mhelander kirjoitti:
Hassua oli että kun pyörän päällä oli lämmöt saatu nousemaan tarkeni lenkillä, pitkälläkin hyvin mutta kun perään yleensä tein juoksemalla "jäähdyttelyn" niin meinas kylmä tulla. Samoilla kamppeilla. Siis että sormia ei juostessa palellu mutta yläkroppaa ja jopa jalkoja siitäkin eestä.
Pystäriaikoina tuli ajaessa niin kylmä että piti pukea enemmän ja sitten juostessa tuli tasaisen kuuma... ajelin siis triathlon fillarilla lisätankoineen myös talvella.
HIen kuivumisesta tuossa lienee ollut kyse jäähdyttelyssä, mutta olisiko todella niin, että noja-asennossa tarkenisi paremmin.
Listaan seikkoja, jotka tekevät nojailusta lämpimämpää.
Alhaalla tuulen viima ei palella lisää. Käsien valtimot ovat laajemmat, kun jalat ovat ylhäällä ja jalkojen ohi virtaava ilma ehti lämmitä, ennen kuin saavuttaa kädet sylissä. Puolisen kilowattia lienee vähintäänkin se lämpöteho, jota jalat edessä siirtävät ilmaan.
Jalkojen ympärillä lämmennyt ilma on rajakerroksessa, eikä sen nopeus ole läheskään ajonopeus, joten voi hyvinkin olla, että sylissä on myös mittarilla mitaten lämpimämpää, eikä vain lämmönsiirron kannalta pienemmän viiman takia. Tuohan on helppo mitata kahdella ulkolämpömittarilla.
Vaikuttaa selvältä, että nojakilla tarkenee paremmin kuin pystyssä, puhumattakaan pystyasennossa juoksemisesta. Pystyssä juoksuhan on keksitty kuumalla savannilla saalistamiseen. Kaikki ihmisen erityispiirteet parantavat jäähdytystä. Nelijalkaiset läkähtyvät kuumuuteen, kun paljaspintainen , mutta pitkätukkainen hikoilemaan kykenevä metsästäjä jolkotti perässä, eikä päästänyt karvaista saalistaan varjoon lepäämään.