Nojapyöräfoorumi

Oma arvioini on ettei kannata tehdä kattamatonta niin että halkaisee sen valmituksen jälkeen jotta saa pois muutamia satoja grammoja vaahtomuovia kun sen uudelleen liittäminen yhteen tuo jo lisää painoa eteenkin jos joutuu katkomaan paljon kuidun säikeitä prosessin yhteydessä koska katkaistuna rakenne heikkenee ja saman vahvuiseksi tekeminen jälkeen päin painaa melkein varmasti yhtä paljon tai enemmän kuin se vaatomuovi mitä sisältä saa pois, mutta jos aikaa on ihan hillittömästi tuhlata ja kokeilla painoa eroa niin antaa mennä vaan.
Toki voisi sen tehdä sillai osista että vaahtomuovit saa pois esim. emäputken kohdalta sillai että rungon tekee pätkissä, mutta en tiedä onko sillai vaivan arvoista kun se vaahtomuovi ei paina niin hirveästi.

Painon voi nyt testata tekemällä huvikseen sen vaahtomuovin leikkelyn ensin. Se ei nyt maksa (enää) mitään kun vaahto seistä pönöttää tuossa nurkassa. Vaahto jäi toisesta projektista yli (tein ison kylmäboksin kun ostin puolikkaan elukan verran lihaa).

Empiiristä tietoa suoraan uretaanin päälle laminoimisesta löytyy sen mun takapoksikötöstyksen tiimoilta. Heitin tosiaan kiepin kuitua uretaaniplugin pintaan jotta sain pinnasta riitävän homogenisen ja jäykän kitattavaks.

Hartsia kuidun alle läästiessäni totesin sen imeytyvän urtsiin siinämäärin jotta en edes uskaltanut yrittää kuidutusta sen päälle. Annoin suosiolla ensimmäisen kerroksen hartsia imeytyä urtsiin ja vasta seuraavana päivänä alioitin varsinaisen kuiduttamisen. Hartsia imeytyi hiha-arviona 0.5l / neliömetri.

Tolla suhteella räknättynä parimetrinen D50 mm putki imasis ittees n 1.5dl hartsia. Lisäks täytyy tietty ottaa huomioon jorin jo painottama huono kuitu/hartsisuhde pehmeän muotin päälle laminoitaessa...

Miten kova on kova ytimessä? Riittääkö kaarevaan muotoon osa kisa/touring/läskisisuri putken ytimeksi ja venttiili kuidutuksen ulkopuolelle sekä kumi solmuun vedettynä, jos ei tarkasti luontaista halkaisijaa halua noudattaa muodossa? Oliaiko laboratorioputki jossain paksuudessa tai esimerkiksi hiekkatäytteinen vesiletku hyvä ydin suoremmille muodoille? Lienee yksinkertaista avata ja suljea hiekkatäytetyn letkun päät rakentamisen ajaksi ja tyhjennettäessä.

Muotista irrottamiseen on tehty liuta erilaisia tuotteita. Kävisikö saippua, öljy tai rasva ytimen päälle irrotuksen helpottamiseksi? Jos mikään noista ei toimi, mikä liukaste on hyvä kuituja ja epoksia häiritsemättömistä aineista?

Onko vinkkejä johonkin artikkeliin lasikuidun ja hiilikuidun sekä puurungon päälle kumman tahansa kiinnittämisen perusteista kuidutusneitsyelle? Toistaiseksi ei työkaluja moniakaan ja tilat vielä suurempi haaste. Hotsittaisi tehdä pelkkää puuistuinta monimutkaisempi opiskeluprojekti penkiksi. Ohenisi ja ehkä keventyisi. Siis peffanalusosa vain näin aluksi ainakin, kun kiva idea pitäisi kokeilla selkämykseksi ja siinä kokeilussa puu on parempi protona tulosten ja muodon haussa.

Wacky kirjoitti:

Oma arvioini on ettei kannata tehdä kattamatonta niin että halkaisee sen valmituksen jälkeen jotta saa pois muutamia satoja grammoja vaahtomuovia kun sen uudelleen liittäminen yhteen tuo jo lisää painoa eteenkin jos joutuu katkomaan paljon kuidun säikeitä prosessin yhteydessä koska katkaistuna rakenne heikkenee ja saman vahvuiseksi tekeminen jälkeen päin painaa melkein varmasti yhtä paljon tai enemmän kuin se vaatomuovi mitä sisältä saa pois, mutta jos aikaa on ihan hillittömästi tuhlata ja kokeilla painoa eroa niin antaa mennä vaan.
Toki voisi sen tehdä sillai osista että vaahtomuovit saa pois esim. emäputken kohdalta sillai että rungon tekee pätkissä, mutta en tiedä onko sillai vaivan arvoista kun se vaahtomuovi ei paina niin hirveästi.

Mun kokemukseen perustuva arvio kuituhommista on että juuri vaahtoytimen päälle kannattaa tehdä muodot.

Seuraavan penkin tms tulen tekemään niin että uretaanivaahdosta teen muotin, hion ja kittaan sen niin sileäksi kuin mahdollista ja päälle elmukelmu. Sitten 1-2 kerrosta kuitua päälle ja vaahtomuovilla kompressioon.

Kuivuttuaan sitten irroitan leikkaamalla tms nuo kuitukerrokset muotista, yhdistän liimamalla osat jos piti halkaista ja sitten päälle loput kerrokset ja vakuumisäkityksellä. Näin nopsaan ja kohtuu helpolla tehdyn muotin päälle saa tehtyä minimaalisella ylimääräepoksilla riittävän jäykän pohjan johon sitten voi niitä kerroksia lisäillä ja käyttää riittävää voimaa jotta epoksin suhteellinen määrä ei pääse karkaamaan.

Siitä huolimatta en ole penkkiä kummempaa tekemässä kuiduttamalla. Painon säästö tai jäykkyyden edut ei mun mielestä tule lähellekään teräksestä tekemisen helppouden ja sitä myöten säästetyn työmäärän suhteen, ja tuskin edes käyttämällä laadukasta CrMo-terästä kustannuksetkaan nousee lähellekään kuiduttamista.

Mikan kanssa samaa mieltä, ett painonsäästön takia ei viittis alkaa tuhraamaan kuidun kanssa - mutta kuidusta sais hienoja muotoja, jos osais nuo materiaalin salat.

No niin. Kotimatkalla tuli sitten mieleen että pitäiskö ryhtyä tähän hommaan ja kehittää siis tätä mbb juttua hiilikuitukoneen suuntaan.

Tässä eka luonnos 622 mbb mallista.

Onko malli nyt haettu teräksisenä niin lopulliseen muotoon että kannattaa alkaa kuidusta leipomaan?

jooseha kirjoitti:

Onko malli nyt haettu teräksisenä niin lopulliseen muotoon että kannattaa alkaa kuidusta leipomaan?

Ainakin niin lähellä ollaan että uretaania voi jo sahailla.

Mikä sinulla on tavoitteena kuitupyörässäsi. MBB kuitupyöriä on tehty paljon, eikä kuiturakenteisuudesta paljon etuja ole. Ehkä ulkonäöksellisiä kuitenkin.

Kuidun eduthan ovat jäykkyydessä ja yhtäaikaisessa keveydessä ainakin hiilikuidun osalta. MBB ei ole kuitenkaan jäykkyyskriittinen rakenne. Ja kaikenkaikkiaan polkupyörän on aika vaikea saada kevyeksi omatekoisena vaahtoytimisenä kuiturakenteena. Kuiturakenne on, ainakin periaatteessa, kierrätyskelvotonta ongelmajätettä ja se muuttuu kolareissa vaarallisiksi lihaa leikkaaviksi särmiksi, kuten monet Nokialla Conen ulosajon yhteydessä huomasivat.

No, tuossa kuitenkin malliksi muutama esikuva.

jori kirjoitti:

Mikä sinulla on tavoitteena kuitupyörässäsi.

Uusien asioiden oppimista, lähinnä. Ei oikeastaan muuta.

Samalla mä varaudun siihen uhkaan että menee toi metalliosaston työskentely alta. Se siis lopetetaan parin vuoden sisällä.

Edit: kiva olisi siis osata kuitujuttuja. Stradaakin pitää jossain vaiheessa korjata kuiteskin (kop kop).

Hei, tarjous on yhä edelleen voimassa. jos Pastori (tai ihan kuka vaan muu) tekee rungon vaahtoytimen niin kuidutan sen, ja opetan kaupan päälle miten, vakuumilla vaan päälle ristiin kuituja niin kestää ja tulee jäykkä, kevyempi kuin mistään muusta materiaalista itse rakennettu. Ja takuulla riittävän turvallinen - olen testannut kaatumisia pitäkää jyrkät kulmat poissa kuitumuodoista, sentin säteelle kuitu taipuu hyvin.

Nojailija kirjoitti:

Hei, tarjous on yhä edelleen voimassa. jos Pastori (tai ihan kuka vaan muu) tekee rungon vaahtoytimen niin kuidutan sen, ja opetan kaupan päälle miten, vakuumilla vaan päälle ristiin kuituja niin kestää ja tulee jäykkä, kevyempi kuin mistään muusta materiaalista itse rakennettu. Ja takuulla riittävän turvallinen - olen testannut kaatumisia pitäkää jyrkät kulmat poissa kuitumuodoista, sentin säteelle kuitu taipuu hyvin.

Hyvä tarjous edelleen. Kiitos. Tästä päästään hienosti eteenpäin!

Kevyt vapaasti muotoiltava materiaali=aeroedut oppimisprojektin lisäksi samalla kertaa. Kolmea kärpästä yhtä aikaa lätkäisyllä voisi opiskella kaapelien upotuksen runkoon. On siinäkin aeropuoli tietty, joten laskee, kuten haluaa.