Nojapyöräfoorumi

Piti rekisteröityä foorumille, kun vanhoja ketjuja tuli selailtua jo riittävästi läpi. Hakusessa olisi siis ensimmäinen nojapyörä. Nykyään ajelen kolmivaihteisella pystypyörällä, niin asfaltilla kuin soratiellä, tasamaalla ja mäkisessä maastossa, kesällä ja talvella. Haen siis jokapaikanpyörää, jolla ajelee pikkumatkoja kelillä kuin kelillä (-35 asteen pakkasissa tuli matkaa taitettua viime talvenakin), tavaraakin pitäisi saada mukaan, kauppakasseja, heittovapaa... Elopainoa on kertynyt reilun kymmenesosatonnin verran, joten pyörän kokonaiskantavuus pitäisi olla mielellään enemmän kuin 120 kiloa. Syksyllä taitaa olla vielä edessä muutto kerrostaloon, taitettavuus olisi tietysti plussaa. Sähkömoottoriakin olen mietiskellyt. Tärkein asia on kuitenkin ajamisen mukavuus, nopeudesta ja rungon keveydestä voidaan tinkiä kyllä.

Näillä kriteereillä näen itselleni ainoaksi mahdollisuudeksi triken. Hinta pitäisi pysyä toimituskuluineen ja mahdollisine tulleineen alle 2000 eurossa. Anthrotechin sähköversiota olen katsellut, mutta tasan 120 kilon kantavuus ja turhan suuri hinta ovat esteitä. UtahTrikesillä näyttää olevan muutamia mielenkiintoisia kolmipyöriä, mutta kokemuksia ei näytä suomenkielellä juuri löytyvän.

Auttakaa miestä mäessä, vai menikö liian vaikeaksi.

Etenijä kirjoitti:

Auttakaa miestä mäessä, vai menikö liian vaikeaksi.

Meni. Itsekkin yritin tuota yhtälöä aikani ratkaista mutta nojapyörämailmasta ei ratkaisua löydy.
Trike osuu soratiellä joka monttuun, kun renkaat menevät kolme rinnakkain niin monttujen väistely on mahdotonta. Talvella se tamppaa kolmea uraa yhden sijaan, on siis kaksipyöräisiä raskaampi menijä. Sähköapu ratkaisee voiman puutteen, mutta miten jaat voiman renkaille niin ettei suttaa? Sähköapu ei myöskään tasoita monttuja ja oman ongelman kylmä ilma tuo akulle ja sen käsittelylle.
Kaksipyöräisellä ongelmat ovat samat, mutta ilmenevät hieman eri tavoin. Lumessa ajaminen on niin hidasta että pyörällä tasapainottelu käy työstä. Toisin kuin pystypyörällä nojakilla taspaino pidetään pelkästään ohjaamalla, pystärissä voi kropallakin tasapainottaa. Epätasaisuus iskareista huolimatta hakkaa kuljettajaa pystypyörää enempi.
Puolenkymmentä talvea yritin ajella työmatkaa nojakilla, mutta kaksi viimeistä on mennyt CF(Cranck Forward) tyylisellä pystypyörällä.

http://www.kotinet.com/ninajukk/cf.htm

Jukka

Muute kyllä, mut ne aamut kun on 30 senttiä lunta/loskaa/jäätä kevlillä niin meinaa itku tulla vaikka olis mikä maastopyörä alla trike on sitten vielä hitaampi noilla keleillä, ei toki niin helposti mene ympäri. Toisaalta mikäs sen rennompi tapa käydä kesällä kaupassa kuin trike tarvittavilla tarakoilla ja laukuilla

Joku Metaphrastic maastorenkailla ja kesärenkailla vois olla parhain nojakki etenemään..Taitettavuuden tarve kyllä rajaa mahollisuudet aika minimiin, eikö siellä kerrostalossa joku pyöräkellari olis?

Jousitus nyt ei minusta ole välttämätön, vähemmän tuntuu nuo pomput kuin pystärillä selkään. Joku voi olla eri mieltä

Koeajolla selviää paljon

Syväri kirjoitti:

Joku Metaphrastic maastorenkailla ja kesärenkailla vois olla parhain nojakki etenemään..

Tätä minäkin toivon. Tuohon tosiaan saa ihan mitkä tahansa renkaat. Eli niistä ei ainakaan jää kiinni eteneminen.

http://epaper.mediabox.fi/kangasala/pro ... dfs/17.pdf Tämä kannattaa lukea tässä tapauksessa. Vaikka pyörän hinta nyt burjetin ylittäsikin. Haseen saat kaiken mitä lähes tarvitset ja mikä parasta , mahtuu varastoon pieneen tilaan.

Eiköhän se säilytys onnistu ilman taitto-ominaisuuttakin, helpottaisi vain. Jos jostakin ominaisuudesta sitten pitää tinkiä, niin soratiet voi kiertää suunnittelemalla reitin paremmin ja kuntoilemalla enemmän.

Mutta talvella olisi kiva päästä eteenpäin, vaikka hitaastikin. Harvoin kuitenkaan viimekään talvena joutui syvässä lumessa auraamattomalla tiellä ajelemaan. Liukkaus on suurempi ongelma pystypyörällä polkiessa.

Nojanalle kirjoitti:

http://epaper.mediabox.fi/kangasala/pro ... dfs/17.pdf Tämä kannattaa lukea tässä tapauksessa. Vaikka pyörän hinta nyt burjetin ylittäsikin. Haseen saat kaiken mitä lähes tarvitset ja mikä parasta , mahtuu varastoon pieneen tilaan.

Talviominaisuuksista myyjä sanoo näin:

Runsaslumisina talvina tosin joudun vaihtamaan tavalliseen maastopyörään: kolmipyöräisyytensä vuoksi 90 senttiä leveällä Kettwieselillä on hankala päästä eteenpäin kapeiksi auratuilla pyöräteillä.

Eli ainoaksi pyöräksi ei tästäkään ole.

Jukka

Paljonhan riippuu talvikäyttö siitä onko pakko joka aamu lähtee kelillä ku kelillä vai saako valita millon ne talviajot tekee. Itte oon ajellu matalalla nojakilla jossa kahdet 20" renkaat mutta kun sataa lunta olen lumitöissä enkä pyöräilemässä

Petri

PW kirjoitti:

Paljonhan riippuu talvikäyttö siitä onko pakko joka aamu lähtee kelillä ku kelillä vai saako valita millon ne talviajot tekee.

Ketjun avaajan tarve tuli esille avausviestissä:

Etenijä kirjoitti:

Haen siis jokapaikanpyörää, jolla ajelee pikkumatkoja kelillä kuin kelillä

Jukka

Etenijä kirjoitti:

Eiköhän se säilytys onnistu ilman taitto-ominaisuuttakin, helpottaisi vain. Jos jostakin ominaisuudesta sitten pitää tinkiä, niin soratiet voi kiertää suunnittelemalla reitin paremmin ja kuntoilemalla enemmän.

Mutta talvella olisi kiva päästä eteenpäin, vaikka hitaastikin. Harvoin kuitenkaan viimekään talvena joutui syvässä lumessa auraamattomalla tiellä ajelemaan. Liukkaus on suurempi ongelma pystypyörällä polkiessa.

Homma ei mielestäni ole niin mahdoton kuin muissa vastauksissa on annettu ymmärtää, varsinkaan kun ei ole tarkoitus pyrkiä varsinaisesti kahlaamaan lumessa. Yksi ratkaisu voisi olla Hasen delta-tyyppinen trike (kaksi pyörää takana, yksi edessä). Tarvitsee tasauspyörästön, jotta molemmat takapyörät saadaan vetäviksi. Sellainen löytyy Hasen pyöriin ainakin lisävarusteena. Tadpole-tyyppisen triken ongelma on mielestäni painonjakauma eli siinä on vaikea saada liukkaalla tarpeeksi pitoa sen yhden ja ainoan vetävän takapyörän alle. Talvella alle delta-trikeen Schwalben Winter Marathon -nastarenkaat (kokoa 42-406). Jos ajo tuntuu raskaalta, pyörään saa myös sähköavustuksen etupyörään, jolloin siitä tulee 3-vetoinen. Jos sähköavustus ei meinaa auttaa kevyen etupyörän alla, kannattaa laittaa Hasen etusivulaukkuteline ja siihen sopivat Ortliebin sivulaukut, joihin sitten vielä sopivasti tärkeää tavaraa painoksi. Jos palelee, Haselta löytyy myös viimalta ja sateelta suojaava kate (helposti kokoonkäärittävä malli). Delta-trike on helppo varastoida: kääntää vain pyörän pystyyn (etupyrä ylöspäin), jolloin varastointitilantarve on todella vähäinen. Halpaa tuosta paketista ei taatusti tulisi mutta ilmeisesti varsin mukava kuitenkin.

Juttua Haen pyristä löytyy täältä

http://hasebikes.com/229-1-hase-klimax- ... ublic.html

PS. Tämä on ns. kirjaviisautta. Allekirjoittaneella ei ole käytännön kokemusta ko. pyöristä. Kokeneemmat voivat vapaasti kommentoida ja kritisoida ratkaisuesitystä.

Deltaa (sähkömoottorilla) olen mietiskellyt, mutta tuntuu olevan vähemmän tarjolla kuin tadpoleja. Hasen nettisivuja katselin, sen verran mukavissa hinnoissa olivat, että ennemmin ajelen taksilla.

Etenijä kirjoitti:

Hasen nettisivuja katselin, sen verran mukavissa hinnoissa olivat, että ennemmin ajelen taksilla.

Itse en ajattelisi ihan noin, nojapyörästä kun saa myydessäkin jotakin.

Jukka

Ankara googletus toi tuloksena Sun-merkkisiä deltoja. http://www.sun-bikes.de/produkte.htm

Lyhyellä saksalla käsitin, että ei nuissa tasauspyörästöjä ole, eikä lisävarusteenakaan taida löytyä. Onkohan itse merkki kovinkin laaduton?

jviirret kirjoitti:

Etenijä kirjoitti:

Hasen nettisivuja katselin, sen verran mukavissa hinnoissa olivat, että ennemmin ajelen taksilla.

Itse en ajattelisi ihan noin, nojapyörästä kun saa myydessäkin jotakin.

Samaa mieltä. Vaimo yritti arvostella mun kahden nojakin kalleutta... kunnes vähän laskeskelin mitä 4-pyöräinen katiska on tänä vuonna tullu maksamaan...

Ja kyse on harrastuksesta, ainakin minulle. Näin kaupunkialueella asuessa en aja autolla juuri lainkaan, jos en pyöräile niin kävelen. Autolla ajan vain kun pitää mennä joukolla ja/tai kauemmas. Tämän takia on pyöräilykilometrejä enemmän takana kuin autolla ajoa.

Niin, mä en laske jälleenmyyntiarvoa, vaan pyrin hommaamaan pyörät niin etten myy niitä ikinä tai ainakin pysyvät käytössä pitkään. Entinen triathlon aika-ajo pyörä on kyllä täysin käyttämättömänä, mutta se olikin onneksi kohtuu hintainen investointi ja kuoletettu helposti jo 90-luvun käytöllä. Tuskin ajan sillä enää mutta voihan sen periaatteessa museoida ja käydä verrokki mittauksiin pikkasen ajamassa.

Etenijä kirjoitti:

Onkohan itse merkki kovinkin laaduton?

Merkistä en osaa sanoa, mutta komponentit ovat noissa halvimmissa malleissa maailman halvimpia. Sitä ei toki kannata säihkähtää, vaativat vain huolenpitoa kalliita useammin ja toiminta ei ole yhtä jouhevaa. Jos joku menee rikki niin voi vaihtaa uuden ja astetta jämäkämmän tilalle. Itse harrastelen tässä samassa hintaluokassa, toki viime vuosina panostanut esim. kumeihin enempi.

Jukka