SH21

[irakas]

[attachment=0]SH21 22.12.13.jpg[/attachment]

Tämän ketjun alussa on kinnerijutustelua ja varsinainen aihe SH21 rakentaminen alkaa puolitoista sivua myöhemmin. Hyppää SH21 rakentamisen alkuun.

Kun SH 20 alkaa olla maalausta vaille valmis, tein käteisvaraluonnoksen velomobiilistä, jossa on itsekantava ohutvanerikori.

Kuvassa on kaksi erilaista poikkileikkausta. Kuinkahan paljon niillä on eroa ilmanvastuksen suhteen?

Sakari

[Nojanalle]

Teetkö rungon kuin kajakkiin. Eikö se pisaran muoto ole ihanne . Vaikka jossain ohjelmassa väitettiin , että pisara ei ole sen muotoinen mitä väitetään. Johtuu monesta tekijästä varmaan .

[jviirret]

Vaikka jossain ohjelmassa väitettiin , että pisara ei ole sen muotoinen mitä väitetään. Johtuu monesta tekijästä varmaan .

Pisara on pisaran muotoinen kun se on juuri lähdössä tippumaan räystäältä, ei enää sitten kun se on vauhdissa. Vauhdissa se muistuttaa lähinnä neulaa joka reagoi ilmavirran ja nopeuden muutoksiin. Vesipisaran ei tarvi murehtia painoa muotoansa miettiessä kun se ei ole aikeissa koskaan edetä ylämäkeen.
Keskity mieluummin tekemään pieni, kevyt, matala ja nätti. Kaikki nuo on helppo mitata kotoa löytyvillä mittavälineillä, toisin kuin aerodynamiikan erot ennen kuin pyörä on valmis.
Hyvä esimerkki on Milanin ja Stradan aerodynamiikka ero( http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopi ... 120#p38597 ). Strada on kuvitteellinen pisara ja Milan kuin pottusäkki ja silti Milanin ilmanvastuskerroin on paljon pienempi. 0,055 vs 0,136.

Jukka

[PW]

Jos materiaali on vaneri se varmaan asettaa joitakin esteitä muodolle - siis pallo pinta on vaikea tehdä. Tuo Jukan ohje mahollisimman pieni, on varmaan hyvä.
Mikäs tuntuma Sakarilla on ensimmäisesn kinnerisi ilmanvastuksesta ? Sehän on kovin sukkulamainen vaikka siinä kulmia onkin.

Petri

[PW]

Vielä heräs kysymys kun huomasin ett "nuijapäätä" olisit tekemässä, miksi vaihtaisit edellisestä delta kinneristä tadpoleen. Jotenkin tuntus ett kantava runkokin olis fiksumpi tehdä deltana kun kaikkein tukevin kohta tartteis tehdä takarenkaiden väliin jossa myös painopiste. Lisäksi ketjulinja yksinkertasesti sivussa.

Petri

[Nojanalle]

Saahan tuohon vaikka mitä muotoo ,jos tekee osan viiluttamalla.

[optimistx]

Kun SH 20 alkaa olla maalausta vaille valmis, tein käteisvaraluonnoksen velomobiilistä, jossa on itsekantava ohutvanerikori.

Kuvassa on kaksi erilaista poikkileikkausta. Kuinkahan paljon niillä on eroa ilmanvastuksen suhteen?

Sakari

Oikein selkeä kysymys, jonka vastaus kiinnostaisi itseänikin kovasti. Nimimerkki "nojailija" on tutkinut näitä asioita teoriassa ja käytännössä, ja luulisin, että hän voisi antaa vihjeitä tuon penkomiseen. Nojailija, huhuu!?

Wikipediasta kohdasta http://en.wikipedia.org/wiki/Drag_coefficient
voisi varovasti päätellä vastauksen suuruusluokkaa, lähinnä alun oikean ylänurkan kuvasta.

Kuvassa on mm. pallo, jolla on ilmanvastuskerroin 0.47. Kun verrataan sitä esineisiin, joissa on vanerista taivuteltavia muotoja, niin näyttäisi kerroin lähes kaksinkertaistuvan. Poikkeuksena "cone", kartio.

Jos vain tämän perusteella pitäisi jotain arvata, niin veikkaisin harvojen kymmenien prosenttien eroja piirtämiesi mallinen välillä, ei esim. yli sadan prosentin. Mutta luuloni ei ole tiedon väärti.

[Nebulus]

Kuvassa on kaksi erilaista poikkileikkausta. Kuinkahan paljon niillä on eroa ilmanvastuksen suhteen?

Tuli tällainen ajatus ilmanvastuksen tutkimiseksi:
Sulla kun puuntyöstö on enemmän kuin hallinnassa, niin voitko tehdä puusta pienoismallin? Tähän pienoismalliin lisäisi sitten painoja sen verran, että se uppoaisi veteen. Vedä sitten pienoismallia pitkän siiman avulla veden alla siten, että siiman toinen pää on kiinni sopivan löysässä jousessa. Jousen venymä kertoo, kuinka paljon pienoismalli vastustaa virtausta, jolloin saanee mukavasti osviittaa myös ilmanvastuksesta.

Yksinkertaisimmillaan jousi voi olla heitto-onki, joka on toisesta päästään tukevasti kiinni jossakin. Uistimen sijaan siiman nokkaan laitetaan pienoismalli, jota kelataan vakionopeudella pois vedestä. Kelaamisen yhteydessä katsotaan, kuinka paljon vavan kärki taipuu, esim. sopivaa mitta-asteikkoa vasten. Toistetaan koe riittävän usein hyvän keskiarvon saamiseksi.

Pienoismalliin voi kokeiden lopuksi laittaa koukun, siltä varalta, että hauki nappaa.

[jori]

Vaikka jossain ohjelmassa väitettiin , että pisara ei ole sen muotoinen mitä väitetään. Johtuu monesta tekijästä varmaan .

Pisara on pisaran muotoinen kun se on juuri lähdössä tippumaan räystäältä, ei enää sitten kun se on vauhdissa. Vauhdissa se muistuttaa lähinnä neulaa joka reagoi ilmavirran ja nopeuden muutoksiin. Vesipisaran ei tarvi murehtia painoa muotoansa miettiessä kun se ei ole aikeissa koskaan edetä ylämäkeen.
Keskity mieluummin tekemään pieni, kevyt, matala ja nätti. Kaikki nuo on helppo mitata kotoa löytyvillä mittavälineillä, toisin kuin aerodynamiikan erot ennen kuin pyörä on valmis.
Hyvä esimerkki on Milanin ja Stradan aerodynamiikka ero( http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopi ... 120#p38597 ). Strada on kuvitteellinen pisara ja Milan kuin pottusäkki ja silti Milanin ilmanvastuskerroin on paljon pienempi. 0,055 vs 0,136.

Jukka

Hehheh, pottusäkki .
Pitää muistaa, että nuo vastuskertoimen arvot ovat ns. vastuspinta-aloja, eivät muotovastuskertoimia, johon ne helposti sekoittaa, kun vertaillaan muotoja. Tai siis. Kun vertaillaan muotoja, pitäisi nuo em. kertoimet jakaa otsapinta-alalla, jolloin ero olisi paljon pienempi. Vastuskertoimia ovat siis: Cd, joka on muotokerroin ja kätevä verrattaessa muotoja keskenään ja CdA, joka on edellinen kerrottuna otsapinta-alalla ja siis se todellisen vastuksen muodostava kerroin.

Vesipisara ei pudotessaan ole neulamainen muualla, kuin hitaan valotuksen valokuvissa tai silmällä katsoen livenä. Todellisuudessa putoava pisara muistuttaa, pisaran koosta riippuen, palloa, herkkusienen hattua tai laskuvarjoa tai jotain siltä väliltä riippuen putoavan pisaran koosta ja siis nopeudesta. Pienet pisarat putoavat hitaasti ja pysyvät lähes palloina painuen vain hiukan alapinttaltaan litteämmiksi. Pisaran koon kasvaessa alapintaan muodostuu kuoppa, joka syvenee sitä suuremmaksi, mitä enemmän vettä pisarassa on ja mitä nopeammin se siis putoaa. Kun pisarassa on maksimi määrä vettä, pisara putoaa laskuvarjoa muistuttavassa muodossa, kunnes repeää keskeltä puhki, muuttuu renkaaksi, joka edelleen hajoaa pienemmiksi pisaroiksi. Kuvassa ehjänä putoavan vesipisaran koon vaikutus sen muotoon.

Suurimmillaan vesipisara voi kasvaa noin 7 mm kokoiseksi. Suuremmat hajoavat ilmanvastuksen takia matkalla pienemmiksi.
Tuolla lisää pisroiden muodosta: http://sts.bwk.tue.nl/drivingrain/fjrva ... /node8.htm

[MM]

Pyöreän ja neliömäisen poikkileikkauksen eroa ei kai suoraan tyyneen ajettaessa ole. Ero on kuitenkin merkittävä pyöreän eduksi jo vähänkin sivusta tulevan vastatuulen tilanteessa, jolloin suora kylki ja terävät kulmat aiheuttavat osittain samanlaisen tilanteen kuin muotokertoimet suoraan edestä antavat ymmärtää. Kuorma-ja linja-autojen aerodynamiikan kehittämiseksi tehdyssä tutkimuksessa jo 120 - 150 mm säteen pyöristyksillä pituussuuntaisissa kulmissa saatiin merkittävin hyöty.

Lisään tähän siteeramani tutkimuksen osoitteen: http://www.motiva.fi/files/938/Raskaan_ ... _minen.pdf

[irakas]

Terveiset lumivalkoisesta Jyväskylästä! On satanut reilut 5 cm lunta.

Ja Kiitos vastanneille!

Kyllä taas kerran osoittautuu tämä nojapyöräfoorumi arvaamattoman merkittäväksi jakaessaan tietoa!

Tuota Nebuluksen ehdottamaa mallin uittoa heittovavalla aion kyllä kokeilla. Minullahan jo tehtynä SH18:n puinen 1/10 pienoismalli. Kun siihen upottaa mahapuolelle tarpeeksi lyijyä, on yksi testikappale valmis. Mahtavat katselijat taas sanoa, että on se hullu tuo holoma. Tollaisella vieheellä, jossa ei ole edes koukkuja, yrittää kalastaa.

Syy miksi en tee Delta-tyyppiä on se, että ajattelin, että siinä peräpeili jää kovin isoksi ilmanvastuksen kannalta. Nyt on tosi jännä kokeilla uittamalla kuinka paljon se vastustaa. Kyllä kai se sitä tekee aika tavalla, kun ajattelee tasaperäisiä veneitä.

Niinkuin on täysin selvää, neliön muotoinen poikkileikkaus ohut vanerista on paljon helpompi tehdä niinkuin SH 18 osoitti. Kuitenkin siitä saa ainakin sivukuvan osalta aivan yhtä linjakkaan kuin lasi- tai hiilikuidusta tehdyn.

Sakari

[jviirret]

Syy miksi en tee Delta-tyyppiä on se, että ajattelin, että siinä peräpeili jää kovin isoksi ilmanvastuksen kannalta. Nyt on tosi jännä kokeilla uittamalla kuinka paljon se vastustaa. Kyllä kai se sitä tekee aika tavalla, kun ajattelee tasaperäisiä veneitä.

Tämän kuvan perusteella perän venyttäminen pitkäksi ei juurikaan pienennä ilmanvastusta:

Kuvan kulmissa ilmanvastuskertoimet. Tuossa kavennettu kahteen suuntaan, tadpole rakenne ei mahdollista edes tätä. Jos perän venyttäminen lisää painoa kiloja niin helposti sen kokonaisvaikutus keskinopeuteen on negatiivinen.

Jukka

[TMS]

Hyvä esimerkki on Milanin ja Stradan aerodynamiikka ero( http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopi ... 120#p38597 ). Strada on kuvitteellinen pisara ja Milan kuin pottusäkki ja silti Milanin ilmanvastuskerroin on paljon pienempi. 0,055 vs 0,136.
Jukka

Jori jo noteerasi tuon poikkipinta-alan vaikutuksen. Lisäksi aivan olennaisia (osin muodosta riippumattomia) eroja Milanin ja Stradan välillä ovat ainakin: Milanin koko kate vs Stradan pää ulkona ja iso aukko, Milanin eturenkaat ovat katteen sisällä ja sitten vielä Milanissa ei ole jalka-aukkoja keulassa. Vaikeampi onkin sitten sanoa mikä vaikuttaa minkäkin verran.

Tuosta inspiraatiota Sakarille (niin kuin sille olisi tarvetta ) http://www.recumbentblog.com/2010/03/31 ... bile-mkii/ ja tuolla ihan toisen näköinen versio http://plywoodvelomobile.blogspot.fi/

Löytyi oikein Velo Vision lehden juttu tuosta ensimmäisestä linkkamastani velosta. http://www.exacteditions.com/read/velo- ... /42/3?dps=

[ajarmala]

Strada on kuvitteellinen pisara ja Milan kuin pottusäkki
Jukka

Alkaa jo pian potuttaa No, joku voisi ehkäpä epähuomiossa haukkua Milania muhkuraiseksi, mutta ei kai nyt sentään pottumaiseksi... Ja ne muhkut ovat kivoja, kun niihin saa mahtumaan sekä sandaalien kärjet että polvet. Ja hei, tepä ette ole vielä nähneetkään alapuolen muhkuja - ne kun on nerokkaasti piilotettu pois näkyviltä ja maalattu mustiksi. Minäpä pidänkin niissä kantapäitäni eli tarpeen nekin kovasti ovat.

[ajarmala]

Vastuskertoimia ovat siis: Cd, joka on muotokerroin ja kätevä verrattaessa muotoja keskenään ja CdA, joka on edellinen kerrottuna otsapinta-alalla ja siis se todellisen vastuksen muodostava kerroin.

Täsmälleen! todellinen ilmasvastus on muotokertoimen ja otsapinta-alan tulo. Mittauksissa kuitenkin vain ilmanvastus CdA ja otsapinta-ala A ovat mitattavissa helposti. Mutta muotokerroin on niistä helposti laskettavissa Cd = CdA / A. Suoraan supistamalla se ei onnistu, vaan on mitattava sekä CdA että A. Yleensä ainakin omissa mittauksissani raportoin kaikki kolme: CdA, A ja Cd. Sitten jätän lukijan huoleksi ymmärtää, mikä niistä on mikäkin.

Suurimmillaan vesipisara voi kasvaa noin 7 mm kokoiseksi. Suuremmat hajoavat ilmanvastuksen takia matkalla pienemmiksi.
Tuolla lisää pisroiden muodosta: http://sts.bwk.tue.nl/drivingrain/fjrva ... /node8.htm

Juu. Siis Maassa ja Maan ilmakehässä