Autoilu

[Vilijami]

Kun auto käy, nuo kaikki kyllä hoituvat laturilla.

Tämä on yleinen harhakäsitys, joka kyllä on totta -teoriassa-.

Tosielämässä tilanne on toinen. Valitettavasti.

[jori]

Kun auto käy, nuo kaikki kyllä hoituvat laturilla.

Tämä on yleinen harhakäsitys, joka kyllä on totta -teoriassa-.

Tosielämässä tilanne on toinen. Valitettavasti.

Miksi tosielämässä laturin valo ei pala?

[Vilijami]

Miksi tosielämässä laturin valo ei pala?

Laturin valo ei mittaa akun kuntoa tai sähkön laatua, vaan vain keskimääräistä laturin jännitettä.

KÄYTÄNNÖN KOKEMUS
Mullahan ei oo 100% todistusaineistoa syystä,
MUTTA
Autoja on tullut mulle vianhakuun, kun vikavalot loimottaa ja auto oirehtii eri tavoin.
SITTEN
Merkkikohtainen, laadukas diagnostiikkalaite ilmoittaa useasta eri ohjainlaitteesta joko olemassa olevana tai muistiin tallentuneena ”oikosulku tai virtakatkos”
RATKAISU
Joko uusitaan huono akku tai toimiva akku vain ladataan täyteen, sekä ohjeistetaan auton käyttäjää jatkossa lataamaan akku täyteen ulkoisella laturilla vähintään kerran kuussa ja mielummin kerran viikossa. 9/10 monivikaisesta autosta on näin tullut kuntoon. Lisäksi ihmiset ovat ihmetelleet, kun autoon on tullut uusia tai unohdettuja tomintoja. Nämä älyjärjestelmät kun pudottavat turhimmasta päästä toimintoja pois pelistä, kun sähkö on edes vähenemässä.
EPÄILEN
Nykyautojen elektroniikan olevan niin herkkää, että laturin värisevä sähkö aiheuttaa näitä ”vikoja” jos akku on vajaajännitteinen, eikä siten toimi riittävänä puskurivarastona tasaamassa sähkön laatua.

[jori]

Nuo ovat vikoja, jotka johtuvat akusta, ei laturista. Olen monta viestiä yrittänyt selittää, että minusta tulkintasi, että akku jää vajaasti latautuneeksi johtuu siitä, että laturin teho ei riitä, on virheellinen. Vika on akussa ja toisaalta laturin akun kannalta väärin määräytyvässä latausjännitteessä. Ei siis johdu laturin tehon vajavuudesta, vaan liian matalaksi säädetystä latausjännitteestä, joka ei talviaikaan kykene pitämään akkua timmissä.

Ymmärrän kyllä, ettei auton valmistajat nosta latausjännitettä ylemmäs, koska se saa mm. ajovalopolttimot kestämään liian vähän aikaa. Siksi meidän arktisiin oloihimme pitäisi akun ja laturin väliin lisätä jännitteen korotin, jonka jännitettä säätettäisiin akun lämpötilan mukaan niin, että akku latautuisi myös talvella kunnolla täyteen. Tämä hidastaisi akun sulfatoitumista ja akut kestäisivät pitempään, eikä ajovalopolttimot särkyisi yhtään sen nopeammin kuin nytkään.

[Vilijami]

Olen monta viestiä yrittänyt selittää, että minusta tulkintasi, että akku jää vajaasti latautuneeksi johtuu siitä, että laturin teho ei riitä, on virheellinen.

Myönsin jo, että laturin teho sinällään riittää, mutta pätkäajossa latausaika ei riitä ja akku vähitellen tyhjenee vaikka se olisi ihan uusi.
Ja toinen homma on päästöjä vähentävät Euro 6 normien laturit, jotka lataavat vasta kylmäkäyntisyklin jälkeen ja akku ladataan hyvissäkin olosuhteissa max 80% varaustasoon.

Edellisellä Euro 5 autollakin meni noin 7 kilometriä, ennen kuin virtaa alkoi tulla kulutusta enemmän. Siis 10km ajoa kerrallaan ei riitä pitämään akkua hyvässä varauksessa. Kannattaa mittailla näitä juttuja itse, niin ei tarvitse uskoa tai olla uskomatta minun mittauksiani.

Huomioitava asia on myös se, että vaikka jännite laskee hyvästä 12,8-12,6v jännitteestä huonolle 11,9-12,2v tasolle, niin siinä se saattaa pysyä vuositolkulla ja sitten kiroillaan vikavaloja sekä toimintahäiriöitä.

[jori]

Olen monta viestiä yrittänyt selittää, että minusta tulkintasi, että akku jää vajaasti latautuneeksi johtuu siitä, että laturin teho ei riitä, on virheellinen.

Huomioitava asia on myös se, että vaikka jännite laskee hyvästä 12,8-12,6v jännitteestä huonolle 11,9-12,2v tasolle, niin siinä se sitten saattaa pysyä vuositolkulla ja sitten kiroillaan vikavaloja sekä toimintahäiriöitä.

Tuo on juurikin se sulfatoitumisilmiö, joka saa alkunsa kovilla pakkasilla, jolloin akut eivät ota kunnolla virtaa vastaan, jäävät vajaasti latautuneiksi, eli kennojen pinnalle muodostuu lyijysulfaattia, joka pitkään siinä maattuaan kiteytyy suuriksi kiteiksi, jotka toimivat eristeenä.

[Vilijami]

Taas mielenkiintoinen tapaus Simolammikolla.
Pensakoneen sytytystulppia ei saa tuohon kuntoon millään. Kipinän kadotessa moottori sammuu paljon ennemmin.
Mutta kun polttikseen tulee ensin häiriö ja sitten sitä väkisin pyöritetään sähkömoottorilla, niin saadaan huimaa jälkeä.

[Jarcco]

Nämä akkutohtorin jutut on hyvää settiä:

Vahvisti omaa näkemystä nykyisistä akkukemioista, LFP on paras turvallisuuden ja käyttöiän suhteen.
Lisäsin medialinkin -jori