Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
Minulla oli ennestään kaksi blogia, mutta aloitettuani uuden (pitkän) projektin, päätin avata sille oman blogin. Toivon, että ihmiset, jolla on kokemuksia yleensä veneenrakennuksesta ja erityisesti monirunkoveneistä, sekä ne, joilla saattaa olla samansuuntaisia suunnitelmia, voisivat olla kiinnostuneita alkuun pohdiskeluistani ja sitten kokemuksistani.
JuSa kirjoitti:Minulla oli ennestään kaksi blogia, mutta aloitettuani uuden (pitkän) projektin, päätin avata sille oman blogin. Toivon, että ihmiset, jolla on kokemuksia yleensä veneenrakennuksesta ja erityisesti monirunkoveneistä, sekä ne, joilla saattaa olla samansuuntaisia suunnitelmia, voisivat olla kiinnostuneita alkuun pohdiskeluistani ja sitten kokemuksistani.
Tiesitkö, että nimimerkki Teuvo tällä foorumilla on rakentanut, purjehtinut ja viimein myynyt suunnitelmaasi muistuttavan katamaraanin, ei tosin siipipurjeilla toteutetun. Häneen kannattaisi ottaa yhteyttä. Minäkin olen rakentanut, kaksikin katamaraania, mutta molemmat ns. kevytvenenitä ilman kajuuttaa. Kuusi metriä vesilinjaa ja 24 m² purjetta.
Teuvon bloki: http://www.elisanet.fi/teuvon.kinneri/index.html
Purjehtijana minnuukin on katamaranit pitkään kiinnostanu mutt en oo koskaan päässy moisella purjehtimaan. Miulle kelpais joku vanha Tornado tyylinen "urheilukatti" tai vaikka vaan koepurjehdus ett tietäs mistä on jääny paitsi 
Kattelin nuo Teuvon vene kuvat, katamaraanin alle mahtui henkilöauto eli veneestä saa talveks hyvän autokatoksen
Petri
Jep, tunsin tuon Wharramin katin, olen ehkä jopa kerran nähnyt sen, mutta en tiennyt että Teuvo on sen rakentaja. Kuitenkin juuri siksi mainitsin projektistani täällä, koska tiedän, että näillä sivuilla on paljon ennakkoluulottomia, käteviä, kokeneita, osaavia rakentelijoita, ja suunnittelijoita. Tietysti nojakistit ovat perusluonteeltaan ennakkoluulottomia.
No on tuo Wharramin katti melko erilainen, kuin mikä on tavoitteenani: se on oleellisesti isompi, ja korostetusti, kuten Teuvo itse sanoo, "palkkikatamaraani", tilat keskittyvät runkoihin, on kuin kaksi toisiinsa kiinnitettyä melko isoa venettä.
Minä tähtään kokonaiskeveyteen ja erityisesti runkojen keveyteen ja kapeuteen. Aikaisemmin mielessäni kaavailin katista uivaa kesämökkiä, mutta en nyt todellakaan enään. Nyt haluan Kulkuneuvon, kohtuulisen nopean, helppokäyttöisen ja "säänkestävän": 75km:n matkan tulisi taittua mukavasti, joutuisasti hyvässä tuulessa, vaikka olisi jatkuva sade.
Minä vertaan tavoiteveneeni runkoja kahteen isoon kajakkiin. Oleellisin ero on suurempi syväys ja lujuus, leveys samaa luokkaa kuin isolla merikaksikolla, sellaisen olen rakentanut..
Ujostelin ensin vastata, kun tämä ei niinkään ole nojapyöräasiaa, mutta sitten huomasin tämän olevan "muut aiheet" ja vielä "off topic".
Kokemukseni mukaan välisillan korkeus merestä on varsin kriittinen suunnitteluparametri. Jos se on kovin matala, pohja ottaa kiinni aallokossa ja vauhti hyytyy, jos se on kovin korkea, paatin ilmanvastus kasvaa ja nopeus varsinkin vastatuuleen huononee -samoin lujuusongelmat pahenevat.
Toinen seikka, jota pidän tärkeänä, on kölien ja peräsimien kiinnitystapa. Itse en tekisi muita, kuin taakse kääntyviä. Katamaraanin erityisominaisuus on matala syväys purjeveneeksi. Sitä ei kannata hukata pelkäämällä pistokölin törmäystä matalaan kiveen. -Vaikka pistoköli paremmin purjehtiikin.
Tuo kahden vierekkäisen maston käyttäminen on sekin vähän kaksipiippuinen 
juttu. Materiaalia ja purjepinta-alaa ja varsinkin materiaalia niiden tekemiseen menee paljon enemmän saavutettuun työntövoimaan nähden ja suojan puolen siipi saa tyytyä pystympään tuuleen. Kaksi mastoa voivat kuitenkin olla matalammat, jolloin rakenteet voivat olla päädimensioiltaan ja tuulen rasituksiltaan pienemmät. Aiotko tosiaan tehdä ympäri pyörivät stagaamattomat rikit?
Kappas kappas, nojapyöräilijöistä löytyy katamaraanipurjehtijoita. Meillä on kanssa katamaraani jonka isäni suunnitteli ja teki 90-luvun lopulla. Se 40-jalkainen, pistokölinen ja purjepinta-alaa on 75 neliötä + 80 spinaakkeri. Huiput on tällä hetkellä 20 solmua. Masto on siipiprofiilinen ja käännettävä. Tässä vähän juttua http://yle.fi/alueet/turku/2009/07/kata ... 65409.html
jori kirjoitti:Kokemukseni mukaan välisillan korkeus merestä on varsin kriittinen suunnitteluparametri. Jos se on kovin matala, pohja ottaa kiinni aallokossa ja vauhti hyytyy, jos se on kovin korkea, paatin ilmanvastus kasvaa ja nopeus varsinkin vastatuuleen huononee -samoin lujuusongelmat pahenevat.
Joo, kaikki suunnittelu on kompromissien balanssointia huomioiden pääkäyttötarkoitus ja olosuhteet.
jori kirjoitti:Tuo kahden vierekkäisen maston käyttäminen on sekin vähän kaksipiippuinen
Rinnakkaisia mastoja on aika vähän käytetty monirunkoveneissäkään. Kiinan keisarin laivastossa taidettiin niitä joskus 500v sitten harrastaa. Toisaalta lentokoneissa kaksitaso on omalla käyttöalueellaan ihan toimiva ratkaisu. Yleensä, rinnakkain tai peräkkäin, kaksi mastoa mahdollistaa alhaisemman kallistusmomentin kuin yksi korkea. Toisaalta ylhäällä tuulee enemmän kuin merenpinnassa... Kun on kysymys siipipurjeesta, ylimääräisiä materiaalikuluja rinnakkaisissa, suhteessa peräkkäisiin en heti keksi. Rungot ovat helpompi paikka pytyttää masto kuin katamaaraanin silta.
jori kirjoitti:Aiotko tosiaan tehdä ympäri pyörivät stagaamattomat rikit?
Kyllä. Joku suomalainen purjesuunnittelija oli todennut, että metsän kuusilla ja männyilläkään ei ole stageja. Ideani toistaiseksi on se, että siiven sisällä on kiinteä (mutta tarvittaessa kohtuu helposti kaatuva) masto (liimattua puuta, ontto, päältä lasikuitua), joka voi olla melko paksu, koska siiven "chambering" on melko suuri (n. 35-45cm), ja jonka ympäri itse siipi pyörii. Kantava laakeripinta on siis latvassa. Tarkoitukseni on toteuttaa jo ensi kesänä (tai ainakin aloittaa) kokeilusiipi, jonka pystytään soutuveneeseen. Siiven rakenteeksi olen ajatellut ohutviiluvaneria ja yksi kerros lasikuitukangasta (ei siis mattoa). Tietysti sisään normaali siipikaarirakenne.