Nojapyöräfoorumi

Moi
Laitanpa tänne tämän ohjeen, jonka sain Mustasudenkorennolta lukkokenkien ja polkimien käytöstä.
Ohje on yksinkertainen ,laita kengät jalkaan ja tee pyörässä istuen ensin noin 20 lukkokengän kiinnitystä lukkopolkimeen ja irti , sitten vaihdat toiselle jalalle ja teet samoin .
terv: Oki

Tuota voi (ja kannattaa) tehdä aluksi myös ajaessa. Siis rullailla rauhallisesti ja väännellä lukkoja auki ja kiinni, ennen kuin on kiire ja äkkitilanne.

Jukka

Vähän lisää...

Opettele että irroitat aina saman jalan kun olet aikeissa pysähtyä. Ensin reilusti ennakkoon, roikota jalkaa tai pidä kenkää polkimella ennen maahan laittoa.

Opettele myös paikallaan tasapainoilemaan pystyssä pysymistä niin että sama jalka on maassa ja toinen kiinni lukkopolkimessa. Ettei tule sitten kaaduttua sille lukkopuolelle... Tapahtuu niin että jos sille puolelle meinaa horjahtaa niin maassa olevan jalan polvea, kättä tai koko jalkaa vaan enemmän poispäin pyörästä niin välttää kaatumisen.

Voi tulla tarpeeseen vaikkapa liikennevaloissa ja etenkin puuskatuulella tai kun isompi ajoneuvo ohittaa.

Minulle lukon irrotus oli tuttua pystäristä.

Mutta nojakissa säädin lukkojen kireyden ihan minimille. Minulla ainakin takaisinveto tulee lähinnä päkiän kuopaisuna, ja voima välittyy lukon takaosaa kohden ja pitää hahlossaan kiinni. Suoraa vetoa lukosta ylöspäin ei tule juuri yhtään. Joten voin siis pitää lukot niin löysällä kuin mekanismi sallii. En muista yhtään kertaa että olisin sählännyt lukot irti vahingossa. Kylläkin paniikissa joka suuntaan tempoillessa helpostikin. Ensialkuun tuo tuli tehtyä siksi että pelkäsin nojakilla kaatumista ja siksi laitoin herkät. Ja käytännössä huomasin että saavatkin olla. Pystärissä ovat hieman kireämmällä, ja siellä onkin tullut joskus harvoin vahingossa nykäistyä irti.

Näin ollen lukkoja ei tarvitse välttämättä edes kierto-aukaista. Senkun nykäisee jos kiirus tulee.

Omasta kokemuksesta tuo lukkojen mahdollisimman löysällä pitäminen toimii nojapyörässä. Olen ajanut lukkopolkimilla parikymmentä vuotta erilaisia vehkeitä ja tottunut niihin sen verran etten mielelläni aja ilman. Äkkitilanteessa jalat ovat irti ennen kuin ehdin ajatella miten se tapahtuu.

Toisaalta, kun aloittaa, kannattaa asennoitua siihen että jokainen menee noin kerran kyljelleen jalat kiinni polkimissa. Sitten kun sen on tehnyt, tietää että osaa jonkin verran ja on tottunut niin ettei enää mieti liikaa.

Mites niiden klossien (ne metallipalat kengäpohjissa) tulisi kohdistaa kenkään ja polkimiin nähden? Säätövaraahan niissä on aika paljon. Tämäkin aika tärkeä kysymys aloittalelijalle. Itsellä tuo on työn alla. Nyt on jo lukkopolkimet, kengät ja niissä klossit kiinni. En ole siis aikaisemmin polkenut nojakilla lukoilla. Pystykilpurilla kylläkin.

janx kirjoitti:

Mites niiden klossien (ne metallipalat kengäpohjissa) tulisi kohdistaa kenkään ja polkimiin nähden? Säätövaraahan niissä on aika paljon. Tämäkin aika tärkeä kysymys aloittalelijalle. Itsellä tuo on työn alla. Nyt on jo lukkopolkimet, kengät ja niissä klossit kiinni. En ole siis aikaisemmin polkenut nojakilla lukoilla. Pystykilpurilla kylläkin.

Minä tein siten, että jätin klossit hiemman löysälle ja poljin takapäin siten sain klossit kääntymään kengissä oikeaan asentoon.
Ainakin toimi minulla.

Mut onko tämä klossien sijainti vain makuasia vai onko niiden sijainnilla jotain eroakin, kun kerta on mahdollista säätää?

janx kirjoitti:

Mut onko tämä klossien sijainti vain makuasia vai onko niiden sijainnilla jotain eroakin, kun kerta on mahdollista säätää?

Sivusuunnan säätö niin, että kenkä mahtuu nätisti kammen viereen, mutta tilaa ei jää liikaa. Jalan pituussuunnassa klossi nojapyöräkäytössä mahdollisimman taakse. Tämä johtuu siitä, että nojapyörässä painovoima painaa jalkaa kantapään suuntaan, pystypyörässä pohjan suuntaan. Kun nojapyörässä polkimen akseli on nilkan nivelen suhteen edempänä, aiheuttaa jalan paino nilkkaa koukkuun taivuttavan lisämomentin polkaisuvoiman aiheuttaman saman suuntaisen taivutuksen lisäksi. Tämä momentti pienenee, kun polkimen akseli siirtyy taaemmas. Tuo sama taivutus saattaa olla osasyynä keväisiin pohkeen kramppaamisiin. Jotta nilkka toimisi luonnollisemmin, pitäisi nojapyöräkenkien klossit kiinnittää jalkapöydän puolelle

ja Jorilta sanomatta jäänyt asia: Klossi kengän pituussuuntaan mahdollisimman tarkasti. Jos se on keskellä kenkää, etu- ja takapään pitäisi osoittaa kengän kärjen ja kannan keskelle. Jos se on tuon ensimmäisen kampi-säännön vuoksi sivussa niin suunta juuri sen verran sivuun keskeltä myös edessä ja takana.

Vinossa oleva klossi tekee pirullisia pikku oireita polviin niin, ettet huomaakaan mistä ne tulevat.

Muistin tuolla toisessa ketjussa seikan, joka saattaa yllättää lukkopolkimien kanssa. Jalkapohjat puutuvat helpommin, kuin pystypyöräillessä poljinlukoilla. Nojapyörässä jalkapohjien puutuminen on todennäköistä, jos laittaa klossillisten ajokenkien nauhat samalla tavalla, kuin pystypyörässä. Nojapyörässä nauhat saavat olla olla löysällä. Tästä ei ole haittaa, koska polkemisliike on enemmän kengän kantakappia kohti ohjautuva kuopaisu. Ylös jalkaterän suuntaan voimat ovat pienemmät, eikä jalkaa tarvitse hirttää kenkään hölskymisen estämiseksi. Monet nojapyöräilijät käyttävät siksi Shimanon sandaaleja, joiden antama tuki on aivan riittävä normaaliajoon. Jos täytyy spurttailla, voi jalkapöydän yli kulkevat remmit helposti kiristää ja taas löysätä myöhemmin vaikka ajon aikana, jotta jalkapohja saa kunnolla verta eikä puudu.

jori kirjoitti:

nojapyöräilijät käyttävät siksi Shimanon sandaaleja

Kuten myös.
Kinneriä ajan aina sandaaleilla, koska ne ovat mukavan ilmavat tuulensuojaisessa kinnerissä ja mahtuvat hyvin kinneriin.
Kesällä myös nojakkia ajetaan sandaaleilla, kun tarkenee.
Varhain keväällä ja myöhään syksyllä, kun ei viitsi kurastaa kinneriä ja ajelee nojakilla, on varalla myös Biltemasta ostamani kaksi numeroa ylisuuret umpikengät, joihin mahtuu tarpeeksi sukkia.