Autoilu

[jori]

Mötäh, eikös polttisvehkeiden pitänyt olla varmoja ja lämpimiä talvella, eikä akkua tarvitse lämmittää. Akkujen lämmittämisen piti olla vain sähköhärpäkkeiden ongelma.

Yhdessä autossamme, Jumper bussi, oli aikanaan toimiva webasto. Se toimi hienosti aina kun oli leuto talvikeli. Sitten kun pakkasta oli niin paljon, ettei ilman lämmitystä ollut terveellistä enää autoa käynnistää, silloin akku oli weban mielestä liian tyhjä käynnistämään lämmitintä.

Minusta näissä webastoissa pitäisi olla oma virtalähde, jonka töpselin voisi laittaa seinään, joka lataisi ja lämmittäisi weban akun. Tämä siksi, ettei niissä tarvitsisi olla sitä typerää alijänniterajaa, joka nuo kylmäkäynnistymisongelmat aiheuttaa. Kaksi akkua samaan tapaan kuin veneessä. Veneessä on käynnistysakku ja hupiakku. Webastoautossa käynnistysakku ja weba-akku.

Nykyisessä Mondeossani on kai joku diesellämmitin vakioasenteisena. En ole vaan sitä sieltä vielä löytänyt. Mielenkiinnolla seuraan mitä Jarcon webaremontti etenee.

[Vilijami]

Minulla ei akun kylmä ole varsinainen ongelma. Lähden aina lämpimästä tallista. Käytän Webastoa saavuttaakseni moottorin oikean käyntilämpötilan nopeammin. Nykyinen diesel lämpeää hitaammin kuin entinen bensa, koska pienempi kulutus. Lämmettyään diesel pysyy 95° lämmössä kyllä.

Nykyautot (polttiksetkin ) vievät sähköä varsin paljon ja akku on normaali taajama-ajossa koko ajan vajaana. (Webasto vielä pahentaa tilannetta). Useimmat eivät tätä tiedä, eivätkä mittaa, vaan valittelevat akkujen olevan nykyisin kovin lyhytikäisiä.
Ei akut kuitenkaan ole huonontuneet, niitä vain käytetään 0-25% varausalueella ja se lyhentää ikää.

[jori]

Minulla ei akun kylmä ole varsinainen ongelma. Lähden aina lämpimästä tallista. Käytän Webastoa saavuttaakseni moottorin oikean käyntilämpötilan nopeammin. Nykyinen diesel lämpeää hitaammin kuin entinen bensa, koska pienempi kulutus. Lämmettyään diesel pysyy 95° lämmössä kyllä.

Nykyautot (polttiksetkin ) vievät sähköä varsin paljon ja akku on normaali taajama-ajossa koko ajan vajaana. (Webasto vielä pahentaa tilannetta). Useimmat eivät tätä tiedä, eivätkä mittaa, vaan valittelevat akkujen olevan nykyisin kovin lyhytikäisiä.
Ei akut kuitenkaan ole huonontuneet, niitä vain käytetään 0-25% varausalueella ja se lyhentää ikää.

Osaako joku kertoa minulle hyvän selityksen sille, miksei automaattisia ylläpitolatureita ole sellaisia, joissa ei olisi nappia, joka pitää painaa, jotta laturi alkaa ladata. Minä en keksi muuta selitystä kuin salaliiton akkutehtaiden ja laturitehtaiden kesken.

Jos nuo laturit rupeaisivat töihin aina heti kun saavat virtaa, jokainen olisi sellaisen jo asentanut autoonsa ja kaikki autot, joita lämmitetään sähköllä, latautuisivat samalla. Miksei voi olla sellainen logiikka, että virran tullessa kytketyksi laturi käynnistyy perus ylläpitomoodissa.

Salaliitto sen täytyy olla, koska tuollainen typerä nappi on kaikissa aivan poikkeuksetta ja varsinainen ylläpitolaturi maksaa maltaita. Ennen oli toisin: Kun laittoi laturiin sähköä, se alkoi ladata.

PS. Otsalamppujen valkoisen valon raivokkaan vilkkutoiminnon täytyy senkin olla salaliitto, niin tarpeeton ja ärsyttävä se on

[Vilijami]

Osaako joku kertoa minulle hyvän selityksen sille, miksei automaattisia ylläpitolatureita ole sellaisia, joissa ei olisi nappia, joka pitää painaa, jotta laturi alkaa ladata. Minä en keksi muuta selitystä kuin salaliiton akkutehtaiden ja laturitehtaiden kesken.

Olet räplännyt vain irtolaturien kanssa. Niissä on varmaan joku sähköturvallisuushöpötys.
Defa on tehnyt jo aika kauan kiinteästi asennettavaa laturia, mikä tulee lohkolämmittimen liittimien väliin. Lataa aina kun lämmittää. Taaskaan ei harmittavasti löytynyt sitä salaliittoa.

https://www.defa.com/fi/autolampo/akkulaturit/

[jori]

Juu, niinhän me kaikki muutkin pelaamme irtolatureiden kanssa. Syykin on selvä. Defan laturi oli vielä muutama vuosi sitten tuplasti kalliimpi kuin nyt. Nykyään se näyttää maksavan enää kymmenkertaisesti napilliseen verrattuna.

Onko tuo ilman nappia myytävä Defa siis kohtuuhintainen. Ei ole. Onko kaikissa halvemmissa se nappi. On. Sattumaahan tuo tietenkin on. Onhan toki halvempi tehdä napillinen kuin napiton. Eikö?

[Vilijami]

Miksi se pitää olla just äly-ylläpitolaturi? Eikö siihen käyttöön voi laittaa ihan perinteisen halpislaturin? Pelkoa ylilatauksesta ei ole, koska lämmitysajat ovat niin lyhyitä.

En pidä äly-ylläpitolatureista yhtään, kun niillä ei saa akkua täyteen, eikä pysty lataamaan tyhjää.

[Vilijami]

Bilteman valikoimaa vilkaisin, niin napillisessa on käyttöohjeen mukaan napin muistitoiminto ja kuvan napittomassa ei ole nappia.

[Vilijami]

”Äärimmäisen helppokäyttöinen akkulaturi, ei tarvitse edes nappia painaa.”

[Vilijami]

”Ei mode nappia”

Montako näitä pitää vielä etsiä?

[Vilijami]

Onhan toki halvempi tehdä napillinen kuin napiton. Eikö?

Niin se on. Napittomassa pitää olla enemmän älyä, selviää kun tutustuu käyttöohjeisiin.

[jori]

No, se ei sitten ollutkaan mikään sähköturvallisuusmääräys, joka estää napittomien valmistamisen. Ja yhä vaan on napilliset halvempia kuin napittomat, vaikka tänä talvena on napittomia näköjään jo tullut muutamia.

Alkuperäinen kysymykseni: "Miksei voi olla sellaisia latureita, jotka rupeaisivat töihin heti kun saavat sähköä" näyttää jossain määrin ratkenneen. Monellako teillä sellainen jo on.

Olisihan todella kätevää, kun samalla töpselin kiinnityksellä ja yhdellä ajastimella, tai etäohjatulla pistorasialla, jolla auton moottori ja ehkä myös sisätila lähtee lämpiämään, lähtisi myös akkuun virtaamaan herättelevää sähköä, joka luonnollisesti lyijyakun kyseessä ollen lämmittää akkua juuri sieltä, missä lämmöstä on eniten apua.

Kuinka luonnollinen toiminto, mutta harvinainen. Tai niin ainakin olen luullut. Nyt Vilijami minulle osoitti, että olen täysin väärässä ja teillä kaikilla on jo automaattisesti akkuja lämittävät laturit autoissanne ja vain minä onneton olen luullut, että sellaisesta pitää vieläkin maksaa 200 euroa ja siksi jättänyt hankkimatta. Nyt huomaan, että sellaisen saakin jo viidellä kympillä. Vain kolminkertaisella hinnalla napilliseen nähden.

[Vilijami]

En vielä eilen aamulla tiennyt napittomia ylläpitolatureita olevan, muuta kuin Defa.
Sitten ryhdyin selvittämään miksi kaikissa on nappi? No ei näyttänytkään olevan.
Tilanne on oletettavasti se, että halpismallit ovat suoraan kiinassa kopioitu alkuperäisen (c-tek?) laturin ykkösversiosta. Luin eilen monen eri napillisen käyttöohjeet ja just samanlaiset ohjeet ja napin toimintalogiikka olivat. Se vain on kiinan keskuskomitean kopioitavaksi hyväksytty malli, jota ei ole syytä tuotekehittää. Painetaanhan siellä tukka putkella 70-80 lukujen Hondakopio pienkonemoottoreita muuttumattomina edelleen, eikä loppua näy.

Napillahan valitaan eri lataustiloja, joten napin painajan äly pitää napittomassa korvata tekoälyllä. Siksi napiton on kalliimpi.

Omat negatiiviset käsitykset ylläpitolatureista ovat 15 vuoden takaiset. Pitäisi kai antaa uusi mahdollisuus niille?

Tällainen Einhell laturi on nykyään mukana kulkeva laturi. On kohtuullisen luotettava ja hakkasi ylläpitolaturit 100-0 ainakin 15v sitten. Ei kuitenkaan ihan niin luotettava kuin DDR-valmisteinen(?) esikuvansa: suunnilleen saman näköinen laturi oli meillä kotikotona -81 vuodesta asti. On toiminut aina ja toimii isäni tallissa edelleen.

[jori]

Laskin piruuttani auton akun lämpökapasiteetin. Lyijy painaa paljon, mutta sen lämpökapasiteetti on pieni. Näyttää siltä, että lyijyakun akkuneste vastaa yli puolesta akun lämpökapasiteettia. 80 Ampeeritunnin autonakun lämpökapasiteetti on 3 Wh/°C

Koodi: Valitse kaikki

Auton akku	80 Ah  lämpökapasiteetti	
17x26x20cm	8,84	litraa
paino	20	kg
akkuvettä	1,5	kg
lämpökapasit.	6285	J/K
muovikuorta	2	kg
lämpökapasit.	2400	J/K
lyijyä	16,5	kg
lämpökapasit.	2095,5	J/K
Yhteensä	10780,5	J/K
Akun lämmitys	3,0	Wh/°C 
Vastaa	2,57	litraa vettä

Tuo tarkoittaisi, että akun lämpötilan saisi nostettua lämmittämällä sitä 50 W lämmittimellä noin 15 astetta tunnissa. Tuo 15 asteen lämpötilan nosto parantaa käynnistysvirtaa huomattavasti.

Nykyään on vaikkapa Puuilossa myytävänä sulanapitokaapeleita. Sellaisen kieputtaminen akun alle spiraaliksi ja akkukoteloon akun ympärille saattaisi sekin parantaa akun kestävyyttä merkittävästi, kun akku lämpimänä alkaisi auton käynnistyttyä paremmin ottamaan virtaa vastaan ja pysyisi siten paremmassa latingissa myös kylmällä säällä.
Toisaalta dieselautossa hehkuttaminen kuluttaa akkua kohtalaisen suurella virralla, joka virran suuruuden ja akun sisäisen vastuksen takia lämmittää akkua ja parantaa käynnistysvirtaa.

[ukram2]

Lyijyakun lataus autossa toimii normaalisti vain kun moottori on käynnissä, joten ylläpitolaturi eroaa normaalista aika paljon, jos se on koko ajan toiminnassa, saattaa rasittaa akkua?

[jori]

Lyijyakun lataus autossa toimii normaalisti vain kun moottori on käynnissä, joten ylläpitolaturi eroaa normaalista aika paljon, jos se on koko ajan toiminnassa, saattaa rasittaa akkua?

Ylläpitolatureina myytävät laturit osaavat kyllä hoitaa tämän ongelman. Ne lataavat akun seitsemässä, tai kahdeksassa vaiheessa eivätkä ylilataa, eivätkä sulfatoi lataamalla liian matalalla virralla.

Tässä esimerkki ylläpitolaturin toimantakäyrästä.