Nojapyöräfoorumi

Puutyö-ja lujuusopillinen kysymys heräsi:
Näin kuvan kaksijalkaisesta sängystä:

Ja mieleen tuli, että minkähänlaisella rakennevahvuudella tuollaisen tekisi puusta? Kuvien sängyissä on ilmeisesti käytetty metallirunkoa mahdollisimman siron rakenteen saamiseksi. Eli päätyyn tulisi sormiliitoksin toisiinsa liitettyjä kakkoskakkosia ja kakkoskuutosia, liitettynä siis 5*15 sentin matkalta. Siis siten, että lattiaa ja sängyn pohjaa vasten olisi kakkoskakkoset ja toisessa päädyssä pystyssä kakkoskuutoset.

Kakkoskakkosia olisi siis koko sängyn leveydeltä viiden sentin välein toisiinsa nähden (kiinnitettynä toki myös toisiinsa sopivilla välikappaleilla jäykkyyden lisäämiseksi) ja päädyssä ne olisivat viidentoista sentin matkalta kiinni kakkoskuutosissa, joita olisi siis myös koko sängyn leveydeltä. Vipuvartta tulisi siten 190 senttiä 15-senttiselle liimatulle pätkälle, joka on mitä ilmeisimmin aika karmea vääntö. Mutta jos vääntöä saisi jaettua koko sängyn päädyn alueelle, niin olisiko mitään mahdollisuuksia, että rakennelma kestäisi? Lähikaupassa näyttäisi olevan lujuusluokan C24 (24N/mm2) puutavaraa saatavilla, sängyn leveys olisi 160 cm ja sängyn päällä painoa pahimmassa (tai parhaassa?) kuviteltavassa tilanteessa n. 250 kg.

Nebulus kirjoitti:

sängyn päällä painoa pahimmassa (tai parhaassa?) kuviteltavassa tilanteessa n. 250 kg.

Varmaan kannattaa huomioda satunnaisen iltajumpan aiheuttama tasainen liike jolloin 250kg voi ylittyä reippasti

Ps, makian sängyn olet löytänyt

Mustasudenkorento kirjoitti:

Nebulus kirjoitti:

sängyn päällä painoa pahimmassa (tai parhaassa?) kuviteltavassa tilanteessa n. 250 kg.

Varmaan kannattaa huomioda satunnaisen iltajumpan aiheuttama tasainen liike jolloin 250kg voi ylittyä reippasti

Hyvin totta! Tärkeää on myös yrittää tuunata alin ominaisresonanssitaajuus viiden herzin paremmalle puolelle. Tapahtuu vielä kaamea ponnahduslautaefekti.....

Joskus olisi tuollaisen osanut laskeakin, että kestääkö. Nyt sanoisin näppituntumalla, että kakkosneloset kestäis, mutta sen nurkan liitos on se kriittinen kohta. Voi vaatia jonkin sortin vahviketta.

Oli pikkupoikana kodissani parveke puusta, jonka ulottuvuus seinästä noin 1.5 metriä, leveys noin 5 m. Muistaakseni 2x4 tuuman lankkuja kuin lattiassa "koolinkeja". Ne jatkuivat huoneen lattiana.
Muutamien vuosien mittaan lankut vääntyivät alaspäin näkyvästi. Parveke tuli ruman näköiseksi ja piti rakentaa uusiksi. Tukia tehtiin.
Oli nuorehkon arkkitehdin älynväläys se. Ensin kuulosti ja näytti kivalta, mutta ei kestä. Kuten tasakatot siihen aikaan.Rakennettiin niitä uusiksi, vinoiksi katoiksi, kalliiden remonttiyritysten jälkeen.

Kertakäyttökulttuuria.

optimistx kirjoitti:

Kertakäyttökulttuuria.

Meillä kaikki huonekalupuutavara käytetään vähintään kahdesti. Siitä pitää huolta pitkä lämmityskausi.

Mutta sinällään en kyllä lähtisi vertailemaan säärasitukselle altistuvaa parveketta sänkyyn. Ainakaan omilla makuuhuonetavoillani. Hymiö.

Kyllä puu kestää, mutta minäkin epäilen ettei tuommoisen rasituksen alla pysy muodossa. Vähän sellainen käsitys on, että taipuu ajan kans jos on kuormitettuna. Kyllä sisälläkin ilmankosteus vaihtelee.

Jukka

Aallon Alvari ois varmaan taivuttanu muotoonsa ton eli toimisko joku vanerista laminoitua rakenne ?

Petri

jviirret kirjoitti:

Kyllä puu kestää, mutta minäkin epäilen ettei tuommoisen rasituksen alla pysy muodossa. Vähän sellainen käsitys on, että taipuu ajan kans jos on kuormitettuna. Kyllä sisälläkin ilmankosteus vaihtelee.

Juu, painuuhan puu lommolle, jos siihen kohdistetaan liikaa voimaa. Tai taipuukin pysyvästi. Mutta luulisin, että on olemassa raja voimalle, joka saa puuhun pysyviä muodonmuutoksia aikaan; muutenhan puurunkoiset katot olisivat luokillansa kaikki. Faktahan on, että märkänä (siis läpeensä märkänä, vedessä uitettuna) puu taipuu helpommin; rimoja yhteen laminoidessa yksi tapa on uittaa rimoja vedessä ja puristaa ne märkinä liiman kanssa muottien väliin ja antaa kuivua. Jos halutaan oikein kovia taivutuksia, niin sitten kuumennetaan puuta vielä höyryssä, että ligniini pehmenisi.

PW kirjoitti:

Aallon Alvari ois varmaan taivuttanu muotoonsa ton eli toimisko joku vanerista laminoitua rakenne ?

Olishan se mahtavan näköinen. Mutta luulenpa, että laminointiyritys sängyn levyisenä, monta senttiä paksuna rakenteena päätyisi minun taidoillani traagisiin marttyyrinkyyneliin...

Eiks se riitä ett siinä olis laminoidut "juoksut" pari per nukkuja ja levy näihin kiinni ?

Petri

PW kirjoitti:

Eiks se riitä ett siinä olis laminoidut "juoksut" pari per nukkuja ja levy näihin kiinni ?
Petri

Voisihan se riittää, jos "juoksut" olisi tarpeeksi paksuja, mutta silloin tavoittelemani rungon litteys kärsisi melko varmasti. Tarkoitus kuitenkin olisi, että sänky käyttäytyisi mahdollisimman vähän ponnahduslaudan omaisesti... vaikka olisihan siinäkin puolensa.

PW kirjoitti:

Aallon Alvari ois varmaan taivuttanu muotoonsa ton eli toimisko joku vanerista laminoitua rakenne ?

Petri

Olen ajatellut aivan samaa..aikoinaan tehtiiin tennismailoja joissa oli puuta ja sisällä hiilari layer antamassa jäykkyyttä ( itsekin pelasin jenkki tennistä Wilson Jack Kramer autograph mailalla ). Se oli todella kevyt, mutta aikaa myöten se meni ns. propelliksi.

Luulisin että jos hiililayereita olisi 2-3 olis tilanne aivan toinen..siitä tulisi sandwich rakenne jossa puu olisi enää antamassa keveyttä..eikä juuri enää voisi taipua mihinkään suuntaa.

Kaikista parasta siinä olisi että kuoret saisi yksinkertaisen urosmuotin päällä tehtyä..eikä naarasmuottia tarvitsisi lainkaan ( tai se olisi jo ikäänkuin se varsinainen tuote ).