Aluksi kannattaa hakea rutiineja. Eli lähde aina samalla jalalla, suunnilleen samalla kammen asennolla ja samasta paikasta liikkeelle. Keskity polkaisussa siihen että jalka menee suoraan eteenpäin, ohjaus tapahtuu eka polkaisusta asti jaloilla. Eka polkaisun aikana tasapaino pysyy kropalla hallituissa rajoissa, mutta kun toinen jalka nousee kammelle niin pitäisi jalkoja jo osata ohjata kallistuksen suuntaan. Siinä on ne mitä pitää ensimmäisen kampikierroksen aikana hallita, aika vähän asioita. Jos olet lähdössä saanut rutiinin että pyörä kallistuu aina oikealla ja toisen jalan mukaan tullessa osaat ohjata sinne, niin ajopaikan tai liikkeelle lähtötavan muuttamisen jälkeen joudut aloittamaan opettelun alusta.
Toisen kampikierroksen alussa sinulla on jo reipas kävelyvauhti pyörässä, sen keula osoittaa tasapainottavan ohjausliikkeen jälkeen ties minne. Siksi olisi hyvä että ympärillä olisi tilaa ja saisit aluksi keskittyä vain tasapainon pitoon, jalkojen kallistamiseen samaan suuntaan kuin pyöräkin. Aluksi tasapainottavat liikkeet tulee liian myöhään ja ovat liian suuria, pyörä kiemurtelee tai menee pienisäteistä ympyrää, mutta pysyy pystyssä.
Jos et huomannut niin minulla oli Limingassa aina samanlainen liikkeelle lähtö. Oikea jalka polkaisee pyörän vauhtiin ja pyörä kallistuu oikealle, vasemman jalan polkaisu suuntautuu etuviistoon oikealle joten keula kääntyy sinne päin ja pyörä oikenee. Tämän polkaisun jälkeen pyörä on vauhdissa ja suunnilleen pystyasennossa. Sen jälkeen aina polkaiseva jalka ohjaa kallistuksen suuntaan ja toinen seuraa rentona.
Ei tässä ensimmäisten polkaisujen opettelussa mitään lukkoja tarvi, hyvä että jalka osuu polkimelle, saati sitten lukkoon ja kiinni siihen. Ehkä sitten kun pyörällä pääsee joka yrittämällä liikkeelle...
Jukka