Nojapyöräfoorumi

jviirret kirjoitti:

KlausS kirjoitti:

Nojanalle kirjoitti:

Pieni ehdotus, ota tuo jousi-iskunvaimennin kokonaan pois ja hitsauta sen korvakkeiden tilalle laippa ja laita siihen sellainen kumityyny vaimentimeksi. Kuin esimerkiksi Jukan pyörässä on.

Olen pari kertaa käynyt Ertan hyllyjä sillä silmällä katselemassa. En kuitenkaan osannut päättää lukemattomista kumityynyistä mikä olisi tähän sopiva. Osaatteko kertoa vähän tarkemmin millaisia osia olette käyttäneet?

Mulla on geokätköpyörässä( http://www.omanetti.fi/ninajukk/geocache.htm ) tällainen:

http://biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Auton ... lli-63101/

Tuolta tuotenumero 63101, eli mitoiltaan 50x45mm.

Tätä käyttää myös Sinner joissakin malleissaan:

noin 1:4 vipusuhteella sijoitettuna jousituksessa on sellainen "tussu takakumi" fiilis, eli varsin sopiva nojapyöräkäyttöön.
Ensimmäisessä kokeilussani( http://www.omanetti.fi/ninajukk/lowlwb.htm ) vipusuhde oli joku 1:3 ja siinä taisi runko joustaa enempi kuin tuo kumi.
Jos omaasi juuri tätä kumia suunnittelet niin se pitäisi saada lähemmäs niveltä kuin alkuperäinen jousi, muuten jää jousitus turhankin kovaksi.

"vipusuhteella" tarkoitin tuossa kumin etäisyyden suhdetta taka-akseliin. Eli 1:4 tarkoittaa sitä että taka-akseli on 4kertaa kauempana nivelestä kuin kumi.

Jukka

Tietysti voisi käyttää tälläistä rajoitin kumia ja tehdä sille jonkinlaiset takaisin veto jouset kumista . Joka rajaisi sen että haarukka ei pääse putoomaan liian alas hyppäyksissä. Miten sen selittäisi paremmin. Tämmösessä kumissa tuo jousto tapahtuisi jouhevammin. Kun sen vastin kasvaa liikkeen mukaan lineaarisesti.
Mikä parasta niin takahaarukan voi keikkauttaa kuljetuksen ajaksi linkuun ja pyörä mahtuu pienenpään tilaan. Vähän niinkuin Jorin pyörässä ja minun Stern 3:sessa . Pystyy kuljettaan pyörän tarvittaessa tavallisella pyörän kuljetus telineellä.

Otsikko vaihdettu yleisön pyynnöstä. t :MSK

Pythonin kehittelijä teki yhteen pythoniin tuon jousituselementin sisuskumin kappaleita pinoamalla, reikä jokaiseen ja pultti läpi. Itse en vihtinyt alkaa tekemään kun ei tuo nyt niin kallis osa ole. Hienosäädin haarukan asennon kyllä ohuella kumimaton palasella jonka laitoin kumielementin ja rungon väliin.

Jukka

http://www.korjakumi.fi/tuoteryhmat/
tuosta tärinäneristimet, sivu 8. Keskeltä ohennettuja, eli progressiivinen jousitus helposti.
Samalla ulosjousto rajoitettu.
vastaavia myös Etralla, tosin kovempia.

Laitoin noita Korjakumin sivuja kuviksi, niin on mukavampi lukea.

Kylmääki muuten mutku lumia ei taivu... (+ muita selityksiä)

Suuret kiitokset näistä tiedoista. Epäilen vahvasti toimiiko edes pyöräni alkuperäinen iskari. Se kun tuntuu olevan jäykkä mötikkä, jonka säätöruuvi ei liiku minnekään. Mielelläni vaihdan sen tuollaiseen 1021 640 sisäkierre- kumityynyyn. Arvelen, että voin hyödyntää alkuperäisen iskarin kiinnikkeitä tässä parhaimmin. Muuten ehkä 1041 817 malli olisi sopivin.
Näissä näyttää olevan luokitus NR 45 ja (1021 640) NR 55. Paljonko arvelisitte kunnollisen maastopyörän iskarin NR arvon olevan? Olen nimittäin ajatellut pyörääni enemmän sekalaisille teille ja ehkäpä jopa talviajoon, sillä siihen sopii 54-507 renkaat.

-Klasu-

KlausS kirjoitti:

Se kun tuntuu olevan jäykkä mötikkä, jonka säätöruuvi ei liiku minnekään.

Kyllähän se niin jäykkä pitää ollakkin ettei paljain käsin painu. Ruuvipenkissä vois kokeilla. Kierteeseen öljyä ennen vakavempia pyöritysyrityksiä, muuten teräs mutteri työstää alumiini kierteet sileäksi.

Jukka

KlausS kirjoitti:

Suuret kiitokset näistä tiedoista. Epäilen vahvasti toimiiko edes pyöräni alkuperäinen iskari. Se kun tuntuu olevan jäykkä mötikkä, jonka säätöruuvi ei liiku minnekään. Mielelläni vaihdan sen tuollaiseen 1021 640 sisäkierre- kumityynyyn. Arvelen, että voin hyödyntää alkuperäisen iskarin kiinnikkeitä tässä parhaimmin. Muuten ehkä 1041 817 malli olisi sopivin.
Näissä näyttää olevan luokitus NR 45 ja (1021 640) NR 55. Paljonko arvelisitte kunnollisen maastopyörän iskarin NR arvon olevan? Olen nimittäin ajatellut pyörääni enemmän sekalaisille teille ja ehkäpä jopa talviajoon, sillä siihen sopii 54-507 renkaat.

-Klasu-

Eristimen "mitoitusperuste" lienee tässä tapauksessa eristimen sallitun staattisen kuorman valinta suuremmaksi kuin kuormittava massa maksimissaan. Esimerkiksi Trelleborgin kataloogeista tarpeellista dataa löytyy. Siis jos kuski painaa 80 kg ja fillari 20 kg ja massat ovat jakautuneet tasan etu- ja takapyörälle niin eristimen kuorma on maksimissaan 50 kg (osa fillarin massasta ei kuormita eristintä). Edellä mainitun valmistajan eräs lieriöeristin halk 50 mm kork. 45 mm (60 IRH vastaa NR 60) kestää 105 kg (1050N) aksiaalista kuormaa. Eristimen maks. puristuma on luokkaa 4 mm ja 50 kg kuormalla noin 2 mm. Eli mutuna (ei mitään kokemusta eristimen käytöstä fillarin jousena) kyseinen eristin olisi sopiva. Ajossa eristimen puristuma vaihtelee arviolta +/- 2 mm ("miinusta" varmaan enemmänkin), josta vipusuhteella 1 / 4 saadaan takapyörän liikkeeksi +/- 8 mm.

Pysäytin kumia en ehkä ekassa vaiheessa kokeilisi, mutta esim Trelleborgin HK60-40 tai HK60-50 eristin vaikuttaisi mielenkiintoiselta, jos sellaisen saa jotenkin kiinni rakenteeseen. Perusteena mm. sivuttaisjäykkyys.

http://www.trelleborg.com/upload/IndAVS ... 202009.pdf

Riskinä on aina mitoittaa kumi resonanssiin, joka näkyy ja tuntuu ... eli edeltävä perävalotakuulla.

Ai niin se NR 45 / 55 / joku muu luku yleensä välillä 30 - 80 viittaa kumin kovuuteen. Eli mitä isompi luku sitä suurempi kuorman kesto (samoilla mitoilla), käytännössä siis kumiseoksen kimmomoduuli korreloi kovuuteen.

KPS

Huomioi että vipusuhde vaikuttaa myös voimaan joka kumia kuormittaa. Vipusuhteella 1:4 50kg kuorma on kumilla 200kg

Jukka

jviirret kirjoitti:

Huomioi että vipusuhde vaikuttaa myös voimaan joka kumia kuormittaa. Vipusuhteella 1:4 50kg kuorma on kumilla 200kg

Jukka

Hups,

vasemman jalan ukkovarpaassa oli edellistä kirjoittaessa sellaista kutinaa että jotain menee pieleen ... taas kerran. Joo noin se on.

Nyt herää kysymys millainen kumiseos Jukan käyttämässä eristimessä oli. Valitsemani Trelleborgin lieriöeristin on samoilla mitoilla tuollaisen kuorman alla "tapissa", eli siinä ei juurikaan ole joustovaraa puristussuunnassa. Bilteman nettisivuilta ei moista tietoa löydy, tyyppinumerokin antoi hieman erilaisen eristimen kuvan.

Eli Jukan korjaus huomioiden tulisi käyttää järeämpiä kummeja kuin nuo mitkä edellisessä viestissä speksasin (?), jos ei edellisissä pohdiskeluissa ole muita bugeja.

Joka tapauksessa siistin näköinen laite sinulla on tulossa.

KPS

KPS kirjoitti:

Nyt herää kysymys millainen kumiseos Jukan käyttämässä eristimessä oli. Valitsemani Trelleborgin lieriöeristin on samoilla mitoilla tuollaisen kuorman alla "tapissa", eli siinä ei juurikaan ole joustovaraa puristussuunnassa. Bilteman nettisivuilta ei moista tietoa löydy, tyyppinumerokin antoi hieman erilaisen eristimen kuvan.

En osaa kyllä yhtään sanoa kumiseoksesta. Tässä kuvassa tuo kumityyny näkyy:

Käytössä siis tuo joka ei ole pussissa. Halkaisija 50mm ja paksuus 45mm.
Jos näppituntumalla heittää niin painuu kasaan 2-3mm kun pyörän päälle istuu ja tämä tarkoittaa 1:4 vipusuhteella takarenkaan joustona noin 10mm . Ei ainakaan yhtään enempää.

Jukka

jviirret kirjoitti:

En osaa kyllä yhtään sanoa kumiseoksesta. Tässä kuvassa tuo kumityyny näkyy:

Käytössä siis tuo joka ei ole pussissa. Halkaisija 50mm ja paksuus 45mm.
Jos näppituntumalla heittää niin painuu kasaan 2-3mm kun pyörän päälle istuu ja tämä tarkoittaa 1:4 vipusuhteella takarenkaan joustona noin 10mm . Ei ainakaan yhtään enempää.

Jukka

Joo tuo staattinen puristuma 2 - 3 mm tuntuu ihan hyvältä (vastaa mitoitusperustettani, eli staattinen puristuma about puolet maks. puristumasta), mutta se ei kyllä korreloi tuohon nelinkertaiseen kuormaan. Eli kuormitus (kuski kyydissä pyörä ei liiku) kohdistuu jouseen yläpuolelta, jolloin tuo vipusuhteen käyttö ei taida sittenkään olla asiaa. Jos oletetaan takahaarukka ja rengas etc. ideaalisen jäykiksi, niin jousen yläpuolinen kuorma (massakeskiö jousen yläpuolella) aiheuttaa jouseen tasan massan suuruisen kuorman, vai mitä (takahaarukka on molemmista päistä nivelöity) ?

Palaan (ainakin toistaiseksi) alkuperäiseen ajatukseeni mahdollisesta karkeasta mitoitusperusteesta. Arvaisin että Jukan käyttämä eristin olisi lähellä Trelleborgin 60:stä samankokoista lieriöeristintä, eli about sama kovuus.

Takaiskarin jousivakion avulla voisi ehkä haarukoida eristimen ominaisuuksia. Sellaista ei pikaisesti löytynyt. Joku laskuri antoi oletusarvoillaan iskarin jousivakioksi 700 lbs/inch, jonka muunsin SI-yksiköiksi saaden tulokseksi 125 kN/m, joka antaa jousen puristumaksi 50 kg kuormalla 500 N / 125 000 N/m = 0.004 m eli 4 mm. Edellä mainitun Trelleborgin lieriöeristimen jousivakio on luokkaa tuplat 500 N /0.002 m = 250 000 N/m. Mutta voiko noitakaan oikein vertailla koska iskarin jousen liike (iskun pituus) lienee selvästi eristintä suurempi.

KPS

KPS kirjoitti:

Joo tuo staattinen puristuma 2 - 3 mm tuntuu ihan hyvältä (vastaa mitoitusperustettani, eli staattinen puristuma about puolet maks. puristumasta), mutta se ei kyllä korreloi tuohon nelinkertaiseen kuormaan. Eli kuormitus (kuski kyydissä pyörä ei liiku) kohdistuu jouseen yläpuolelta, jolloin tuo vipusuhteen käyttö ei taida sittenkään olla asiaa. Jos oletetaan takahaarukka ja rengas etc. ideaalisen jäykiksi, niin jousen yläpuolinen kuorma (massakeskiö jousen yläpuolella) aiheuttaa jouseen tasan massan suuruisen kuorman, vai mitä (takahaarukka on molemmista päistä nivelöity) ?

Jos vipusuhde ei vaikuta kumiin kohdistuvaan voimaan niin silloinhan sen paikka haarukassa voisi olla mikä tahansa ja se painuisi kasaan saman verran. Käytännössähän näin ei ole, vaan mitä lähemmäs niveltä kumin siirtää sitä voimakkaammin se painuu kasaan.

Jukka

jviirret kirjoitti:

Jos vipusuhde ei vaikuta kumiin kohdistuvaan voimaan niin silloinhan sen paikka haarukassa voisi olla mikä tahansa ja se painuisi kasaan saman verran. Käytännössähän näin ei ole, vaan mitä lähemmäs niveltä kumin siirtää sitä voimakkaammin se painuu kasaan.

Jukka

No mulle ehkä kelpaisi paremmin massakeskiön ja jousen vipusuhteet haarukan niveleen nähden määritettynä.

Oli miten hyvänsä niin helpompaa on kokeilla fillarissa jotain eristintä. Ja jos se puristuu noin puolet sallitusta kuskin painon vaikutuksesta niin saattaisi toimiakin. Itse ainakin lähtisin jostain tälläisesta lähtökohdasta kokeilemaan.

KPS

KPS kirjoitti:

Oli miten hyvänsä niin helpompaa on kokeilla fillarissa jotain eristintä. Ja jos se puristuu noin puolet sallitusta kuskin painon vaikutuksesta niin saattaisi toimiakin. Itse ainakin lähtisin jostain tälläisesta lähtökohdasta kokeilemaan.

Periaatteessa minulla oli sama lähestymistapa, mutta lähdin liikkeelle siitä että hankitaan ensin budjettiin sopiva eristin ( www.biltema.fi ) ja rakennetaan sitten pyörä ympärille niin että valittu eristin käy siihen. Toisella kerralla tuli hyvä

Jukka