Nojapyöräfoorumi

Hopea kirjoitti:

Ohhoh. Savenmaan Alku- nojapyörästä löytyi pieni mutta inhottava virhe. Penkin alin kohta on ehjä. Niin, se on virhe. Sateen jälkeen siinä pehmusteessa on ainakin mukillinen vettä, joka ei lähde minnekään vaikka kaataa pyörän...

Sama vika taitaa olla kaikissa kuitupenkeissä. Tosin ainakin Paseon penkistä saa sen kipattua sivukautta pois, kun pehmuste on irrotettavaa mallia.

Poralla sinne penkkiin pikkuinen reikä?

Hopea kirjoitti:

Ohhoh. Savenmaan Alku- nojapyörästä löytyi pieni mutta inhottava virhe. Penkin alin kohta on ehjä. Niin, se on virhe. Sateen jälkeen siinä pehmusteessa on ainakin mukillinen vettä, joka ei lähde minnekään vaikka kaataa pyörän...

Olen itse tähän kesään asti etupäässä vältellyt sadekelejä. Mutta keväällä lähdin pikku kostealla MetaPhysic:llä ajamaan kun keli kääntyi kunnon sateeksi. Meta pitää renkaista nousevan veden pääosin pois kuskia kastelemasta mutta jatkuvassa sateessa täyttyi penkin "kulho"... ihmettelin että miten voi persaus kastua kun sieltä ei sada, syy selvisi kun pysähdyin ja kippasin pyörän kylelleen, penkistä loiskahti varmaan puoli litraa vettä maahan.

Nyt on molemmat penkit porattu "alakuolokohdasta" jotta sinne kertyvä vesi pääsee valumaan pois. Näin Ventisit pitää selän kuivana myös sateella.

Pastori kirjoitti:

Poralla sinne penkkiin pikkuinen reikä?

Itse porasin jotain 8mm:n terällä reiän. Samalla kohdalla kun on Ventisit:n liikkumista hillitsevä tarranauha, porasin siis läpi molemmista. Tarranauha ei muuten pysy liimauksissaan jos penkissä lilluu vesi pehmittämässä liimausta. Nyt on pysynyt paljon paremmin...

runkovaurioon liittyvä keskustelu löytyy tuolta...
http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.php?f=3&t=2498

On jotenkin "vetopoissa" , viimeviikolla yks ilta tuli hirvee vilu ja kuume nousi. Sen jälkeen ollu heikko olo kuumetta en oo tuon jälkeen mitannu mutt melkeen sen tuntisin jos sitä olis
Pyöräillessäkin tuntuu jo lyhyellä matkalla tulevan hirvee hiki ja voimat hävii.

Petri

Perskele!

Sain uuden Gekko FX:n tänään. Laittelin innoissani siihen klossipolkimet, kunnon äänitorven ja matkamittarin. Siinä vaiheessa alkoikin jo mennä pieleen. Mittariin ei tullut minkäänlaista elämää. Ei kun kauppaan takaisin ja vaihdetaan uuteen. Asenna taas. Sitten koeajolle. Ja mikäs se siellä takana rallattaa?

Vaihteiden perussäätö on tekemättä! Ison takarattaan säätö antaa mennä yli ja tietysti se ketjun "kätevä" lukkokappale antaa siinä justiin periksi. GRrrr. No, onpa harjoiteltu sitten ketjun pujottelu tähänkin. Ja otettu se yksi ylimääräinen lenkkipari pois...

Täällä jossakin ketjussa oli juttua itsekorjautuvista sisäkumeista, mutta en millään sitä löytänyt.

Tänään kuitenkin sain karvaan kokemuksen niistä, kun tänään kruisailullani takakumi tyhjeni. Onneksi oli korjausvehkeet mukana ja irroitin takapyörän ja siitä sisäkumin. Pumppasin ilmaa kumiin ja se täyttyi kuin reikää ei olisikaan. Menin lähellä olevan Viherlandian vessaan, jonka lavuaarissa vielä kokeilin vuotaako kumi. Ei tullut pihaustakaan. Arvelin, että kumi on nyt itse paikannut itsensä. Laitoin kumin takaisin paikoilleen, mutta, kun rupesin pumppaan, ei kumi täyttynytkään. Ei auttanut muu kuin ottaa kumi taas irti ja, kun sitten pumppasin siihen ilmaa, löytyikin selvä reikä, josta myös pursusi sitä perk... paikkausmönjää. Varmaankin kumia irroitettaessa ja päälle laitettaessa oli itsekorjautunut paikka auennut. Paikkasin reijän, asensin kumin ja kiekon paikalleen, ja pääsin jatkamaan matkaa.

Kyllä otti niin päähän ja vannoin, että en koskaan osta itsepaikkaavia kumeja.
Harmitusta lisäsi kovasti, se, että takakiekossa on napamoottori, joka on työläämpi irroittaa ja laittaa paikalleen kuin tavallinen kiekko.

Sakari

Joo tuli sitten edellisellä lenkillä koko nojailuhistorian ensimmäinen rengasrikko. Puuskaisen tuulen vuoksi lähdin myöhemmällä lenkille ja ihan pari kilsaa oli kotio matkaa kun aurinkolasit päässä en nähnyt Kuusamontien 2-kaistaisella osuudella pientareella puolen nyrkin kokoista murskemurikkaa.

451-etunen otti 37 km/h vauhdista käärmeenpureman ja muutaman polkasun jälkeen putos vanteelle kerta heitolla. Onneksi hokasin heittää tien puoleisen jalan maahan ja takaa ei sattunu tulemaan yhdistelmärekkaa reunaviivaa pitkin.

No eihän tuollasta viitsi alkaa korjaamaan, soitanpas vaimon paikalle toisen etukiekon kanssa... jolloin kännystä loppu akku sen tien. Eipä muu auttanu kuin kaivamaan työkalut ja vara sisurengas esiin penkin alta ja tappelemaan Duranoa pois vanteelta. Yllättäen vaihto sujui ongelmitta mutta gummia takasin vanteelle laittaessa meni (taas) muovinen rengasrauta osiksi . Ja meinas jo kylmä tulla kun aurinko oli jo laskenut ja kotona noin 23:00 mittari näytti +13, lyhyt ajopaita ja trikoo-shortsit...

mhelander kirjoitti:

Eipä muu auttanu kuin kaivamaan työkalut ja vara sisurengas esiin penkin alta ja tappelemaan Duranoa pois vanteelta. Yllättäen vaihto sujui ongelmitta mutta gummia takasin vanteelle laittaessa meni (taas) muovinen rengasrauta osiksi

Lienee nuissa vanne-kumi yhdistelmissä olevan eroa vaihdon helppouden kanssa. Mulla räjähti Wavissa rengas 50 km/h vauhdissa tänään ja auto vieressä, yllättäen vekotin ei kovin vikuri ollut, olisiko 10 cm sisällä poukkoillut puolelta toiselle mutta kurvissa olisi varmaan ollut tilanne toinen... Ensin katsoin, että pinnankanta olisi syönyt sisäkumin kun oli reiän paikkeilla nystyrä vanteessa ja Kojakin laitoin takaisin ja se meni käsin vanteelle. Vika oli kuitenkin päällikumissa eli sisäreuna oli hankautunut pitkältä matkalta ja revennytkin useamman sentin alueelta eli velolla on tehty liian monta liian tiukkaa käännöstä jolloin sisäreuna hinkkaa koriin.

Helppo oli Duranokin laittaa, ihan ei sormilla saanut eli kerran piti rengasmuovilla auttaa Onneksi olin varautunut myös presta-adapterilla niin ilmatkin sain kivasti sisään ja huoltoasemalta lisää. Tarttee Optimasta kapistaa toinen Durano niin saa kaposemman (28mm) ja samanlaisen kumin myös toiselle puolen, kait siitä ehjärunkoisesta renkaasta on iloa kun pyörä rupesi keveämmin kulkemaan, 78km/h huiput (vapaalla) ja jarruilla vähän surmasin vauhtia kun tuulella helposti vikuroi, omilla pyörillä ennätys samassa mäessä 73 km/h ihan apinan raivolla polkien, että paljon hyvääkin tässä päivässä

Viime viikon sunnuntaina olin illalla tulossa 100km lenkiltä Konnunsuo - Lappeenranta suunnalta. Olin pysähtynyt Imatralla Siwan pihaan ja nautiskelin juomaa ja muuta suuhun pantavaa. Pari pikkupoikaa kyseli pyörästäni ja kohta siihen tuli mies joka kyseen alaisti liikkumiseni pyörällä Sanoen jotenkin ett "eikö sitä olis muutakin tekemistä ku ajella pyörällä" ? Viittasi tontillani olevaan kasvihuoneeseen jonka purkaminen on menossa ja jossa hommassa ei hänen mielestään ole tapahtunut mitään.
Olin ehkä onneksi taas sen verran hidas älyinen ja äimistyny ett en tuohon osannu mitään riittävän rumasti sanoo. Pistää vaan miettimään ett kaikenlaisia vapaalla jalalla ....
Jotenkin määrätyissä tilanteissa sitä on aistinut ett tommosiakin ihmisiä on olemassa mutt ett oikeesti joku tulee huomauttelemaan oikeudestani ajella pyörällä
Näitähän kuulee usein ett "ai oot pyöräilemässä" kun oon esim menossa johonkin esim työmaalle, kaupaan, tilitoimistoon, pankkiin mitä sitä nyt voi menemistä olla. Jos menisin autolla, ei kukaan kyselis ett "ai oot autoilemassa"

Petri

Tekemisten järjestys riippuu motivaatiosta. Tärkeät asiat tehdään ensin. Sitten, jos jää aikaa, vähemmän tärkeitä tärkeysjärjestyksessä. Pyöräily on tärkeysjärjestyksessä aika keulilla.
Oletko varma, että hän viittasi kasvihuoneprojektiisi, vai oliko se vain oma tulkintasi.

Vuosia sitten näitä, yllättäen enimmäkseen nuorten miesten, aggressiivisia primitiivireaktioita nojapyöräiliöitä kohtaan oli enemmän. Itse törmäsin tällaiseen viimeeksi vuonna 2006 Vaajakoskella. Silloin asiaa pohdittiin ja pääteltiin, että kyse on atavistisesta puolustautumisreaktiosta omaa yhteisöä uhkaavaa outoa ilmestystä kohtaan. Nykyään nojapyöriä näkee jopa Imatralla.

Joo, motivaatio on tärkee ja tietysti aikataulu joka on millekin hommalle sovittu. Meikäläisen hommissa määrää myös vuodenaika, säät ym. olosuhteet, mitä millonkin teen. Ja ainakin sen motivaation ylläpitämiseen pitää välillä tehdä muutakin, esim nojapyöräillä.
Kyllä se tuli harvinaisen selväksi eli suoraan sanottuna mikä oli tän herran asia Aattelin kuitenkin kun seuraavan kerran "törmätään", hymyillä leveesti ja näyttää vaikka peukkua

Petri

PW kirjoitti:

Pari pikkupoikaa kyseli pyörästäni ja kohta siihen tuli mies joka kyseen alaisti liikkumiseni pyörällä Sanoen jotenkin ett "eikö sitä olis muutakin tekemistä ku ajella pyörällä" ? Viittasi tontillani olevaan kasvihuoneeseen jonka purkaminen on menossa ja jossa hommassa ei hänen mielestään ole tapahtunut mitään.

Petri

Tuon kun luki niin ensin tuli mieleen sanonta: "suuren typeryyden äärellä on hetki hiljennyttävä..." mutta on ehkä olemassa se prosentti ihmisiä joita nyppii kun toiset osaa välillä nauttia elämästä? Taitaisi olla hyväksyttävämpää ajaa autolla kuntosalille polkemaan kuntopyörää kuin, että hoitaa tähdelliset asiat fillarilla ja hoitaa huvin ja hyödyn samalla

Mitä tänään ei ehi, ni onko sillä väliä. Valmiissa mailmassa tällä eletään. Ne jotka kantaa muiden tekemisistä , ei huomaa omiaan. Vuodokaudessa on kaikilla se 24h aikaa, mitä se kellekkään kuuluu jos vaikka siittä muutaman tunnin nojailee tiellä. Jotkut ne notkuu saman ajan ja enenmänkin räkälöissä. Että älä välitä mitä muut sanoo, jatkaa vaan samaan malliin .