Nojapyöräfoorumi

Katkaistava SWB FWD USS semilow DIY bent

Tervehdys.

Parin koeajon (HP Velotechnik GrassHpper, Street Machine ja Scorpion) ja runsaan surffailun perusteella olen harkinnut nojapyörän omistajan statusta. Ominaisuusvertailu käy työstä ja on sittenkin osittain arvailun varassa. Netissä M5 Ligfietsen Shock Proof http://www.m5-ligfietsen.nl/site/EN/Models/Shock_Proof_559_Titanium vaikuttaa kenties sopivimmalta, mutta kalliilta valmisratkaisulta. Jollei olisi rahasta kiinni ja saisi alaohjauksella, niin saman valmistajan Carbon High Racer http://www.m5-ligfietsen.nl/site/EN/Models/Carbon_High_Racer istuin aivan yläasennossa olisi aika namu.

Pyörä tulisi nopeaan työmatka-ajoon Vantaa-HKI -pyöräteillä, 6 - 19 km/sivu, ja naatiskeluun, jos vielä jaksaisi. Työmatkan pituus vaihtelee, koska kuljen osittain farmarilla. 2 x 19 km olisi liikaa sekä perheelle että minulle, ainakin alkuvaiheessa. Kuljetus- ja kustannussyistä olenkin pohtinut tee-se-itse -nojapyörän rakentamista. Istuinkorkeus ja -kaltevuus saisivat olla keskiväliltä (noin 50 cm/30º), samoin rengaskoko (esim. 24"). Lyhyt pyöräväli, täysjousitus, alaohjaus ja (suht.) keveys kuuluvat myös toivelistalleni. Oma pituuteni on 190 cm ja paino n. 90 kg. Lisäksi pyörän tulisi olla katkaistavissa, hieman Fast FWD Ligfietsenin Separable Low Racerin http://www.fastfwd.nl/eng/deelbaar.php tapaan. Istuin jäisi taakse ja alaohjaustanko eteen. Katkaistavuuden vuoksi olisin myös kallistumassa etuvetoon, Stites Designin Q Lowracer http://www.stitesdesign.com/photos_q.htm esittelee mielenkiintoisen ratkaisun, jonka toimivuudesta/toteutettavuudesta olisi kiva kuulla arvioitanne.

• Mistä kannattaisi lähteä liikkeelle?

• Suositeltavia tee-se-itse -sivuja?

• Ensin pohjaksi hyvälaatuinen maastopyörä huutokaupasta ja loput osat tilaamalla Suomesta/ulkomailta?

• Onnistuuko taivutettu runkoputki alumiinista tai hiilikuidusta kotikonstein?

Minulla ei ole hitsausvälineitä eikä -taitoja, mutta hyvät työskentelytilat löytyy. Alustava hahmotelmani löytyy kotisivultani.

En haluaisi toimia innostuksen tappajana, mutta arvelisin että joku ihan perus teräs-Nazca voisi toimia tarkoitukseen paremmin - rakenteluprojekti tulee ylittämään kustannuksiltaan uuden perusnojakin hinnan reippaasti.

Mutta jos rahasta ei ole pulaa niin siitä vaan. Hiilikuitu kannattaa unohtaa ellei lähipiiristä löydy ansioitunutta kuitutekniikkaan erikoistunutta insinööriä. Alumiiniakaan ei ihan kotikonstein hitsailla, mutta on sentään mahdollisuuksien rajoissa.

Miksi nojakista pitäisi tehdä katkaistava? Tuo ominaisuus lisää monimutkaisuuskertoimia reippaasti.

Hyötypyörä kirjoitti:

Hiilikuitu kannattaa unohtaa ellei lähipiiristä löydy ansioitunutta kuitutekniikkaan erikoistunutta insinööriä.

http://www.signature.fi/cf.htm

Tuon takana oleva Samu Ilonen ei ole käsittääkseni insinööri, mutta kantapää-opitnoja sitäkin enemmän

tavasti kirjoitti:

Hyötypyörä kirjoitti:

Hiilikuitu kannattaa unohtaa ellei lähipiiristä löydy ansioitunutta kuitutekniikkaan erikoistunutta insinööriä.

http://www.signature.fi/cf.htm

Tuon takana oleva Samu Ilonen ei ole käsittääkseni insinööri, mutta kantapää-opitnoja sitäkin enemmän

jätän suosiolla kommentoimatta.

Suunnitelmasihan on kuin jorin "pakoputkipyörä", sillä erolla että jorilla ketju menee taittopyörien kautta ja suunnitelmassasi on väliakseli.
Paksun, mutta ohutseinäisen putken taivuttaminen on aina haasteellista. Jotenkin voisi kuvitella että teräsputki jotenkin taipuisi kun täyttää tiiviisti hiekalla, tulppaa päät ja kuumennettuna taivutus. Alumiini tuskin taipuu ja hiilikuitu kai laminoidaan muotoonsa?
Hiilikuituun tutustumisen aloittaisin jostakin helpommasta osasta kuin rungosta. Esim. penkki.
Teräksestä saa tehtyä ihan kätevästi n.1000Euron työkaluilla, aluumiinin työstämiseen ja hitsamiseen ei tuolla rahalla taida päästä alkuun?

Jukka

tkarttu kirjoitti:

Katkaistava SWB FWD USS semilow DIY bent

Tuota katkaisua lukuunottamatta tavoitteenasettelusi näyttää melko lailla samalta, kuin minun. Katselin läpi lähettämäsi linkit. Tuo http://www.fastfwd.nl/eng/deelbaar.php näytti kovin tutulta, joskaan en aikaisemmin ollut tätä sivua huomannut. Pyörä siis muistuttaa melko lailla pakoputkipyörääni, josta löydät kuvan täältä. http://www.hpv-finland.org/cgi-bin/yabb ... 1184101610
Jos verrataan tätä katkaistavaa tuohon viimeisenä linkkinä esittelemääsi pyörään, (http://www.stitesdesign.com/photos_q.htm) päästään mieliaiheeseeni: konstruktion tarkoituksenmukaisuuteen.

Toiminnallisesti nämä pyörät ovat samanlaiset matalat etuvetoiset. Toki vain semi low on Katkaistava. Tuon jälkimmäisen Stitesin voisi nimetä vaikka Ultralowraceriksi. Istuimenhan voi säätää vaikka hankaamaan asfalttia.

Vetojärjestelyssä toiminnot muistuttavat toisiaan, mutta Katkaistavan veto on toteutettu ehkä vain neljäsosalla niistä osista, kuin saman toiminnon toteuttaminen nivelöidyn väliakselin avulla. Toki tällä on saatu aikaan lisää vaihteita. Näiden tarve onkin sitten toinen juttu.
Tämän ultralown kuvissa ei näy kuljettajaa. Syykin on selvä. Etuhaarukka on tuolla alhaalla niin leveä, että kuljettaja on pahasti länkisäärinen eikä siksi kehtaa esiintyä julkisesti valokuvamallina.

Ultralown runko mahdollistaa äärimmäisen matalan istuimen sijoittelun. Valitettavasti tämä johtaa väkisinkin rinnakkaisiin rakenteisiin. Istuimen täytyy olla jäykkä itsessään, jotta se kantaa polkijan selkävoimat. Vierellä kulkee runko, joka tästä syystä pääsee vähemmällä, mutta vääntöjäykkyyden takia sen täytyy silti olla niin jäykkä, että se olisi kantanut selkävoimatkin samalla vaivalla.

Vetojärjestelyssä Katkaistavan yksi taittopyörä +yksi urakuulalaakeri (ainakin pakoputkipyörässäni) korvautuu Ultralown kahdella kaksirivisellä laakerilla, kahdella laakeripukilla, nivelöidyllä akseleilla. Painosuhde ehkä noin 1:10 ja vikapaikkoja vielä paljon enemmän. Nivelakselin laakeriväli on alle 20 mm, joten nivel tuskin kestää kovin pitää ajelua.
Silti lopputulos on sama. Etupyörän kääntökulma rajoittuu noin 30 asteeseen. Ja kokemuksesta voin kertoa: kiertyvä ketju ei erityisesti rasitu ja kestää siinä, kuin tavallisen ketjuvaihteen ketju. Yhden ketjun rakenne on myös hyötysuhteeltaan hiukan parempi.

Ultralown rakenne kerää toki katseita ja saa aikaan kokonaiskonstruktiota ymmärtämättömissä ihastuksen huokauksia, mutta todella hyvän tekniikan tunnistaa siitä, ettei se näytä tekniikalta ollenkaan.

Rungon taivuttaminen teräs- tai alumiinputkesta onnistunee kyllä tuolla hiekkatäytemenetelmällä, mutta varsinaisella ohutseinäputken taivuttimella homma käy alle minuutissa, kunhan mitoitus on etukäteen tarkkaan suuniteltu. Kun tällainen mitoitus on valmiina, voi sitten suunnitella hiilikuitutöiden kokeilemista.

Tarkkojen mittojen varmistaminen ilman kokeilua on paljon vaikeampaa, kuin osasin kuvitella. Tässä katkaistavassa, kuten myös pakoputkipyörässäni ja Jukka Viirretin pythonissa, runko antaa muodon myös istuimelle, jonka nojapyörässä täytyy olla täsmälleen sopiva.

Tarkoitukseni on tehdä pakoputkipyörästä tuon mitoitusmallin jälkeen varsinainen prototyyppi taivututtamalla putki mittojen mukaan. Kerron tuloksista, kun on jotain kerrottavaa.

Jori

Kannattaa heti kättelyssä unohtaa tuo 24" rengaskoko, jos ei jotakin erityisesti sen käyttöön pakottavaa syytä ole. Kummallekkaan ko. tuumakoon vannekoolle 507 ja 540 ei löydy kunnollisia kumeja oikein mistään, kun ovat pääsääntöisesti lasten ja nuorten pyöriä.
Parhaat valikoimat löytyy 28"(622mm) ja 26"(559mm, ei 584mm) vanteille. Myös 20"(406mm) löytyy kumeja, muttei normaali pyöräliikkeiden hyllyistä, vaan tilaamalla.

Jukka

jori kirjoitti:

Vetojärjestelyssä Katkaistavan yksi taittopyörä +yksi urakuulalaakeri (ainakin pakoputkipyörässäni) korvautuu Ultralown kahdella kaksirivisellä laakerilla, kahdella laakeripukilla, nivelöidyllä akseleilla. Painosuhde ehkä noin 1:10 ja vikapaikkoja vielä paljon enemmän. Nivelakselin laakeriväli on alle 20 mm, joten nivel tuskin kestää kovin pitää ajelua.

Tuo nivelakseli tosiaan tuntuu tuovan enempi ongelmia kuin ratkaisee niitä.
Toimisikohan tuo jos väliakseli olisi jäykkä?
-Saisi vakio osilla tehtyä riittävän harvan välityksen vaikka 20" eturenkaalle.
-Sama määrä laakereita pyöriteltävänä kuin taittopyörillä toteutettaessa.
-Ketjun punoutuminen kohdistuisi vain toiseen ketjuun ja pidemmälle matkalle kun väliakselin nostaa ylemmäs.
-Ketjurasva sotkisi tasapuolisesti molempia lahkeita

Jukka

jviirret kirjoitti:

Tuo nivelakseli tosiaan tuntuu tuovan enempi ongelmia kuin ratkaisee niitä.
Toimisikohan tuo jos väliakseli olisi jäykkä?

Ei. Ketju sietää hyvin kiertymistä mutta huonosti taivutusta sivusuuntaan, jota kuvaamassasi rakenteessa syntyisi. Kääntökulma jäisi arvatenkin liian pieneksi liikenteessä käytettävään pyörään. Kilpavehkeissä muistelen tuollaisia ratkaisuja nähneeni, niillähän tarvittavat kääntökulmat ovat pieniä.

tavasti kirjoitti:

Hyötypyörä kirjoitti:

Hiilikuitu kannattaa unohtaa ellei lähipiiristä löydy ansioitunutta kuitutekniikkaan erikoistunutta insinööriä.

http://www.signature.fi/cf.htm

Tuon takana oleva Samu Ilonen ei ole käsittääkseni insinööri, mutta kantapää-opitnoja sitäkin enemmän

Samu tekee hienoja härveleitä. Erityisesti se sen aika-ajopyörä on jotain ihan omaa luokkaansa. Pystypyöräilypiireissä ei taida olla enää Suomessa mitään jos ei istu Samun mittojen mukaan tekemällä hiilarisatulalla. Niitä on nähdäkseni tehty kymmeniä.

Ja onhan minullakin kaapissa yksi Samun tekemä pystypyörä...

Kiitokseni kommenteistanne: monet saamani vinkit ja ideat varmasti vaikuttavat mahdollisen projektin lopputulokseen. Hahmotelmani (linkki 1. viestin lopussa) mukainen pyöreälinjainen katkaistava nojapyörä tulee ilmeisestikin luultua kalliimmaksi ja vaikeammaksi toteuttaa. Kokonaan en ole vielä kuitenkaan luopunut toivosta: on sitä suurempiakin ihmeitä tullut elon tiellä vastaan. Josko tämä nyt olisi se pakko-saada-kaksipyöräinen, jollainen alkaa poltella keski-ikäisen miehen mieltä.

Jatkan vielä koeajoja valmiilla nojapyörällä/-pyörillä ja surffailua (rakenne)vaihtoehtojen vertailemiseksi ennen kuin on myöhäistä.

kiittäen, tkarttu

Pyöräsi perusgeometriassa ei näytä olevan muuta huomautettavaa, kuin polkimien sijainti liian lähellä etupyörää. Vaikka ne saa pyöräytettya sellaiseen asentoon, ettei kammet ota kiinni renkaaseen, niin kengät ottaa. Lisäksi jättöä olisi hyvä pienentää?
Käyttämällä vähemmän eksoottisia materiaaleja (terä, puu) ja taittopyörillä ohjattavaa ketjua, niin painoa ja ulkonäköä lukuunottamatta saisi varmasti toimivan pyörän tehtyä.
Muutamia satoja kilometrejä tällaisella prototyypillä ajeltuasi voisi sitten alkaa suunnitella ja toteuttaa varsinaista käyttöön tulevaa pyörää, jos se enään sitte tuntuu tarpeelliselta...

Jukka

tkarttu kirjoitti:

Katkaistava SWB FWD USS semilow DIY bent

Alustava hahmotelmani löytyy kotisivultani.

Löysin kotisivusi vasta äsken. Anteeksi olen vähän huolimaton lukija.

Hieno piirros millä se on tehty?

Malli on selvästi etuvetoiseksi muutettu takavetoinen. Alun perin etuvetoiseksi tehtyyn pyörään on hyvä sijoittaa istuin mahdollisimman eteen lähelle eturengasta. Pito paranee ja etuvedon erityisetu mahdollisuudesta sijoittaa ohjausakseli lähemmäs kuljettajaa tulee käytettyä.

Kun istutaan suuren etupyörän lähellä, etuvoltin vaara suurenee. Siksi etuvetoisessa käytetään mahdollisuutta laskea istuin alemmas. Ketjuahan ei tarvitse väistellä, kun se ei mene istuimen ali.

Edemmäs sijoitettu istuin työntää tietysti myös poljinpuomin edemmäs ja antaa kantapäille ja säärille paremmin väistötilaa, mikä mahdollistaa suuremman etupyörän käyttämisen. Nämä muutokset nykyiseen malliin ovat pieniä, mutta merkitsevät paljon pyörän käyttökelpoisuudelle.

Jori

jori kirjoitti:

Alun perin etuvetoiseksi tehtyyn pyörään on hyvä sijoittaa istuin mahdollisimman eteen lähelle eturengasta. Pito paranee ja etuvedon erityisetu mahdollisuudesta sijoittaa ohjausakseli lähemmäs kuljettajaa tulee käytettyä.

Kun istutaan suuren etupyörän lähellä, etuvoltin vaara suurenee. Siksi etuvetoisessa käytetään mahdollisuutta laskea istuin alemmas.

Sitten alkaakin eturengas (tai lokari) ottaa reiteen käännöksissä.

tavasti kirjoitti:

jori kirjoitti:

Alun perin etuvetoiseksi tehtyyn pyörään on hyvä sijoittaa istuin mahdollisimman eteen lähelle eturengasta. Pito paranee ja etuvedon erityisetu mahdollisuudesta sijoittaa ohjausakseli lähemmäs kuljettajaa tulee käytettyä.

Kun istutaan suuren etupyörän lähellä, etuvoltin vaara suurenee. Siksi etuvetoisessa käytetään mahdollisuutta laskea istuin alemmas.

Sitten alkaakin eturengas (tai lokari) ottaa reiteen käännöksissä.

Näin on. Muutokset ovat melko pieniä mutta tärkeitä.

Jori