Nojapyöräfoorumi

Tässä validia dataa; http://ntrs.nasa.gov/archive/nasa/casi. ... 014381.pdf

Lopussa taulu 13. on esimerkiksi hyvä muoto recumbentille ( 2 pyörää ).

Lizard100 kirjoitti:

Lopussa taulu 13. on esimerkiksi hyvä muoto recumbentille ( 2 pyörää ).

Jos tehdään ratapyörää niin juu, mutta aika epäkäytännöllinen jos tuolla pitäisi esim. mun työmatkaa ajaa. Hyvään muotoon kun vaikuttaa moni muukin kuin aerodynamiikka, mm. käyttöolosuhteet, paino, hinta, varastotilan koko jne. jne.

Jukka

Lizard100 kirjoitti:

Tässä validia dataa; http://ntrs.nasa.gov/archive/nasa/casi. ... 014381.pdf

Lopussa taulu 13. on esimerkiksi hyvä muoto recumbentille ( 2 pyörää ).

Se on varmaan hyvä muoto lentokoneille.

Jos haluaisi tutkia asfaltilla kiitävää laitetta, tilanne muuttuu luulakseni. Onhan lentäjienkin otettava huomioon maavaikutus.

Sukkulaa asfaltilla voinee(?) tutkia teoreettisesti siten, että määrittelee kohteeksi 2 runkoa toistensa peilikuviksi, toinen ylösalaisin. Ohjelma laskee vastuksia tapauksissa, joissa runkojen etäisyyttä toisistaan vaihdellaan. Nähtäneen, että runkoja lähennettäessa vastus kasvaa. (ts., mitä lähempänä asfalttia sukkula on, sitä suurempi vastusvoima). Näin voinee käyttää hyväksi ohjelmaa, joka on tehty vapaassa tilassa kelluvan rungon laskemiseksi: kahdennetaan runko.

Kun on laskenut näistä taulukot etäisyyden funktiona, voisi alkaa muutella sukkulaparia niin, että lähennettäessä vastus kasvaisi vähemmän.

Esim. voisi halkaista sukkulan vaakasuorasti . Sukkulan puoliskojen välistä rakoa voisi vaihdella laskelmissa ja katsoa, millä raolla vastus olisi mahdollisimman pieni. Arvaisin, että raon mennessä nollaan vastus olisi pienempi. Ts. jos pisaranpuolikas olisi melkein kiinni asfaltissa, niin vastus olisi pieni. Näinhan virtaviivaisia autoja onkin pyritty tekemään kautta aikojen: helmat melkein kiinni asfalttiin ja muuten ollaan kuvitellun pisaranpuolikkaan näköisiä.

Toinen tapa minimoida vastuskerrointa on yrittää viedä laskettavat kappaleet kauas toisistaan eli nostaa kappale ylemmäs asfaltista. Näin tehdään. 2-pyöräiset sukkulat oavat litteitä leveyssuunnassa. Näkemissäni muutamissa aurinkoautoissa on runko nostettu todella ylös ja kapeat koteloidut pyörät ovat ainoat asfaltin lähellä olevat osat.

Näiden kahden ääritapauksen väliltä en oikein löydä uutta ideaa vastuskertoimen minimoimiseksi. Joko liimaudutaan kunnolla asfalttiin joka kohdasta tai sitten ollaan kunnolla siitä kaukana "tikkujen nokissa".

Uusia ideoita tai laskelmia?

optimistx kirjoitti:

Lizard100 kirjoitti:

Tässä validia dataa; http://ntrs.nasa.gov/archive/nasa/casi. ... 014381.pdf

Lopussa taulu 13. on esimerkiksi hyvä muoto recumbentille ( 2 pyörää ).

Se on varmaan hyvä muoto lentokoneille.

Jos haluaisi tutkia asfaltilla kiitävää laitetta, tilanne muuttuu luulakseni. Onhan lentäjienkin otettava huomioon maavaikutus.

Sukkulaa asfaltilla voinee(?) tutkia teoreettisesti siten, että määrittelee kohteeksi 2 runkoa toistensa peilikuviksi, toinen ylösalaisin. Ohjelma laskee vastuksia tapauksissa, joissa runkojen etäisyyttä toisistaan vaihdellaan. Nähtäneen, että runkoja lähennettäessa vastus kasvaa. (ts., mitä lähempänä asfalttia sukkula on, sitä suurempi vastusvoima). Näin voinee käyttää hyväksi ohjelmaa, joka on tehty vapaassa tilassa kelluvan rungon laskemiseksi: kahdennetaan runko.

Kun on laskenut näistä taulukot etäisyyden funktiona, voisi alkaa muutella sukkulaparia niin, että lähennettäessä vastus kasvaisi vähemmän.

Esim. voisi halkaista sukkulan vaakasuorasti . Sukkulan puoliskojen välistä rakoa voisi vaihdella laskelmissa ja katsoa, millä raolla vastus olisi mahdollisimman pieni. Arvaisin, että raon mennessä nollaan vastus olisi pienempi. Ts. jos pisaranpuolikas olisi melkein kiinni asfaltissa, niin vastus olisi pieni. Näinhan virtaviivaisia autoja onkin pyritty tekemään kautta aikojen: helmat melkein kiinni asfalttiin ja muuten ollaan kuvitellun pisaranpuolikkaan näköisiä.

Toinen tapa minimoida vastuskerrointa on yrittää viedä laskettavat kappaleet kauas toisistaan eli nostaa kappale ylemmäs asfaltista. Näin tehdään. 2-pyöräiset sukkulat oavat litteitä leveyssuunnassa. Näkemissäni muutamissa aurinkoautoissa on runko nostettu todella ylös ja kapeat koteloidut pyörät ovat ainoat asfaltin lähellä olevat osat.

Näiden kahden ääritapauksen väliltä en oikein löydä uutta ideaa vastuskertoimen minimoimiseksi. Joko liimaudutaan kunnolla asfalttiin joka kohdasta tai sitten ollaan kunnolla siitä kaukana "tikkujen nokissa".

Uusia ideoita tai laskelmia?

Ei kyllä se on juuri hyvä recumbenteille..koska kyseessä on puhdas runkotutkielma...lentokoneissa maavaikutuksen aiheuttaa vain siivet. Rungon osuus on aivan olematon ( ei merkitsevä ). Toki useampipyöräisessä recumbentissa on maavaikutuksella merkitystä..2 pyöräisessä hyvin vähän.

optimistx kirjoitti:

Uusia ideoita tai laskelmia?

Joo siis tein ikäänkuin "puhdistuksen" 5 paikaiselleni..ja sain kuin sainkin polkijaa kohden CdA:n alle 0.01:n..tonne 0.0089 pintaan. Paneliteho putosi 10% mutta aerodynamiikka parani enemmän kuin 10%. Madalsin sitä radikaalisti..samoin aurinkopanelia kavensin tuntuvasti.

100 mph on muuten melkoinen nopeus..otsapinta on nyt Cadillacin Eldorado mallista 22.3%.

Pikaisella vilkaisulla en huomannut, että tuolla xflr5-ohjelmalla pystyisi laskemaan kaksiosaista kappaletta. Eli tienpinnan huomioonotto tuolla ohjelmalla ei onnistune.

Ohjelmassa huomautetaan erittäin painokkaasti, että sitä ei tule käyttää mihinkään muuhun kuin pienoislennokkien laskemiseen.

optimistx kirjoitti:

Pikaisella vilkaisulla en huomannut, että tuolla xflr5-ohjelmalla pystyisi laskemaan kaksiosaista kappaletta. Eli tienpinnan huomioonotto tuolla ohjelmalla ei onnistune.

Ohjelmassa huomautetaan erittäin painokkaasti, että sitä ei tule käyttää mihinkään muuhun kuin pienoislennokkien laskemiseen.

Kyllä kyllä..en ole sillä sitä tehnytkään. Tyypillinen trendikäs crossover on muuten päädimensioiden pohjalta laskien isompi kuin Cadillac Eldorado ( oli mulle yllätys ) otsapinnaltaan.
Tää Lizard on vain 21.3 % sellaisesta.

Crossoverin vastuskerroin on 0.32 ja CdA 0.95 m2..eli noin 25 kertaa enemmän kuin L.ssä.

Lizard100 kirjoitti:

Tyypillinen trendikäs crossover ...

?

optimistx kirjoitti:

Lizard100 kirjoitti:

Tyypillinen trendikäs crossover ...

?

Citymaasturi !

Täällä on vastuksesta lisää; http://www.xlab-usa.com/aerodynamics.html

Pienin drag coefficient on 0,055; http://www.legslarry.beerdrinkers.co.uk ... roDrag.htm

Jotakin tällasta arvelinkin sen olevan.

Ei kyllä uskoisi; http://www.recumbent.tv/home/viewvideo/ ... 8-mph.html

Tästä kuvasta laskin Varna Diablo III:n mitat; http://sports.espn.go.com/espnmag/story?id=3405498

Pituus 2383 mm korkeus 802 mm..leveys laskettiin myös kuvasta aiemmin 45 cm.

Käytin 170,2 senttistä Samia mittatikkuna.

Täällä väitetään 71 cm korkea ja 40.6 cm leveä; http://sports.espn.go.com/espnmag/story?id=3405498

Alussa esitetyssä NASA filessä esiintyy tämä herra Bruce Carmichael joka tässä laskee AR-5 koneen vastuksen...erittäin opettavainen; http://www.ar-5.com/condrag94.html