Nojapyöräfoorumi

Tuli hankittua alkusyksystä uusi parempi harjoitusvastus http://www.velosport.fi/index.php/train ... -flow.html ja nyt näyttää säät siltä, että joutuu tuota vielä aktiivisesti käyttämäänkin. Ei pääse hiihtämään eikä pelaamaan höntsälätkää ulkojäille. Tarkoitus oli alunperin hoitaa tuolla lämmittelyt pelivuoroja varten.
Nyt pitäisi sitten korvata hiihto sisäpyöräilyllä 3 x kertaa viikossa. Elikkä kuinka tuolla pitäisi harjoitella, että siitä saisi parhaimman hyödyn? Kymmenkunta kertaa tuolla nyt on tullut poljettua n. 1h kerrallaan. Lähinnä nyt hiljaksiin pienellä vastuksella. Pari viime kertaa sitten vähän tiukemmin. Sen verran tylsää touhua, että ei viitsi turhaa siinä istuskella...Monen tunnin pk:ta on turha ehdotella . Kyllä kai tuolla voisi koittaa testata omaa kuntoaan. Mikäs olisi järkevin tapa?

Tänään tuli vapaapäivän ratoksi kokeiltua seuraavaa:

Vaihde isoimmalle ja vastus 100w (Tämä on jäänyt mulle epäselväksi.Tuntuu, että ei mitään vaikutusta)

n. 30min lämmittelyä pienellä sykkeellä. Sen jälkeen 5min tiukemmin ja 5min löysemmin. Watteja lisäten jokaiselle tiukemmalle viidelle minuutille. Viimeinen viisiminuttinen 250w teholla ja sen jälkeen 10min verryttelyä. Lopuksi sitten 1min ajan niin kovaa kuin pääsee. Maximit tais olla 550 wattia.Vastusta säätelin ylä-alamäki toiminnolla. Harjoitusaika n.70min. Mittarin tarkuudesta ei ole tietoa...

Tämäkin tuntui paremmalta kuin pelkkä pyörittely

T: Janne

Intervallit tekee nannaa . Paikallaan polkeminen on vaan sen verran tylsää hommaa, että kannattaa varata jotain virikettä oheen katsottavaksi. Tuuletin on myös mukava, viilentävää ajoviimaa kun ei muuten synny. Harjoitusohjelmiin yms. treenaamisvinkkeihin vastatkoot ne jotka oikeasti tietävät. Itseäkään ei innostaisi pk:n jauhaminen harjoitusvastuksen kanssa.

Kiinnostaisi kyllä tietää, kuinka tarkkaan tuollainen harjoitusvastus näyttää watit.

Mä olen tuota mittarin tarkuutta kanssa mietiskellyt. Kyllä mä tuohon viiden minuutin pätkään 250 watilla jouduin ihan tosissaan keskittymään. Ei pystynyt enään telkkaria kunnolla katsomaan . Jos vertaa Nokian 1h ajoon niin tuntemukset aika lailla samat. Sykkeet myös +160hr. Kreuzotterin laskurilla sain itselle nokian ajoon 231 wattia. Eli hiukan yläkantiin taitaa mennä...

Tuolla kun talven treenaat, niin eihän sulle pärjää Nokialla ensi vuonna(kaan) kukaan .

Kuinkas tuommoinen harjoitusvastus mittaa noita tehoja. Arvaisin pelkästään vastuksen sähkövirroista. Vaatisi vaikean voima-anturikytkennän, jos osaisi kompensoida rullan ja renkaan vierintävastuksen pois häiritsemästä.

Voisikos joku tuollaisen omaava kokeilla parilla erilaisella rengaspaineella, mitä wattimittari näyttää suhteessa sykkeeseen. Jos samat watit löysemmällä renkaalla on työläämpi ajaa so. syke nousee korkeammalle, täytyy muihinkin vastaavilla laitteilla mitattuihin arvoihin suhtautuva varovaisemmin. Vähintäänkin rengaspaineet pitää tarkastaa ehdottoman samoiksi ja mieluummin käyttää samoja renkaita.

jori kirjoitti:

Kuinkas tuommoinen harjoitusvastus mittaa noita tehoja. Arvaisin pelkästään vastuksen sähkövirroista. Vaatisi vaikean voima-anturikytkennän, jos osaisi kompensoida rullan ja renkaan vierintävastuksen pois häiritsemästä...

Tokkopa noista trainereista mikään huomioi vierintävastusta, se kun laitteen "ulkopuolinen" asia.

jori kirjoitti:

Voisikos joku tuollaisen omaava kokeilla parilla erilaisella rengaspaineella, mitä wattimittari näyttää suhteessa sykkeeseen. Jos samat watit löysemmällä renkaalla on työläämpi ajaa so. syke nousee korkeammalle, täytyy muihinkin vastaavilla laitteilla mitattuihin arvoihin suhtautuva varovaisemmin. Vähintäänkin rengaspaineet pitää tarkastaa ehdottoman samoiksi ja mieluummin käyttää samoja renkaita.

Pyörä kiinnitetään taka-akselista traineriin. Rulla kiristetään vivulla (säädettävä) rengasta vasten. Jos rengaspainetta laskee, niin kiristystä pitää lisätä, jottei rengas pyörähdä tyhjää kitkan ollessa riittämätön. Eli kuvaan astuu yksi muuttuja lisää, tuo rullan kiristyksen suuruus. Rullan ja renkaan välistä normaalivoimaa (puristusvoimaa) ei suoraan näe mistään (ainakaan edullisemman pään vehkeissä, kalleimmista en tiedä).
Summa summarum, kannattaa käyttää isoja paineita ja sellaista kiristysvoimaa, ettei käytettävillä tehoilla rengas pääse lipsumaan pienellä teräsrullalla. Liika kiristys aiheuttaa ylimääräistä vastusta. Montako wattia kulutetaan pelkästään vierintävastukseen? Crr on suurempi pientä rullaa vasten kuin tasaista maata vasten.

Jaaha, siinä on siis vieläkin enemmän epävarmuustekijöitä tehon mittauksen suhteen. Jos rulla on kiristetty maltillisesti rengasta vasten = kovaa runtatessa luistaa, mutta vauhdilla ajaen pitää, voi vierintävastuksen viemää tehoa pitää melko pienenä, mutta kuitenkin merkittävänä osana tehonkulutuksesta. Pienikin vinous renkaan ja rullan kosketuksessa aiheuttaa sekin virheen vierintävastusosuuteen, samoin pyörän pienikin keinuminen polkemisen tahdissa.

Vertailevia mittauksia en kuitenkaan tekisi ilman kalibrointia, jollaiseksi voisin hyväksyä hidastumiskokeen, jossa nopeus nostetaan esimerkiksi 36 km/h ja päästetään rullaamaan. Mittaamalla rullausaika tai vielä paremmin rullausmatka, jos sellaisen mittaaminen on mahdollista saadaan arvio rullauksen viemästä energiasta. Tämä kannattaa tehdä ilman lisävastusta, jotta mahdollisimman suuri osuus menee nimenomaan tuon rullausvastuksen voittamiseen.

Kalibroinnissa täytyy olla tarkkana, ettei sorru mittaamaan rullausaikoja liian alhaisilla rullapaineilla, jottei rulla polkiessa luista. Tätä voisi tarkkailla asentamalla rullaan oman nopeus-/matkamittarin, jonka arvoa voisi sitten verrata pyörän oman mittarin arvoon. Tasaisella varovaisella pyörityksellä samoiksi kalibroidut matkamittarin arvot muuttuvat oikean pyöräilyn epätasaisen kuormituksen takia ja pyörän oma mittari näyttää varmasti suurempaa lukemaa, kuin rullan. -Kuinka paljon, on se kiinnostava tieto.

Kun tällainen vertailu on tehty ja rullausajat ovat kohtuullisen lähellä toisiaan, rengaspaineet samat ja rullan liiallisen luiston mahdollisuus eliminoitu, saattaisi tuollainen mittaus antaa vertailukelpoisiakin arvoja, kunhan nopeus pidetään ajaessa melko suurena, eli ajetaan suurella vaihteella, jotta tehoa kohti tarvittava voima renkaan ja rullan välillä pysyy pienenä ja siis myös sen vaihtelun vaikutus minimoituu.

Kiinnostava probleema.

Näkojään kauppamiehet myy erikoisrengasta rullia varten http://www.bike24.com/1.php?content=8;n ... duct=13017

Tuli tuossa katteltua noita power meter vehkeitä...

PowerTap SL on uusin vetävästä pyörästä mittaava, siinä on ANT+ langaton tiedon siirto. Vastaanottimeksi käy heidän Joule tai vaikkapa ANT+ kykenevä Garmin (705, 500 jne).

Tuo Joule oli mielenkiintoinen, sen voi ostaa ihan erikseen ja mukana tulee ANT+ sykevyö. Kaveriksi voi hankkia myös nopeus/kadenssi anturin, sekin tietysti ANT+. Laite mittaa myös korkeuden vaihelun barometriikalla ja yllättäen oli myös Linux/Mac -yhteensopiva ohjelmistoltaan.

Joule on suunniteltu nimen omaan näyttämään tehon suhteen tietojaan joten voisi ehkä olla pitkässä kuusessa mielenkiintoinen vaihtoehto muille, kuten Garmin-pohjaiset tai mun nykyiset Suunto ANT vehkeet.

Quarq on sitten kampisarjasta tehoa mittaava tsydeemi, sekin ANT+ yhteensopiva. Näin sopisi kaveriksi tuolle Joulelle tai Garmineille. Hinta vaan on 1300+ € kun PowerTap napoja näyttäis saavan Joule kimpassaan noin tonnilla.

Joka tapauksessa ovat suorastaan sikakalliita. Mutta ilmeisesti osa on näiden käytöllä saanut uutta inspiraatiota harjoitteluun ja sen seurannan kautta ehkä jopa parempia tuloksia.

mhelander kirjoitti:

Tuli tuossa katteltua noita power meter vehkeitä...

Kammista ja ketjusta mittaavat systeemit välttävät nuo vierintävastuksesta johtuvat ongelmat.

jori kirjoitti:

Jaaha, siinä on siis vieläkin enemmän epävarmuustekijöitä tehon mittauksen suhteen. Jos rulla on kiristetty maltillisesti rengasta vasten = kovaa runtatessa luistaa, mutta vauhdilla ajaen pitää, voi vierintävastuksen viemää tehoa pitää melko pienenä, mutta kuitenkin merkittävänä osana tehonkulutuksesta. Pienikin vinous renkaan ja rullan kosketuksessa aiheuttaa sekin virheen vierintävastusosuuteen, samoin pyörän pienikin keinuminen polkemisen tahdissa.

Vertailevia mittauksia en kuitenkaan tekisi ilman kalibrointia, jollaiseksi voisin hyväksyä hidastumiskokeen, jossa nopeus nostetaan esimerkiksi 36 km/h ja päästetään rullaamaan. Mittaamalla rullausaika tai vielä paremmin rullausmatka, jos sellaisen mittaaminen on mahdollista saadaan arvio rullauksen viemästä energiasta. Tämä kannattaa tehdä ilman lisävastusta, jotta mahdollisimman suuri osuus menee nimenomaan tuon rullausvastuksen voittamiseen.

Kalibroinnissa täytyy olla tarkkana, ettei sorru mittaamaan rullausaikoja liian alhaisilla rullapaineilla, jottei rulla polkiessa luista. Tätä voisi tarkkailla asentamalla rullaan oman nopeus-/matkamittarin, jonka arvoa voisi sitten verrata pyörän oman mittarin arvoon. Tasaisella varovaisella pyörityksellä samoiksi kalibroidut matkamittarin arvot muuttuvat oikean pyöräilyn epätasaisen kuormituksen takia ja pyörän oma mittari näyttää varmasti suurempaa lukemaa, kuin rullan. -Kuinka paljon, on se kiinnostava tieto.

Kun tällainen vertailu on tehty ja rullausajat ovat kohtuullisen lähellä toisiaan, rengaspaineet samat ja rullan liiallisen luiston mahdollisuus eliminoitu, saattaisi tuollainen mittaus antaa vertailukelpoisiakin arvoja, kunhan nopeus pidetään ajaessa melko suurena, eli ajetaan suurella vaihteella, jotta tehoa kohti tarvittava voima renkaan ja rullan välillä pysyy pienenä ja siis myös sen vaihtelun vaikutus minimoituu.

Kiinnostava probleema.

Kokeilin tuota mittaria laittaa taakse vauhtipyörään siinä onnistumatta. Aina kun vauhtia yli 20km / h:ssa mittarin lukema pysähtyy ja alkaa laskea, jos vielä tuosta nostaa vauhtia niin magneetti irtoaa. Lisäksi alkaa jännä sirkkelin tapainen ääni. Ehdotuksia?

eemeli kirjoitti:

Kokeilin tuota mittaria laittaa taakse vauhtipyörään siinä onnistumatta. Aina kun vauhtia yli 20km / h:ssa mittarin lukema pysähtyy ja alkaa laskea, jos vielä tuosta nostaa vauhtia niin magneetti irtoaa. Lisäksi alkaa jännä sirkkelin tapainen ääni. Ehdotuksia?

Millä tuon magneetin kiinnitit? Jos vauhtipyörän ulkokehälle laittaa, ja teippiä kierros pari päälle, niin luulisi kestävän.

Onko tuo kiiltävä vauhtipyörä ihan umpijöötiä, ja jarru kiinni akselin toisessa päässä (kuvan alalaidan musta mötti)? Eikös tuossakin Tacxin mallissa ole magneettijarru? Voisiko se sekoittaa nopeusmittarin toiminnan?

Magneetin kiinnitys kaksipuoleisella teipillä ja pari kierrosta teippiä päälle. Magneetti irtoaa teipin läpi... Kyllä tuo umpijöötiå taitaa olla. Painoa on ainakin sen verran. Tuota magneettivastusta minäkin aloin epäillä.... Tosiaan tuo ääni on vielä todella voimakas.

Lisätään vielä, että tässä mallissa vastus jotenkin sähköinen. Tuntuma paljon parempi kuin vanhassa...

eemeli kirjoitti:

Kokeilin tuota mittaria laittaa taakse vauhtipyörään siinä onnistumatta. Aina kun vauhtia yli 20km / h:ssa mittarin lukema pysähtyy ja alkaa laskea,

Ei ehdi anturissa oleva reed rele enää nopeampaa pulsseja lukea. Pyörii niin lujaa tuo pieni rulla.
Ei toiminut mikroauton akselissakaan kovemmissa vauhdeissa, vaikka mittarin näyttämä olisi riittänyt hyvin.

Jukka

jori kirjoitti:

...

Kalibroinnissa täytyy olla tarkkana, ettei sorru mittaamaan rullausaikoja liian alhaisilla rullapaineilla, jottei rulla polkiessa luista. Tätä voisi tarkkailla asentamalla rullaan oman nopeus-/matkamittarin, jonka arvoa voisi sitten verrata pyörän oman mittarin arvoon. Tasaisella varovaisella pyörityksellä samoiksi kalibroidut matkamittarin arvot muuttuvat oikean pyöräilyn epätasaisen kuormituksen takia ja pyörän oma mittari näyttää varmasti suurempaa lukemaa, kuin rullan. -Kuinka paljon, on se kiinnostava tieto.

Kun tällainen vertailu on tehty ja rullausajat ovat kohtuullisen lähellä toisiaan, rengaspaineet samat ja rullan liiallisen luiston mahdollisuus eliminoitu, saattaisi tuollainen mittaus antaa vertailukelpoisiakin arvoja, kunhan nopeus pidetään ajaessa melko suurena, eli ajetaan suurella vaihteella, jotta tehoa kohti tarvittava voima renkaan ja rullan välillä pysyy pienenä ja siis myös sen vaihtelun vaikutus minimoituu.

Kiinnostava probleema.

Kiinnostava, juu. On tullut jatkuvasti mietittyä, miten saisi kotikonstein aikaan yksinkertaisen ja tarkan "dynamometrin" energian mittaukseen.

Esim. portaiden nousussa kaava

Energia = massa * g * korkeusero

antaa lahjomattoman tarkasti nousuun tarvittaman (vähimmäis-)energian jouleina, kun yksiköt ovat kg, m/s², m. Nousuajan (sekuntia) tietämällä saisi keskimääräisen tehon P = E/t (wattia).

Esim. 20 m pystysuoraa nousua, 70 kg kuntoilija, nousuaika 30 s:

E = 70 kg * 9.81 m/s² * 20 m = 13734 joulea.

Keskimäärinen teho

P = E/t = 13734 J /30s = 457.8 wattia

Tämän vähimmäisenergian alle ei pääse mitenkään, vaikka kuinka käsiään huitoisi ja ikiliikkujateorioita kehittelisi.

Jos kytkisi polkupyörään pitkän vahvan siiman, jonka kiertäisi puoli kilometria syvän rotkon reunalle sijoitetun kääntöpyörän ympäri 90 astetta, ja siiman päähän tunnetun painon, niin voisi sitten polkea painoa ylös rotkosta. Kääntöpyörä hyvin laakeroituna ja rasvattuna.

Ei ole kuitenkaan sellaista rotkoa tässä lähiseudulla, ellei ryhdy kaivamaan. Tarvitsisi lupia ja muuta sellaista. Tai jospa ripustaisi jotain täältä 8. kerroksen ikkunasta ulos. (miettii ... ).

Kuntopyörien kitkavastukset ja magneettijarrutkin lienevät todella epätarkkoja lämpömuutosten ja kulumisten takia, jatkuvan kalibroinnin tarpeessa ja miten sen kalibroinnin oikein tekisi?

Olisi käyttöä käytännölliselle ja tarkalle mittarille. Ideoita?