Reippailija kirjoitti:

Siitä vaan opiskelemaan fillarin renkaan pinnoitusta. Vihdoinkin uusi tieteenala tällä foorumilla

Onnea yritykselle .

Painavampi ja huonommin rullaava renkaasta toki tulee kumia lisäämällä. Ja samalla kustannukset ja sitä kautta myyntihinta nousee (jos ei halua katteesta tinkiä).

Ihan mielenkiinnosta olisi hauska tietää, paljonkohan esim. Schwalbe myy noita plus-versioita (joista niistäkin tappajasepeli menee läpi), ja paljonko niistä jää heille katetta. Varmaan ihan riittävästi...

Siis tarkoituksenani ei ole pinnoittaa renkaita. Pitäis jaksaa kuluttaa noita nykyisiä

Reippailija kirjoitti:

Siis tarkoituksenani ei ole pinnoittaa renkaita. Pitäis jaksaa kuluttaa noita nykyisiä

Tää renkaiden kulumattomuus taitaa suurimmalle osalle meistä pyöräilijöistä olla suurempi ongelma Halkeevat vanhuuttaan

Mietin tässä että paljonkohan 1mm kulutettua kulutuspintaa pienentäisi mun ympärysmittaa!? Olisko 1:1 eli 1mm > 1cm tai jopa 1 inc? Tämä täytyy varmentaa kun kelit paranee

PW kirjoitti:

Tää renkaiden kulumattomuus taitaa suurimmalle osalle meistä pyöräilijöistä olla suurempi ongelma Halkeevat vanhuuttaan

Sun pitäisi ajaa kaikki ajot samalla pyörällä, niin saisit näkyvää kulumista aikaan. Kilometrisi kyllä riittävät

Ei näillä kilsoilla kumit kulu mihinkään

Reippailija kirjoitti:

Mietin tässä että paljonkohan 1mm kulutettua kulutuspintaa pienentäisi mun ympärysmittaa!? Olisko 1:1 eli 1mm > 1cm tai jopa 1 inc? Tämä täytyy varmentaa kun kelit paranee

Ei muuta kuin renkaan halkaisija ja vatsan ympärysmitta muistiin ja baanalle.

Teppo tuolla kertoikin kaiken, mitä minun teki mieleni sanoa, mutta kun ehdin asiaa miettiä, laitan vähän lisäpohdintaa, joka sisältää pieniä piikkejä kapitalistista järjestelmää ja sen aiheuttamaa ympäristökuormitusta kohtaan.

Tämä Arin kysymys kulutuspinnan paksuudesta opetti minulle ainakin sen, että renkaan ominaisuudet tehdään optimaalisiksi ensisijaisesti renkaan myyjän näkökulmasta. Ne ovat hyviä myös ostajan näkökulmasta, vain jos tarpeet ovat myyjäpuolen kanssa yhteneväiset -ei muuten. Tämä tietenkin pätee kaikkeen kulutustavaraan.

Tarkastellaanpa tuota renkaan kulutuspinnan paksuutta tästä näkökulmasta. Nämä ovat samoja, jotka Teppo jo kertoi, mutta otetaan mukaan ostajan ja myyjän näkökulmat ja niiden erot.

Paksu kulutuspinta maksaa lisää rahaa, joten sen valmistuskustannukset ovat korkeammat. Ostaja ei halua maksaa enemmän, joten paksu kuluspinta on pois suoraan myyntikatteesta.

Ostaja vertailee renkaita (nähty täälläkin useaan kertaan) niiden painojen perusteella, jolloin paksumman kulutuspinnan omaavan renkaan suurempi paino huonontaa sen houkuttelevuutta ostajan kannalta.

Paksu kulutuspinta kestää kulumista pitkään, jolloin renkaan kylki– kudosvauriot ehtivät kehittyä pidemmän aikaa ja ne tulevat esiin ennen kuin rengas pitää vaihtaa kulumisen takia. Renkaan pitää siis olla laadukkaammin ja kaliimmin rakennettu, jottei törmätä "laatuongelmaan" ennen loppuunkulumista.

Kun kulutuspinta ei kestä liian kauan, myyjä saa myytyä ohuemman kulutuspinnan renkaita useamman samassa ajassa. Kun tämä toistuu usein ja rengas on ohuen kulutuspintansa ja nopean kierron takia ja mahdollisesti myös heikomman kylkirakenteensa takia halvempi valmistaa, saa renkaan valmistaja moninkeretaisen hyödyn ohuemmista kulutuspinnoista.

Vierintävastusasia on sekin saman suuntainen. Renkaiden vierintävastuksia mitataan ja vertaillaan uusista renkaista, jolloin paksumman kulutuspinnan rengas vierii vähän huonommin uutena, mutta kulutuspintahan ohenee ja aikanaan ohuempana vierii paremmin. Valitettavasti vertailu tässäkin tehdään uuden renkaan mukaan.

Kuten huomataan, Arin kysymys on järkevä vain näkökulmasta, jossa rengaskuluja katsotaan laajasta näkökulmasta tai valmistetaan renkaat itse tai kuluttaja omistaa rengastehtaan. Kapitalistisen järjestelmän ongelma tyypillisimmillään.

Myyjän kannalta kulutuspinnan kannattaa siis olla mahdollisimman ohut, muttei niin ohut, että matalan kulumiskestävyyden tavoittelemisesta jää kiinni ja asiakas valitsee kilpailevan rengasvalmistajan tuotteen. Toisaalta kilpailijallakin on bisneksessään samat parametrit ja kulutuspinnan paksuus myös tämän renkaissa optimoinnin kohteena.

Melkein menisin väittämään, että noista edellä kuvailluista syistä rengasvalmistajat tahallaan valitsevat renkaiden kulutuspintakumiksi nopeammin kuluvaa kumia, kuin olisi mahdollista, eikä mitään erityistä paneutumista puhkeamattomuudenkaan suuntaan ole, sillä kirjavat tuoterepertuaarin takia aitoa kilpailua renkaiden kesken ei muodostu kulumis- ja puhkeamisnäkökulmasta. Puhjenneen renkaan tilalle ostetaan helpommin uusi, mikä on vain etu kauppiaalle.

Miettikääpä seuraavaksi, kun ostatte renkaita tai mitä vain kulutustavaroita, tai vaikka vain ruokaa, mitkä ovat myyjän tavoitteet kyseisen tuotteen suhteen ja mitkä ovat omanne ja mitä näissä oleva ristiriita aiheuttaa isossa kuvassa. Tämä on siis sama ongelma kuin tuolla toisaalla kuvaamani yksityisen terveydenhuoltobisneksen. Myyjän tavoite ei ole sama kuin ostajan.