Nojapyöräfoorumi

Finnfoami näyttää painavan 30-50g/litra. Jos rungon keskihalkaisija on 70mm ja pituus 1,5m niin tilavuutta tulee 5,8litraa. Ontoksi kaivertamalla ei siis säästä painossa kuin muutaan sata grammaa. Toisaalta esim. Nocomin selkäponttoonissa litroja on taatusti enemmän kuin tuossa laskelmassa, mutta tuskin senkään sisään saa kiloa finnfoamia?

Entä jos käyttäisit muottina jotakin roskiin menevää teräsrunkoa? Elmukelmu päälle, siihen laminointi. Kuivumisen jälkeen runko halki, "muotin" poistamisen jälkeen puolikkaat yhteen ja reikien kohdalle emäputki ja keskiö. Vasta ajatus, ei loppuun asti pohdittu toimintasuunnitelma...

Jukka

Oftopikkii, mutta kun iloitsen tästäki niin kovin. Muisti palailee pätkittäin. Lapsena lennokkihommissa jotkut teki runkoputkia kumiletkun ympärille niin että letkun sisään ensin jotain (sitä en muista) sitten kuidut siihen letkun päälle. Letkun sisältä sössöt pois ja venyttämällä putkea saatiin sen ulkomittaa pienemmäksi kuidutettu putki sujautettiin siitä pois.

jviirret kirjoitti:

Entä jos käyttäisit muottina jotakin roskiin menevää teräsrunkoa?

Ei saa tehtyy kivoi kaarevia muotoja.

Nimenomaan noin, kuten Jukka sanoi. Ongelma ei ole sen foamin paino, vaan sen foamin takia muodostuva muottia vasten muodostuvan laminaatin suuri hartsipitoisuus, jonka merkitys korostuu, jos laminaatti on ohutta ja sillä on paljon muottipinta-alaa.

En muista, olenko tämän jo tähän ketjuun kirjoittanut, mutta kertaan. Aina kun suunnittelee jotain, pitää kartoittaa pelikenttä ja arvioida kustannukset ja hyödyt.

Tässä tapauksessa oleellisinta on arvioida, minkä suuruinen painonsäästö on tarjolla. Arvioimiseen pitää käyttää laskelmia ja mittauksia, sitä ei saa arvioida mielikuvien perusteella.

Kun tämä on tehty, on palaverin paikka: Onko saavutettu hyöty uhrattavan efortin arvoinen.

Sitten vain tehdään. Mitäänhän ei ole enää epäselvää, sillä tuo "pelikentän kaartoitus" on jo ottanut huomioon, mitä vaatii mihinkin painoon ja rakenteeseen pääseminen.

Jep. Siksihän tässä ketjussa keskustellaan.

Jostain kumman syystä näissä hiilihommissa päästään aina siihen ettei nyt kantsi

Ehkä pitää vielä tutkia toi putkien mahdollisuus. Nää lupasivat pari vuotta sitten että noilta saisi putkea hankituksi määrämittaan leikattuna. http://www.exelcomposites.com/en-us/eng ... tubes.aspx

Oliskohan tämä nyt sitten kuiteksin enempi kuudee vaihtoehto. Jos kysyisin että vieläkö tarjous on voimassa.

EDIT: niin tää Exel on siis tuossa 30 kilsan päässä.

EDIT 2: Näköjään olen keskustellut teemasta vuonna 2012 ja uhannut käydä niiden konttorilla ihan lähiaikoina Eikse rupeis nyt olemaan käsillä.

jori kirjoitti:

Ongelma ei ole sen foamin paino, vaan sen foamin takia muodostuva muottia vasten muodostuvan laminaatin suuri hartsipitoisuus, jonka merkitys korostuu, jos laminaatti on ohutta ja sillä on paljon muottipinta-alaa.

Asia on hyvä tiedostaa, mutta mahtaakohan tuonne jäädä niin paljon epoksia (1kg/litra) että asian takia kannattaisi repiä hiukset päästänsä Äärimmäisen kevyttä rakennettaessa on tietysti jokainen gramma liikaa.

jori kirjoitti:

Nimenomaan noin, kuten Jukka sanoi. Ongelma ei ole sen foamin paino, vaan sen foamin takia muodostuva muottia vasten muodostuvan laminaatin suuri hartsipitoisuus, jonka merkitys korostuu, jos laminaatti on ohutta ja sillä on paljon muottipinta-alaa.

Elmukelmu väliin? Sillä ainakin estyy finnfoamin "vettyminen" hartsista, mutta jonkun verran painuu kuoppiin jos niitä muotin pintaan jää.
Jos kuitupinnan ja muotin välissä on elmukelmu, niin ainakin selkäponttoonin tyhjennys muotista pitäisi onnistua kohtuudella kun tekee penkkiin reikiä esim. selkärangan kohdalle.
Vaikeus on saada elmukelmu "väärinpäin" olevaan kaarevaan muotoon...

jooseha kirjoitti:

Asia on hyvä tiedostaa, mutta mahtaakohan tuonne jäädä niin paljon epoksia (1kg/litra) että asian takia kannattaisi repiä hiukset päästänsä Äärimmäisen kevyttä rakennettaessa on tietysti jokainen gramma liikaa.

Tuohon mun esimerkkiputkeen(70mm 1,5m) jos jää millin kerros turhaa hartsia niin se painaa yhtä paljon kuin koko sisään jäävä finfoami, eli muutaman sata grammaa(laskinko oikein?). Hivuttaudutaan kohti pakoputkirunkoa painon suhteen...

Jukka

Kysymys ei ole varsinaisesti ylimääräisen hartsin painosta -vaikka sekin tietysti vaikuttaa- vaan enemmänkin huonosti puristuvan laminaatin pienestä kuitupitoisuudesta muottipinnan lähellä. Pieni kuituosuus = huono jäykkyys ja lujuus -varsinkin painoon nähden, jolloin tarvitaan paksumpi ja painavampi kerros saman rakennelujuuden ja -jäykkyyden saavuttamiseen.

Muistaako joku oliko meillä täällä kotimaassa joku yhdistänyt noita hiilikuituisia putkia?

Pastori kirjoitti:

Muistaako joku oliko meillä täällä kotimaassa joku yhdistänyt noita hiilikuituisia putkia?

Muistan jossain nähneeni, ehkä jopa Remmin pajalla, mutta noista on paljon esimerkkejä netissä. http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopi ... 848#p80848

Hiukan vielä tuosta huokoisuuden välttämisestä ohuessa laminaatissa.
Ongelmaa tietenkin vähentää elmukelmun käyttö, mutta se ei poista pinnan karheutta kokonaan eikä muottipaine siten ole tasainen.

Eräs keino on valmiiksi-impregnoitujen puolivalmisteiden käyttö. Näissä hartsi ja kuidut on jo huolella sekoitettu toisiinsa oikeassa suhteessa, jolloin muottin tehtävä on enää tuottaa materiaalille muoto. Tuollaisesta puolivalmisteesta tehty laminaatti ei ole yhtä lujaa, kuin kovaa muottia vasten kovalla paineella puristettu, mutta parempi, kuin vaahtomuovin päälle suoraan laminoitu.

Tekivät Remmillä noita itse peltiä vasten alipainesäkissä telaamalla ja siirsivät tuloksen sitten vaahdon päälle varsinaiseen rakenteeseen. Omat ongelmansa tuossakin, mutta kuitujen kastuminen hartsilla paranee, kun peltiä vasten voi käyttää kovaa telaa ja painetta ilman pakottamiseen pois kuitujen seasta, jossa alipaine tietenkin auttaa merkittävästi.

epäilen että ei epoksia paljon finnfoamin ja kuidun väliin jää, jos vaahto on vaan hiekkapaperilla suht.sileäksi vedetty. Muutta aian jotain jää.

valmiista hiiliputkesta en lähde runkoja tekemään - liian hankalaa ja ruma muoto.

Jos tämä hiilikuiturakentaminen kiinnostaa kevytajoneuvojen osalta, ihmettelen, miksei ketään kiinnosta tulla katsomaan Pisaralla Pisimmälle kisoja, jossa näitä rakenteita vuosikaudet harjoitelleet esittelevät tekeleitään. Joka vuosi olen mainostanut, mutta huonolla menestyksellä.

Tuo Remmi Team on n. 5 vuoden välein liukuvasti vaihtuva joukko, jossa tietenkin osaaminen on milloin mitäkin, mutta osa väistyneiden osaamisesta tietenkin periytyy uusille. Kisaan osallistuu myös Unkarilainen porukka, joka on tehnyt todella ammattimaista jälkeä hiilikuitulaminoinnissa ja vanhempia entisiä Remmiläisiä alan harrastajia, joilla kaikilla on annettavaa kevyen ajoneuvon rakentajille. Ihan oikeasti kannattaa hakeutua katsomaan ja poimimaan vinkkejä, jos milloinkaan on tarkoitus rakentaa katettua tai muuten kuiturakenteista pyörää. Kisa on samalla Nokian Rengastehtaan radalla kuin omat kisamme, vain viikkoa tai kahta myöhemmin joka vuosi.

jori kirjoitti:

Jos tämä hiilikuiturakentaminen kiinnostaa kevytajoneuvojen osalta, ihmettelen, miksei ketään kiinnosta tulla katsomaan Pisaralla Pisimmälle kisoja, jossa näitä rakenteita vuosikaudet harjoitelleet esittelevät tekeleitään. Joka vuosi olen mainostanut, mutta huonolla menestyksellä.

Tuo Remmi Team on n. 5 vuoden välein liukuvasti vaihtuva joukko, jossa tietenkin osaaminen on milloin mitäkin, mutta osa väistyneiden osaamisesta tietenkin periytyy uusille. Kisaan osallistuu myös Unkarilainen porukka, joka on tehnyt todella ammattimaista jälkeä hiilikuitulaminoinnissa ja vanhempia entisiä Remmiläisiä alan harrastajia, joilla kaikilla on annettavaa kevyen ajoneuvon rakentajille. Ihan oikeasti kannattaa hakeutua katsomaan ja poimimaan vinkkejä, jos milloinkaan on tarkoitus rakentaa katettua tai muuten kuiturakenteista pyörää. Kisa on samalla Nokian Rengastehtaan radalla kuin omat kisamme, vain viikkoa tai kahta myöhemmin.

Jepu. Samaa olen pohtinut että siellä pitäisi jengin kyllä käydä. Eritoten kinnerikuumeisten.

Omalta osaltani tämä kuume nyt iski vasta niiden kisojen jälkeen. Mutta äkkiäkös tähän jotain lääkettä keksitään ja katellaan ensivuoden kisat ja sitten tehdään.

Pari ajatusta:

runkoon integroitu penkki on sangen kevyt vaihtoehto josta puuttuu myös kasa ruuveja, muttereita ja prikkoja

jos hiilikuiturungosta poistaa sisällä olevan finfoamin, niin kasvaako lommahdusriski ?

voisiko vaihtoehtoisesti käyttää (ainakin osassa rakennetta) sandwih tyyppistä rakennetta, siis hiilikuituskinit ja finfoam tms. ydin ... ei lommahda ja saattaisi olla muiltakin ominaisuuksiltaan parempi … valmistaminen on sitten ???

KPS kirjoitti:

Pari ajatusta:

runkoon integroitu penkki on sangen kevyt vaihtoehto josta puuttuu myös kasa ruuveja, muttereita ja prikkoja

jos hiilikuiturungosta poistaa sisällä olevan finfoamin, niin kasvaako lommahdusriski ?

voisiko vaihtoehtoisesti käyttää (ainakin osassa rakennetta) sandwih tyyppistä rakennetta, siis hiilikuituskinit ja finfoam tms. ydin ... ei lommahda ja saattaisi olla muiltakin ominaisuuksiltaan parempi … valmistaminen on sitten ???

Tottakai lommahdusriski kasvaa, mutta silloin on jo mitoituksessa mennyt jotain väärin, jos levykentät ovat niin suuria, etteivät kestä lommahtamatta jännityksiään. Aerodynaamisista muodoista tuskin kannattaa suurempina pintoina tehdä kantavia. Samasta syystä sandwich-rakenteet ovat epäkäytännöllisiä ja tarpeettomia kattamattoman pyörän rakenteissa. Katetut ajoneuvot ovat tietenkin asia erikseen. Syynä tähän on siis se, että lisäjäykkyydestä, jota nämä laajat pinnat tuottaisivat ei ole hyötyä ja riittävän jäykkyyden hiilikuitu tuottaa hyvin pienilläkin poikkileikkausmitoilla.