Nojapyöräfoorumi

Miulla on ollu pikkupojasta lahtien pahatapa keikkua tuolilla, nojaten taakse kahdella jalalla. Viimeviikolla kun vaimo taas huomautti asiasta, oivalsin ett tama on ollut vaan kuivaharjottelua ja lajinomaista kayttaytymista
Harmi ett loysin asennon vasta vanhemmalla ialla tai hyva siis kun loysin.

Petri

Aivan, sitähän se on ollut purjehduskin -valtaosaltaan pelkkää taakse nojaamista.

Näkisitte missä istuma-asennossa kolleega tekee päätetöitään.. Ja nyt silläkin on nojakki ! Oli selkeetä ennakkoharjoittelua .

Pidin 10v sitten töissä jalkoja molemmilla puolilla (putki)monitoria, näppis reisien päällä ja nojaten mahdollisimman taakse... Siinä oli työkavereilla ihmettelemistä.

heh itekki tulee töissä "nojailtua" jalat pöydällä ja tuolin selkänoja 45 asteen kulmas

Minä olen huomannut itsestäni piirteen joka nauttii etsimisestä/kokeilemisesta, vaikka lopputulos ei tarjoa käytännössä mitään hyödyllistä/järjellistä:

Parin tunnin pyörälenkin kohokohta on kun saa rämpiä risukossa ja löytää pakasterasian kiven alta. Jos sellainen jää tyhjäksi perunasalaatin syömisen seurauksena lentää se roskiin.

Vietän autotallissa 10-20h ja saan läjään jotakin käyttökelvotonta, silti tulee hyvä mieli. Jos käyttöpyörän kumin paikkaus epäonnistuu "lentää työkalut seinään" vaikkei aikaa ole tuhraantunut kuin vartti.

Uusimmat kiksit on tullut kun olen löytänyt tunnin metallinpaljastimen käytön ja maan kaivamisen jälkeen kourallisen nauloja ja farkun napin. Piti oikein ottaa löydöistä kuva ja laittaa blogiin. Tuollaista roskaa ja pieniä kolikoita löytää kun kävelee pää painuksissa missä tahaansa julkisella paikalla ja mitään ei viitsi edes kyykistyä keräämään talteen.

Jukka