Pyörävertailu, maantiepyörä vastaan kinneri

[tm]

Tervehdys tämän foorumin väelle, sain viimein käyttäjätunnuksen toimintaan.

Tein viikko sitten pienen vertailutestin maantiepyörän ja kinnerin välillä:
http://www.kotiposti.net/t0247/pyoraver ... index.html

Testimetodi ei ollut mikään tieteellisen tarkka, vaan kyseessä oli enemmänkin suuntaa antava pikatesti.

Kiitokset Obu:lle kutsusta tulla tänne jatkamaan jutustelua aiheesta (laitoin juttulinkin ensin Fillari-lehden foorumille nimimerkillä SS-mies). Jatkotestitkin kiinnostavat, ja kehitysehdotuksia testaustapaan otetaan myös vastaan.

Ja jos jollakulla sattuisi olemaan fillarimittauksiin sopiva wattimittari nurkissa lojumassa, niin täältä löytyisi yksi vuokraaja .

[jviirret]

Ennen testiä olisin varmasti lyönyt vetoa sen puolesta, että maantiepyörä hakkaa kinnerin mennen tullen. Jotenkin tuntuu että noin suuri ylimääräinen paino ja kolmas pyörä varmasti hidastaa enempi kuin mitä ilmanvastuksessa voittaa.
mun mielestä tuo sykkeeseen ja/tai kalorikulutukseen perustuva mittaaminen on parempi kuin pelkkää poljenta tehoa mittaava tehomittari. Näin tulee huomioitua myös sellaisten lihasten käyttäminen jotka eivät suoraan vaikuta poljentatehoon, esim. pään kannattelu.

Jukka

[jori]

... Jatkotestitkin kiinnostavat, ja kehitysehdotuksia testaustapaan otetaan myös vastaan.

Hienoa ammattimaista asennetta näissä testeissä.

Muutamia huomioita seikoista, jotka vaikuttavat testituloksiin:

1 Vakionopeuden käyttäminen suosii paremmin rullaavaa, mutta ilmanvastusominaisuuksiltaan huonompaa maantiepyörää. Kinnerin vauhti muuttuu huomattavan suurissa rajoissa, kun sillä poljetaan matkaa, mikä muistuttaa enemmänkin vakio sykkeellä ajamista. Muutenkin vakionopeudella ajo on vierasta lihaskäyttöiselle kulkuneuvolle. Vakiiosykkeellä ajetun lenkin keskinopeus antaisi myös yksiselitteisemmän tuloksen.

2 Radan kiertosuunta suosii maantiepyörää. Jyrkässä alamäessä kinnerin vauhti ei ehdi kasvaa maksimiinsa ja sen jälkeinen pitkä nousu painavalla pyörällä rassaa reisiä.

3 Ei ole yhdentekevää, missä järjestyksessä ajot ajetaan. Sykkeillä on aina nouseva trendi, kun ajetaan noinkin kovlla tehoilla. Kinnerillä ajettiin systemaattisesti jälkimmäinen koe.

4 Markun mangossa on viime syksyisen F.E. Sillanpään sillan onnettomuuden jälkeen ollut vino takpyörä, joka toisinaan aiheuttaa renkaan hankaamista lokasuojaan. Sitä ei itse huomaa, mutta takana ajava tuntee hienoista kumin käryä. Tämä jälkimmäisen testikerran tahmeus saattaa johtua tästä. Eilen se oli jo niin paha, että 15 km/h oli hankala saavuttaa. Korjaantui kapeamman (40mm) renkaan asentamisella. Myös etupyörien aurausta oli liikaa.

5 Jalat ylhäällä ajaminen vaatii paljon harjoitusta, ennen kuin verenkiertoelimistö sopeutuu uuteen asentoon ja jalkojen laskimot pääsevät kunnolla helpottamaan sydämen työtaakkaa. Aiheesta enemmän Ketjussa "Jalkajousi-idis"

Jori

[tm]

Kiitokset kommenteista, tässä hieman koottuja selityksiä .

jviirret:
Syke- ja poljentatehomittaukset ajattelin toisiaan täydentävinä, en poissulkevina. Tehot sykkeiden lisänä olisi hyvää lisädataa tuloksiin.

jori:
1: Vakiosykkeen käyttäminen oli ensin ajatuksena, mutta päädyin tällä kertaa tuohon vakionopeuteen sen helpomman hallittavuuden takia. Ulkoradalla häiriötekijät kuten korkeusvaihtelut ja tuulen voimakkuus ja suunta tuovat vaihtelua. Olen samaa mieltä, että tasasyke on lähempänä todellista ajamista. Tarvii kokeilla ensi kerralla, josko tasasyketesti onnistuisi. Ajomatka pitänee valita pitemmäksi, ettei mm. lähtökiihdytyksen osuus korostu liikaa,esim. kaksi ratakierrosta.

2: Toisaalta vastatuuli oli kovempi vastapäivään ajettaessa, jolloin kinnerin pienempi ilmanvastus pääsi enemmän oikeuksiinsa. Lisäksi jyrkemmässä ylämäessä kinnerin nopeus olisi pyrkinyt laskemaan rajummin -> kenties isompi sykkeennousu.

3: Ajojärjestyksessä ei haluttu suosia kinneriä (tarkoitushakuista sanoisi joku...). Jokaisen kierroksen jälkeen tapahtuneen pyöränvaihdon tarkoitus oli säästää jalkoja (nojapyöräasentoon tottumaton kuski).

4: Antanee aiheen uusintaan tulevalla kaudella...

5: Näin varmasti. Löytyisikö jostain nojapyörä-asennolla varustettua kuntopyörää talvikauden harjoitteluun? Tai kai jonkinlaisen pystyisi itsekin tekemään.

[joe67]

Hobby hallin sivuilla näky olevan nojakuntopyörä. Ei ihan makaava asento, mutta kuitenki. Hintakaan ei ollu paha 109€

[jori]

http://www.alibaba.com/trade/search?Typ ... it=+Search+
Näkyvät kaupalliset nojakkikuntopyörät olevan aika pystyjä. Eivät siis auta tähän vaivaan. Itse tehden saat jalat tarpeeksi ylös ja paineita vähemmäksi.

Jori

[jviirret]

Tai ostaa kaupallisen ja kallistaa sen esim. toisesta päästä penkin päälle nostamalla niin, että polkimet ovat penkin yläpuolella...

Jukka

[tavasti]

Tehot sykkeiden lisänä olisi hyvää lisädataa tuloksiin.

Tehojen mittaus polkupyörästä voi olla melkoisen vaikeaa.
Jori esitti jossain säikeessä idean sähkökitaran mikrofoniin perustuvasta systeemistä,
mutta jos se pitäisi kahdessa eri pyörässä kalibroida samaksi, pitäisi ensin käydä niillä pyörillä jossain dynamometrissa.
Ei ehkä helpoin ja tarkin systeemi.

Jatkuvaan mittaukseen toimiva ratkaisu olisi poljettava generaattori, ja ajo sähkömoottorilla.
Ajo tuntuma vaan olisi aivan erilainen, koska vääntömomentin muutokset eivät ehkä tuntuisi generaattorissa, ja hyötysuhde olisi kelvoton.
Hyötysuhteen tippumisen takia ei saavutettaisi samoja nopeuksia, joten aerodynamiikan vaikutus vähenisi.
Lääkkeeksi hyötysuhteeseen kävisi tietysti akut generaattorin rinnalle, ja moottorin tehoksi säädettäisiin esim 1.5x generaattorin tuottama teho.
Säätämällä kerrointa voitaisiin kehnokuntoisellakin kuskilla simuloida mikä pyörä olisi paras kovempikuntoiselle.
Enää jää ongelmaksi paino, generaattori+moottori painaa liikaa, ja taas mittaustulokset eivät vastaa haluttua.
Moottorin ohjaukseen tekoäly joka kompensoi kiihdytyksissä ja ylämäessä painon vaikutuksen. Ei ehkä helppoa tämäkään.

Löytyisikö jostain nojapyörä-asennolla varustettua kuntopyörää talvikauden harjoitteluun?

Noja-kuntopyöriä löytyy, mutta eivät ehkä tarpeeksi nojallaan, ja istuma-asento ainakin liian pysty.

Yksi vaihtoehto on vapaarullat, joiden päällä ajellaan nojakilla.
Tacx:n T1200 soveltuu myös 20" renkaille, ks
http://www.tacx.com/producten.php?langu ... lSubSub=93
Halutessaan rulliin saa myös magneettivastuksen kovemman vastuksen harjoitteluun.
Rullat toimivat myös tadpole-tyyppiselle trikelle, kunhan etupyörät laittaa jonkun puhelinluettelopinon tms päälle.
Delta-trikelle toimii vain jos vetävä rengas on pystysuorassa. Vinossa oleva rengas hankaa, ja alkaa kärytä. Testattu, Anthrotech toimii, Kettwiesel ei.

Kaksipyöräisille 26" takarenkaisille nojakeille luultavasti toimivat myös muun tyyppiset sisä-trainerit, joita saa mistä tahansa.

Tietysti hankit oman kinnerin, ja poljet sitä sisällä vapaarullien päällä.
On ainakin riittävän hintava kuntopyörä jota kelpaa naapureille esitellä.

EDIT: Useimmat ei-vapaarulla tyyppiset trainerit eivät toimi jos takavaihtajana on Sram Dualdrive, koska ne kiinnitetään takanapaan kahta puolta, ja DualDrivessä ei onnistu.

[tavasti]

Yksi vaihtoehto on vapaarullat, joiden päällä ajellaan nojakilla.
Tacx:n T1200 soveltuu myös 20" renkaille, ks
http://www.tacx.com/producten.php?langu ... lSubSub=93
Halutessaan rulliin saa myös magneettivastuksen kovemman vastuksen harjoitteluun.
Rullat toimivat myös tadpole-tyyppiselle trikelle, kunhan etupyörät laittaa jonkun puhelinluettelopinon tms päälle.

Kokeilin tuon päälle Paseota. Ei toimi, akseliväli on liian pitkä.

EDIT: Paseo on 2-pyöräinen SWB, se ei toimi. Tadpole trike toimii.