Nojapyöräfoorumi

Pääsin työnantajan järjestämällä kuntokurssilla polkemaan kuntopyörällä maksimaalista hapenkulutusta arvioivan testin. Tulos liitteenä. Kertooko tuo pyöräilyn harrastajalle muuta kuin sen, että kykenen tuottamaan 270W tehon ja hapenkulutus kykyni on ihan ok, jos sitä ei suhteuteta painoon?
Minulle se kertoo sen, että työmatka ajossa tuottamani teho on keskimäärin tuolla 75-100W alueella, sykkeestä päätellen. Toinen mitä se kertoo on nuo sykerajani, näyttää että max. sykkeeni on aika paljon korkeampi kuin kaavalla 220-ikä saatu max syke arvo. Näin ollen myös aeroobisen ja anairoobisen sykkeen rajat pitää kuntoillessa säätää sykemittariin korkeammalle kuin ennen.
Onko muut tehneet vastaavia testejä?

Jukka

Tässä on osoitus siittä kun mies käyttää työmatkan liikkumiseen . Liikkumattomana olisit paljon huonommassa kunnossa. Lievä ylipaino , mutta ei haittaa viellä . Toivottavasti seuraava kymmenen vuotta ei tuo lisää. Eli nyt on aika muuttaa tottumuksia , sillä jokainen vuosi tuo keskimäärin noin 0.4 kg lisää. Eli aika salakavalaa.
Onnea kuitenkin suoritukselle . Itse aikanaan olin vastaavassa testissä ja lääkäri totesi vaan . Että jos et nyt tartu elämääsi kiini , niin kohta ei tarvitse. No sen jälkeen olen pudottanut painoo yli 50 kg ja viellä putoo. Koko elämä laitettiin uusiksi . Kuntotesti tekee kaikille hyvää. Niin näkee sen todellisen tilanteensa ja toivottavasti kääntää elämän suuntaa liikunnan puolelle .

Kävin muutama vuosi sitten työnantajan kustantamana sellaisessa testissä missä juostiin rataa ympäri eri sykkeillä ja välillä otettiin verinäytteitä joista mitattiin maitohappoja tai jotain. Tuloksena oli sitten tieto maksimisykkeestä ja noista kynnyksistä.

Silloin testini palautelappuun oli kirjoitettu isolla että HERÄTYS!!! ja arvot oli surkeat ikään suhteutettuina.

Enpä herännyt heti, mutta pikku hiljaa on liikunta eri muodoissaan alkanut maistua ja tulostakin on tullut, lääkärintarkastusten mukaan veriarvot on kohdallaan ja epätieteellisesti fiilispohjalta sykemittarin kanssa haettu aerobinen kynnyskin on nykyään lähellä sitä mitä sen pitäisi normaalikuntoisella ikäiselläni laskennallisesti olla. Ylipainoa on edelleen kymmenisen kiloa, mutta en ole siitä kovin huolissani, kun paino ei ole juurikaan muuttunut pariin vuoteen ja kunto on kuitenkin kokoajan ollut noususuunnassa. Lienen luonnostani isoluinen

Olis kiva tehdä vastaava testi joskus uudestaan, näkisi oikein paperilla mitä on tapahtunut.

Millainen olo oli, kun sai lopettaa. Sumeniko silmissä. Hauskat nuo tehopainovertailut. Niillähän on merkitystä vain ylämäessä ja kiihdytyksessä. Tuosta voisi nyt näppärästi laskea, mikä olisi nopeutesi Lukonmäessä.

Aika alhainen kadenssi. Saiko ajaa lukoilla.

Kuntopyöräkritiikkiä:
Minua ärsyttää kuntopyörissä niiden pieni hitausmomentti. Pyöritysnopeus vaihtelee poljinkierroksen aikana, varsinkin, kun ei ole lukkoja tai remmejä käytössä. Parhaankin kuntopyörän hitausmomentti on liian pieni. Hitausmomentilla tarkoitan kuntopyörän kampien kiihtymistä hidastavaa ominaisuutta, joka vastaa normaalissa pyöräilyssä pyörän ja ukon liikkeen kiihtymistä. Tavallisesti se on toteutettu enintään parikymmentä kiloa painavalla vauhtipyörällä, jonka kehänopeuskaan ei ole fillarin nopeuden suuruinen. Jotta kuntopyörän ajaminen muistuttaisi oikeaa pyöräilyä, pitäisi vauhtipyörän massapisteiden nopeus ja massa vastata ukon ja pyörän kokonaispainoa ja 5-10 m/s nopeutta. Tai jos vauhtipyörän massapisteiden nopeus on suurempi, pitäisi nopeuden neliön ja massan tulon vastata peruspyörän vastaavaa arvoa. Tavallisella kuntopyörällä tämä arvo jää alle viidesosaan oikean pyörän arvoista. Takarenkaasta pyörimisensä ottavalla harjoistusvastuksella päästään jo lähemmäs totuutta, kunhan ajetaan suurella vaihteella. Suurella vaihteella ajamista ei silläkään voi harjoitella, kun vauhtipyörän massa ja nopeus eivät riitä. Tai no, ehkä ne on mitoitettu 45 kiloiselle kilpapyöräilijälle, jolla on viiden kilon pyörä, mutta tavalliselle satakiloiselle ei riittävää hitausmomenttia löydy, ja pyöritys on nykivää.

Mahe kirjoitti:

Olis kiva tehdä vastaava testi joskus uudestaan, näkisi oikein paperilla mitä on tapahtunut.

Tuollaiseenhan pääsee (näemmä) helposti, kun valittaa hengenahdistusta ja rintakipua rasituksessa. Työterveyslääkäri pistää oikopäätä testiin. Jos sitten arvot ovat hyvät, toteaa hän tyytyväisenä, että se on ollut sitten jotain muita kipuja ja kenties flunssaa.

Yep

Polar BodyAge testi n 1v. sitten
(12min ergometritesti, 3 krt nostettiin vastusta
60w syke 101 - 120w syke 121 - 200w syke 157 - lopussa 250w syke 178)
ikä 50v - pituus 168cm - paino 60kg - bmi 21,3 - rasvaprosentti 14,5%
Hapenottokyky 55ml/kg/min (ikäluokan parhaan sai 46:sta)
Max 3,3l/min - 15,7 met

Itselleni kun tehtiin koe , niin kuntopyörässä oli magneetti kuormitteinen jarru ja koko tunnin ajan kun testiä suoritettiin olin kiini letkuissa ja siinä mitattiin verilaasuja ja hengitystä , sekä ulos , että sisään hengitystä. Koe kesti tosiaan tunnin . Testi alko siittä kun laitteet kiinitettiin ja olin lepo asennossa . Josta noustiin pyörän päälle , kun syke oli saavuttanut lepotason . Sen jälkeen poljettiin ja otettiin määrä ajoin näytteet ja muutettiin kuormitusta . Polkeminen kesti noin puoli tuntia ja sittet siiryttiin taas makuulle ja seurattiin palautuminen. Niin ja pyörässä oli varvas koukut. Täytyy sanoo että sen kokeen jälkeen tiesi kyllä polkemeensa ja en epäile yhtään lääkärin kehotuksia ja torumisia.

jori kirjoitti:

Millainen olo oli, kun sai lopettaa. Sumeniko silmissä. Hauskat nuo tehopainovertailut. Niillähän on merkitystä vain ylämäessä ja kiihdytyksessä. Tuosta voisi nyt näppärästi laskea, mikä olisi nopeutesi Lukonmäessä.

Aika alhainen kadenssi. Saiko ajaa lukoilla.

Ei sumennut silmissä, ihan itse kävelin pyörän päältä pois. tavallaan lopettelin vähän ennen kuin olin iha piipussa. Tuli selväksi että 300W tehoon asti olisi ehkä päässyt muuttei yhtään yli. Tuo testi tehtiin viikon mittaisen kuntokurssin alussa, en halunnut riskeerata koko loppu kurssin pilalle menoa "piippuun" asti polkemalla.
Lukkoja ei ollut, mutta polkimissa remmit joten pystyi pyörittämään/vaihtelemaan voiman tuottoa eri lihaksille. Pystypyöräilystä todella vähän kokemusta, joten hain hyvältä tuntuvan kadenssin kevyillä kuormilla ja pyrin pitämään sen loppuun asti. Kadenssi luetaan siis tuolta oikean puoleiselta asteikolta ja oli koko ajan n.80-90. Arvatenkin luit vasemmalta?

Jukka

jviirret kirjoitti:

Kadenssi luetaan siis tuolta oikean puoleiselta asteikolta ja oli koko ajan n.80-90. Arvatenkin luit vasemmalta?

Juu, kyllä minä oikealta luin, mutta pidän tuota 80 vähän matalana, jos tehoja poljetaan. Oliko tuossa siis mahdollista vaikuttaa polkemisnopeuteen ikään kuin vaihteita käyttämällä. Piditkö vakiona nopeutta vai tehoa. Vai säätääkö ergometri tehon ja momentti siis pienenee, jos polkemisnopeus kasvaa.

jori kirjoitti:

jviirret kirjoitti:

Kadenssi luetaan siis tuolta oikean puoleiselta asteikolta ja oli koko ajan n.80-90. Arvatenkin luit vasemmalta?

Juu, kyllä minä oikealta luin, mutta pidän tuota 80 vähän matalana, jos tehoja poljetaan. Oliko tuossa siis mahdollista vaikuttaa polkemisnopeuteen ikään kuin vaihteita käyttämällä. Piditkö vakiona nopeutta vai tehoa. Vai säätääkö ergometri tehon ja momentti siis pienenee, jos polkemisnopeus kasvaa.

Pyörä huolehti että teho pysyi vakiona, eli jos vispasi nopeampaa polkeminen ikäänkuin "keveni", käyrässä näkyy muutama kohta jossa kokeilin vähän nopeampaa vispaamista. Tuo hieman reilu 80rmp tuntui vain olevan minulle paras kampinopeus 170(???) kammilla.

Jukka

jviirret kirjoitti:

Pyörä huolehti että teho pysyi vakiona, eli jos vispasi nopeampaa polkeminen ikäänkuin "keveni", käyrässä näkyy muutama kohta jossa kokeilin vähän nopeampaa vispaamista. Tuo hieman reilu 80rmp tuntui vain olevan minulle paras kampinopeus 170(???) kammilla.

Tuohon kun saisi vielä takaisinkytkennän sykkeestä siten, että vaihde vaihtuisi sen mukaan, miten kullakin teholla kulkee parhaiten sykkeeseen nähden. Olisi ainakin opettavaista ajella tuollaisella, jotta oppisi oikean kadenssin eri tehontarpeille.

Asettelin sykemittariini nuo "rasvanpolttoalueen" rajat(116-142) ja kävin kolmella eri pyörällä kokeileen mikä olisi tässä käytössä paras. Pyörinä oli hitain nojapyöräni CLWB, Electra Townie ja Kickbike:
-CLWB mittari meni helpoimmin alarajalle, ajamiseen pitää vähän keskittyä ettei ala huomaamatta lepsuilemaan. Jollakin nopeammalla nojapyörällä liikenneturvallisuus ja tien kunto laskisi sykkeen liian alas tuossa työmatkalla, kaupunkiliikenteestä puhumattakaan.
-Kickbikellä syke vaihteli eniten, koska siinä ei ole vaihteita tahtoo väkisinkin ylämäessä nousta yli ylärajan. Kun alamäissä menee vähän muita hitaampaa niin syke ehtii laskea alarajalle, jos ei ota potkuja välillä tai kovempia alkuvauhteja. Työmatka Kickbikellä on siis aika sopivaa "intervalliharjoittelua". Väittäisin että jos en olisi 2/3osaa kesän työmatkoista ajanut tällä niin kuntotestin tulos olisi ollut jopa heikompi.
-Elcetra towniella homma meni kuin ajatus, syke pysyi mittaria vilkuilematta asetetuissa rajoissa. Välillä piti katsoa ettei ole patterit kaikki tai mittaus pysähtynyt

Meni aikalailla odotuksien mukaan. Silloin kun nojakki harrastuksen aloitin olen edellisen kerran noita sykkeitä mitannut ja muistikuvat ovat selliaset että n.10 lyöntiä tai 10% alhaisemmat on lukemat nojakilla kuin pystärillä. Jos siis ei aseta mittaria piiskaamaan suoritusta.

Jukka

jviirret kirjoitti:

Onko muut tehneet vastaavia testejä?
Jukka

Juu, vastaavalla tavalla työnantajan maksamassa kuntoponnistuksessa 3 v sitten. Vastaava testi: alkuteho 60W, johon 2 min välein 30W lisää. Maksimiteho ei noussut kuin 231 wattiin, kun olen tälläinen hintelä ruipelo. Mutta: tuolloin v 2008 en ollut ajanut koko kesänä (pysty)polkupyörällä kuin vaivaiset 330 km ja silti ikäiselleni aika hyvät tulokset: 42,1 ml/kg/min ja 12,0 METs. Veikkkaisin, että tuosta kolmen vuoden takaisesta tulokset olisivat parantuneet, koska on sittemmin tullut nojailtua yli 2000 km vuodessa alkaen vuodesta 2009. Ja onhan BMIkin pudonnut silloisesta 21,4:stä nykyiseen 19,5:een. Olen siis tullut entistäkin ruipelommaksi B-( Hyvä puoli tässä nojailussa on se, että saa ahmia ruokaa ja juomaa niin paljon kuin napa ja pää kestävät eikä paino näin pyöräilykaudella siltikään mihinkään muutu.

T. Ari

Ilmeisesti tuohon MET arvoonkin vaikuttaa paino? Sen verran kipinää tuolta kurssilta tuli että pitää yrittää vähän syömisen kautta painoa pudottaa. Ei riitä 3-4000km pyöräilyä vuodessa mulla painon hallintaan, vaan annoskokoja on pienennettävä ja kotona ollessa jätettävä kaikki aterioiden välinen napostelu pois.

Testissä oli myös toinen osio, lihaskuntotesti, jossa oli etunoja punnerukset, kyykkyyn nousut ja vatsalihasliikkeet sekä ulottuvuutta mittaavat olkanivelten liikkuvuus- ja selän sivutaivutus testit. Näiden tulokset vaihteli huonon ja välttävän välimaastossa. Noiden tulosten parantamisessa sitä onkin enempi hommaa

Jukka

Aluksi sen huomasi että pyöräilemällä on helpo purottaa painoo. Mutta vuosien varrella ei eres yli seitsemäntonin vuosittaiset lenkit siihen nykyään pysty. Ainut ohje on siihen tarkailla mitä syö ja kuinka usein. Tässä itsestäni poimittua tietoo sykemittarista ja se kertoo . Että ei se puöräily riitä yksin painon hallintaan , kun tulee ikää lisää.
Tässä vähän : 27 harjotusta, 63h50min, 4viikkoo, 18 harjotusta. Aika 43.14, viimeiset 4 viikkoo 24183kcal .53prossaa keskisykkeellä. Matalaa sykettä 4 prossaa ja huippusykettä 22 prossaa. Koko paino tänä aikana pudonnut reilun kilon. Eli jos en rajaisi syömistä. Olisin joko pysynyt samassa , tai jopa lihonnut.
Tämä kertoo että kuinkapaljon pitää pyörällä polkee pysyäkseen eres hiukan kurissa painon suhteen. Tämä kun on viellä jokaisella lisäksi yksilöllistä. Joihin vaikuttaa viellä monet tekijät. Enkä aloita tässä osiossa keskusteleen erillaisista vaihtoehtoisista ruokavaljoista.