Nojapyöräfoorumi

Lyhytrunkoisissa pyörissä lienee jokin optimaalinen mitta sille kuinka lyhyt voi akselien/renkaiden väli olla - ohjattavuuden - suuntavakauden jne. suhteen. Eri valmistajilla tämä näyttäisi olevan noin 110cm hujakoilla.

Edelläkävijä Rinkowskilla tuo on kuitenkin verraten lyhyen näköinen, useammassakin pyörässä (huom. levytys):

Oletteko törmänneet konkreettiseen dataan tässä asiassa? Lieneekö millään muulla kuin mutumeiningillä etsitty optimaalista mittaa? Onko rengaskoolle olemassa jokin korjauskerroin?

Esim. jos tuohon naapuriketjun pyörään vaihtaa eteen isomman renkaan (kuten Jori tuolla ehdotti 622 kokoa peräti), muuttuuko pyörän ominaisuudet olennaisesti.

Tässä lienee eräänlaisia ennätyksiä, 700c pyöriä 90cm akselivälillä:

Kyllä kai nuokin on ajettavia pyöriä, mutta mitä lyhyempi akseliväli sitä tarkempia ja herkempiä pitää ohjausliikkeiden olla.

Jukka

jviirret kirjoitti:

...mutta mitä lyhyempi akseliväli sitä tarkempia ja herkempiä pitää ohjausliikkeiden olla.

Jukka

Jep. Tämänsorttinen mutu tuntuma mulle on muodostunut.

Kiinnostuksen aihe on tieteskin se että voisi rakentaa optimaalisen lyhyen laitteen joka olisi kuitenkin sovelias esmes tuommoiseen 12 tuntiseen pyöräilyyn. Kauheen lyhyt voisi olla senverran kiikkerä että 11 tunnin kohdan viralliselle kusivarikolle kaartaessa lähtee homma lapasesta.

Missä se raja siis oikeasti kulkisi?

Taitaa olla että tämä herkyys reakoira ohjaukseen ja nopeuden tuomiin yllätyksiin on rajannut pyörän alselivälin aikalailla tähän 110cm tietämille. Itse rakentaisin mielummin lähempänä 120cm pelkästään rauhottaekseni pyörän käytöstä. Pitkillä matkoilla on nautinto nauttia pyörästä joka ei reakoi joka liikkeeseen kuin villihevonen.

Samaa mieltä Nojanallen kans, pitkille matkoille pitää pyörää pidentää jotta tasapainoilu väsyneenä ei kuluta turhaan energiaa. Jos lyhyt akseliväli olisi jotenkin erityisen tavoiteltava olisi SWB:t nykyistä lyhyempiä. Ei pelkkä lyhyt akseliväli tee pyörästä edes kevyttä kun kammet pitää kuitenkin viedä tietylle etäisyydelle ja tämän sarven pitää kestää ketjuvoimat taipumatta.

Jukka

jviirret kirjoitti:

Samaa mieltä Nojanallen kans, pitkille matkoille pitää pyörää pidentää jotta tasapainoilu väsyneenä ei kuluta turhaan energiaa. Jos lyhyt akseliväli olisi jotenkin erityisen tavoiteltava olisi SWB:t nykyistä lyhyempiä. Ei pelkkä lyhyt akseliväli tee pyörästä edes kevyttä kun kammet pitää kuitenkin viedä tietylle etäisyydelle ja tämän sarven pitää kestää ketjuvoimat taipumatta.

Jukka

Tätä mielenkiintoista asiaa voisi tutkia etuvetoisella nojakilla, jossa rungon pituutta istuimen ja takapyörän välillä voisi säätää. Kovin lyhytrunkoinen puolustaa paikkaansa melkein ainoastaan sen vuoksi, että se on helpompi varastoida. Ja tulipa nyt mieleen, että tällä systeemillä voisi etuvetoisessa, kaksipyöräisessä nojakaissa ollakin tuo säätö niin varastointia varten kuin matkan pituutta ja laatua varten.

Sakari

irakas kirjoitti:

Kovin lyhytrunkoinen puolustaa paikkaansa melkein ainoastaan sen vuoksi, että se on helpompi varastoida.

Liian lyhyt runkoinen on hyvä hitaassa vauhdissa, jyrkissä ylämäissä ja raskaassa talvikelissä(edellytyksellä että sekä vetävän ja ohjaavan renkaan pito on riittävä).
Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen niin myös etupään jättö vaikuttaa samoihin ominaisuuksiin kuin akselivälikin

Jukka