Nojapyöräfoorumi

Talven sotkuja trikesta putsaillessa heräsi kysymys pyörien ja poljinkampien pyörimisvastuksen mittaamisesta.

Ennen ketjujen puhdistamista ja öljyämistä poljinkampien pyörittäminen (polkimesta kädellä takaperin) tuntui järkyttävän raskaalta. Ketjut huollettuna pyörittäminen keveni, mutta aika raskaalta se tuntui vieläkin. Vaihteistona on Rohloff, mikä ehkä selittää asiaa. Tadpolessa on aika pitkät ketjut ja aika pitkät putket niille. Pitäisiköhän putket vaihtaa vastuksen takia tai muusta syystä ennen kuin kuluvat halki? Nyt niillä on takana viisi vuotta ja 10 000 km. En puhdistanut putkia sisäpuolelta mitenkään. Ketjua katkaisematta se taitaa olla vähän hankalaakin.

Ketjuradan kitkan lisäksi vaihteiston sisältävän navan pyörimisvastus olisi kiinnostavaa voida mitata jotenkin. Etupyörien pyörimisvastuskin olisi mukava bonus, mutta niillä ei taida olla paljon merkitystä, elleivät navat ole aivan lopussa. Tosin pyörimisvastuksen mittaaminen talvipakkasilla olisi kiinnostavaa. Kun meno tuntuu hyytyvän, voisi ainakin tarkistaa, kuinka voimakkaasti pyörien navat ovat kylmässä kohmettuneet.

Olisikohan näiden mittaamiseen mitään käyttökelpoista välinettä tai menetelmää? Juuri triken tapauksessa tuli mieleen, että yksinkertaista olisi vetää koko trikea taaksepäin tasaisella lattialla ja mitata vedon tarve jollain jousivaa'an tapaisella, jolloin kaikkien em. vastusten summan ainakin näkisi. Tässä mukana olisivat kuitenkin myös renkaiden aiheuttama vastus, ja se olisi hyvä voida eliminoida. Normivarastossa ei myöskään ole niin paljon tilaa rullailla trikea, että mittaustapaa juuri voisi vakioida mitenkään. Sumeana ajatuksena olisi saada menetelmästä sen verran toistettava, että vastusta voisi verrata ainakin samalla pyörällä samassa paikassa aiemmin mitattuun. Mielellään se saisi tietysti olla toistettavissa yleisemminkin.

Nojapyörä Wiki kirjoitti:

Ketjusuojaputket saa helposti puhtaaksi kun laittaa Crc:llä tms. kostutetun kangassuikaleen ketjun lenkin läpi ja sitten vaan kampien pyöritystä, että rätti menenee ketjuputkien läpi.

ivie kirjoitti:

Ennen ketjujen puhdistamista ja öljyämistä poljinkampien pyörittäminen (polkimesta kädellä takaperin) tuntui järkyttävän raskaalta. Ketjut huollettuna pyörittäminen keveni, mutta aika raskaalta se tuntui vieläkin.

Veikkaan että jos peset ketjun bensalla, ihan rasvattomaksi, niin pyörii takaperin vielä kevyemmin. Ei taas kerro mitään siitä kuinka paljon tehoa se hukkaa kun välittää voimaa normaalisti polkiessa.
Ohut viskositeettinen öljy tuntuu kyllä kevyeltä tyhjänä pyöritellessä, mutta voimaa käyttäessä öljykalvo puhkeaa, vastukset kasvaa ja ketju kuluu.

Jukka

ivie kirjoitti:

Olisikohan näiden mittaamiseen mitään käyttökelpoista välinettä tai menetelmää? Juuri triken tapauksessa tuli mieleen, että yksinkertaista olisi vetää koko trikea taaksepäin tasaisella lattialla ja mitata vedon tarve jollain jousivaa'an tapaisella, jolloin kaikkien em. vastusten summan ainakin näkisi. Tässä mukana olisivat kuitenkin myös renkaiden aiheuttama vastus, ja se olisi hyvä voida eliminoida. Normivarastossa ei myöskään ole niin paljon tilaa rullailla trikea, että mittaustapaa juuri voisi vakioida mitenkään. Sumeana ajatuksena olisi saada menetelmästä sen verran toistettava, että vastusta voisi verrata ainakin samalla pyörällä samassa paikassa aiemmin mitattuun. Mielellään se saisi tietysti olla toistettavissa yleisemminkin.

Ei se renkaiden vastus kovin suuri ole, kun tyhjää pyörää hinataan pitävällä alustalla. Senhän voi sitäpaitsi laskemalla (summittain) eliminoida. Vierintävastuksen osuus tuossa takaperin hinauksessa on luokkaa 0,007 x pyörän paino. 17 kg pyörällä tämä on reilun 100 g painoa vastaava voima. Ainoa asia, joka tässä on huomattava huolehtia, on renkaiden pumppaaminen täyteen ennen mittausta. Itse asiassa noin kevyesti kuormitetut renkaat taitavat vieriä vieläkin kevyemmin, koska painuma on todella pieni.

Luultavasti se kokemasi vastuksen nousu pakkasella on osaltaan ainakin Rohlofin sisäisten öljyjen jäykkyyttä. Siellä sisällä liikenopeus on aika suuri, joten öljyn viskositeetti vaikuttaa vastukseen erittäin paljon. Myös renkaiden vastus kasvaa pakkasella samasta syystä, koska kumi käyttäytyy viskoelastisesti.

Oman kokemuksen perusteella Rohloff toimii vielä 27 asteen pakkasella hämmästyttävän kevyesti, vaikka pyörä muuten jäykistyy huomattavasti. Talviöljyseos (50/50 ympärivuotista öljyä/pesuöljyä) auttaa tietysti asiaa, samoin hyvin sisään ajettu napa.

Valitettavasti Power2max-tehomittari ei edellisenä talvena toiminut yli 15 asteen pakkasessa (paristo tyhjeni säännöllisesti), niin en saanut vertailudataa samalta reitiltä kovemmassa pakkasessa.

Kiitos vinkistä ketjusuojaputkien puhdistamiseksi. Täytyy saksia kangassuikaleita tuohon tarkoitukseen.

Jukan huomio ketjujen vastuksen mittaamisesta kuormitettuna/ilman kuvaa hyvin sitä, että reaalimaailman ilmiöiden mittaaminen tuppaa olemaan tuskastuttavan hankalaa, jos mittaustuloksien haluaa yhtään heijastelevan todellisuutta. Jotenkin arvasinkin

Renkaiden vastuksella ajattelin vaihtuvien renkaiden (nastarenkaat, kuviolliset renkaat, nopeat sliksit) tai pahasti likaisten renkaiden vaikutusta vierintään. Ehkä tuon tosiaan voisi laskea jollain tarkkuudella.

Rohloffia en varsinaisesti epäile mitenkään erityisesti vastuksen noususta. Ihan yleisesti halusin jupista tahmeasti pyörivistä ketjuista, vaikka juuri olin ne puhdistanut ja öljynnyt. Ehkä oikeamman kuvan turhautumisesta saa, jos vertaa hyvin huollettuun pystäriin: Jos ketjuvaihteisessa pystärissä pyöräyttää kädellä poljinkampea vauhdilla taaksepäin, pyöriminen ei lopu aivan saman tien. Rohloffilla varustetussa tadpole-trikessa loppuu. Mutta ehkä tuohon on monta luontevaa syypäätä: ketjua on paljon, samoin kuin huonosti putsattua suojaputkea, napavaihde aiheuttaa oman kitkasa eikä säilytä vauhtia samalla tavalla kuin vauhtiin päässyt rataspakka.

Arvelen että kuormittamattomana suojaputken kitkan osuus on ehkä suurin kohta ketjussa, ja taaksepäin pyöräytettäessä ketju hidastuu, pakkautuu putkeen ja tyssää heti siihen. Eli vertailu ei ole erityisen selkeä, paitsi siltä osin että jotain vastuksia on enemmän kuin lyhytketjuisessa ja suojaputkettomassa.

Kuormituksessa ja oikeaan suuntaan luulen että vastuksen prosenttiosuus ei ole ihan niin suuri. Toki mielestäni on näytetty että useimmat nojakit ovat tuhlaavampia polkea kuin hyvä pystäri... Ilmanvastuksen kera taas nojakki ei välttämättä ole heikompi, mutta se on toinen tarina.

ivie kirjoitti:

Renkaiden vastuksella ajattelin vaihtuvien renkaiden (nastarenkaat, kuviolliset renkaat, nopeat sliksit) tai pahasti likaisten renkaiden vaikutusta vierintään. Ehkä tuon tosiaan voisi laskea jollain tarkkuudella.

Itse olen saanut keskinopeus eroksi useamalla pyörällä noin 10% kun verrataan halpoja markettikumeja tuplasti suuremman paineen kestävään ohueen sliksiin, käytetty ajonopeus luokkaa 25km/h ja ajoreitti eestaas sama mäetö tieosuus.

Jukka