Nojapyöräfoorumi

Kun saattoi käydä niin, että linkitetty viestini lev.uku.fi:ssä ei ole lähtenytkään linkityksen vuoksi, liitän viestiketjun tänne.

Hei!
Kun en oikein ymmärtänyt Jorin aatoksia, piirsin kuvan peräevästä
ylhäältä katsottuna:
http://farm3.static.flickr.com/2323/184 ... 611a_o.png
Toivottavasti linkki toimii. Kuva siis on evän tämän hetkisestä tilanteesta.

1.11.2007 Jori Montonen jori.montonen@tut.fi kirjoitti:
Älä Sakari luovuta.
Aivan ilmiselvästi nivelen kääntymiskulma on liian pieni. Tuollaisen
vettä leikkaavan lavan kulma veden läpi pitäisi olla enintään 30
astetta, mieluummin enintään 15 astetta virtaavan veden suuntaan
nähden. Nyt se on yli 70 astetta. Pahimmillaan paikoiltaan
lähdettäessä jopa 10 astetta väärään suuntaan. Ei ole ihme, jos ei
oikein vedä.

Voisitko Jori vielä jotenkin lisäselvittää, mitä oikein tarkoitat?
Tarkoitatko tuolla 70 asteella tuota 2 x 35 astetta vai miten?

Lapa pitäisi saada liikkumaan veden läpi varsiosa edellä noin 15
asteen kulmassa veden läpi. Paikoiltaan lähtiessä lavan pitäisi päästä
siis kääntymään paljon enemmän (vähintään 70 astetta). Heti kun vauhti
kasvaa, pienenevät nivelkulmat vaikka kulma veden virtaussuuntaan
nähden pysyykin tuona 15 asteena. Nykyisen vapaaliikkeen kulma
saavutetaan vasta kun kanootin vauhti on moninkertainen lavan
sivuliikenopeuteen nähden; vasta tuolloin se alkaa kunnolla vetää.

Pidemmällä (joustavalla) varrella sivuliike olisi suurempi ja varren
kulmaliike pienempi, ja haittaisi vähemmän nivelöidyn lavan
kääntymistä oikeaan kulmaan veteen nähden.
Lavan kaventaminen etuosastaan (kuten kalan evä) mahdollistaisi
suuremmat kohtauskulmat (delta siipi), mutta kulmaa on silti saatava
lisää ainakin tuplaksi. Nyt se sakkaa ja kuluttaa polkuvoiman veden
pyörteisiin.

Evän varsi siis pitäisi olla pitempi ja taipuisa? Ja kääntymiskulma
evän ja evävarren välisessä nivelessä pienempi? Pitäisikö kulmaa
pystyttävä säätämään eri nopeuksille?

Aikaisemmin oli juttua pitemmästä evänvarresta, mutta vähän harmittaa,
kun en pidentänyt riittävästi.

Kaiken kaikkiaan olisi tällaisia juttuja kehiteltäessä viisasta tehdä
ensin piirustus ja neuvotella sen pohjalta, ennenkuin lähtee
toteuttamaan. Pääsisi paljon vähemmällä.

Sakari H

Lisäkuvia peräevästä löytyy täältä: http://www.flickr.com/photos/saholm/

Lainaus sakari holma saholm@gmail.com:

Täytyy heti kättelyssä myöntää, että uusi 1/1 malli ei hyvältä tuntunut.
Poljin voimaa kyllä tarvittiin selvästi enemmän, mutta syntynyt vauhti ei
tyydyttänyt. Mahdollisesti suurin syy toimimattomuuteen ovat polkimet,
joista on kuva ylemmässä linkissä. Kääntyvä poljinsysteemi ei oikein tunnu
toimivan. Olen liimannut poljinpuuhun neopren kappaleet jalkojen tuennan
lisäämiseksi poljin puuta vasten, mutta eipä tunnu auttavan. Ehkä jotkut
liukuvat polkimet toimisivat paremmin.

Kokeilun onnistumista huononsi myös, että ei vielä tullut asennettua
selkänojaa, joka olisi tehnyt polkemisen miellyttävämmäksi.

Täytynee jättää asia talveksi muhimaan.

Sakari H

aniarana kirjoitti:

Voisitko Jori vielä jotenkin lisäselvittää, mitä oikein tarkoitat?
Tarkoitatko tuolla 70 asteella tuota 2 x 35 astetta vai miten?

Piirrä evän nivelelle nopeusvektori. (nuoli, jonka suunta kuvaa liikesuuntaa ja pituus nopeutta)
Tämä nopeus on keskimäärin poikittain veneen liikesuuntaan nähden. Keskelle päin mennessä vähän liikesuunnan myötäinen, keskeltä pois mennessä vähän vastainen.
Tarkastellaan tilannetta tasan keskellä. Evän nivel liikkuu siis kuvassasi vaakasuoraan. Parhaassa tapauksessa, kun evän nivel on ääriasennossaan35 asteen kulmassa ja veden tulosuunta suoraan sivulta, on kohtauskulma 90 - 35 = 55 astetta.
Kun evä liikkuu lisää sivusuunnassa, kääntyy evän varsi, ja samalla veden nopeusvektori, siten, että tilanteessa, jossa varsi on 15 astetta sivulla ja matkalla yhä kauemmas sivulle, kohtaa vesi lavan 70 asteen kulmassa. Hyvällä hyötysuhteella työntövoimaa tuottavat vain kohtauskulmat 5-15 astetta.
Kun polkeva jalka vaihtuu ja suunta muuttuu, vesi tulee vastakkaisesta suunnasta ja evä on kääntynyt toiseen äärilaitaansa, on kohtauskulma 55-15= 30 astetta, joka on niukin naukin mahdollinen työntövoiman tuottamisen kannalta.

Jotta edellä kuvattu tapahtuma mahdollistaisi työntövoiman kaikissa asennoissaan täytyisi evän nivelen liikerajojen mahdollistaa lähes 90 asteen liike molempiin suuntiin!

Tämä kaikki vain tilanteessa, jossa lähdetään paikoiltaan liikkeelle ja sekä vesi, että kanootti ovat paikoillaan. Kun ensimmäinen polkaisu on tehty, vesi lähtee liikkeelle ja kanoottikin jo aloittelee liikkumista, jolloin äsken piirrettyyn nopeusvektoriin täytyy lisätä veden ja kanootin liikkeestä aiheutuva vektori, jotka ovat molemmat (summittain) kanootin kulkusuuntaisia. Kun veneellä on liikettä veteen nähden saman verran kuin evällä sivulle, kohtaa rajoitinta vasten makaava lapa veden 45 - 35 = 10 asteen kulmassa ja työntövoiman tuottaminen on jo oikeasti mahdollista.

=Lisää liikevaraa evälle!

Katselin vielä uudestaan videon pienoismallin koeajosta. Pienoismallihan on evän osalta monessakin mielessä erilainen tähän täysikokoiseen nähden. Pienoismallin evä on paksu suhteessa pituuteensa, mikä merkitsee suurta sakkauskulmaa ja nivelpiste on evän sisäpuolella. Täysikokoisen nivel on vettä siirtävän lavan ulkopuolella ja lapa ohut.

Hmm..., epäilys alkoi kalvaa!
Kokeilitko koskaan toimiiko pienoismalli ilman rajoitinnarua. Jos toimii, on ainakin minulla ollut väärä mielikuva koko vehkeen toiminnasta ja täytyy muuttaa strategiaa, lääkkeet tosin ovat samat.

Jori

Jori:
"Katselin vielä uudestaan videon pienoismallin koeajosta. Pienoismallihan on evän osalta monessakin mielessä erilainen tähän täysikokoiseen nähden. Pienoismallin evä on paksu suhteessa pituuteensa, mikä merkitsee suurta sakkauskulmaa ja nivelpiste on evän sisäpuolella. Täysikokoisen nivel on vettä siirtävän lavan ulkopuolella ja lapa ohut."

Kokeilin joskus aikaisemmin sellaistakin 1:1 vanerirakenteista evää, jossa akseli oli vielä keskempänä evää. En liittänyt sitä kanoottiin vaan liitin sen uretaanilevystä tehtyyn ponttooniin, joka oli uidessa mahan alla. Polkimina toimi evän varressa oleva poikkipuomi. Ei toiminut, enämpi niinku pelkkää porsketta

Tuossa pienoismallissa kai melkoiseen vauhtiin vaikuttaa tarpeeksi kovat kierrokset

Jori:
"Hmm..., epäilys alkoi kalvaa!
Kokeilitko koskaan toimiiko pienoismalli ilman rajoitinnarua. Jos toimii, on ainakin minulla ollut väärä mielikuva koko vehkeen toiminnasta ja täytyy muuttaa strategiaa, lääkkeet tosin ovat samat."

Enpä hoksannut kokeilla, kun tuntui, että ilman rajoitinnarua se ei toimisi ollenkaan.

Mitenhän toimisi sellainen evä, jossa varren ja evän välillä ei olisikaan niveltä vaan varren korvaisi sopivan jäykkä verhottu kierrejousi, ja varsinainen evä olisi kalan pyrstön muotoinen delta. Silloinhan evän liike muistuttaisi kalan pyrstön liikettä.

Jos tällainen ratkaisu toimisi, siitä olisi kovasti etua myös sen suhteen, että evä ei niin helposti vaurioituisi kivikossa. Myös kajakkia auton katolle yksin nostaessa meinaa jäykkä rakenne vaurioitua ja liikuttelu on kaiken kaikkiaan hankalaa.

Vielä on jäänyt sanomatta yksi huono puoli nyt kokeillussa 1:1 mallissa. Jotta poljettaessa perä ei heiluisi edes takaisin, olen olen asentanut perään kolmion muotoisen levyn lisäperäeväksi. Se kyllä estää jonkin verran heilumista, mutta tekee samalla kajakin tosi kömpelöksi käännellä.

Sakari

Sanoin:
"Mitenhän toimisi sellainen evä, jossa varren ja evän välillä ei olisikaan niveltä vaan varren korvaisi sopivan jäykkä verhottu kierrejousi, ja varsinainen evä olisi kalan pyrstön muotoinen delta. Silloinhan evän liike muistuttaisi kalan pyrstön liikettä."

Varsihan voisi olla alkumatkastaan jäykkä, jolloin evälle saisi enemmän sivuttaisliikettä.

Kierrejousen tilalla voisi olla myös sopivan vahvuinen karkaistu lattateräs, mutta silloin siinä ei olisi joustoa joka suuntaan.

aniarana kirjoitti:

Sanoin:
"Mitenhän toimisi sellainen evä, jossa varren ja evän välillä ei olisikaan niveltä vaan varren korvaisi sopivan jäykkä verhottu kierrejousi, ja varsinainen evä olisi kalan pyrstön muotoinen delta. Silloinhan evän liike muistuttaisi kalan pyrstön liikettä."

Varsihan voisi olla alkumatkastaan jäykkä, jolloin evälle saisi enemmän sivuttaisliikettä.

Kierrejousen tilalla voisi olla myös sopivan vahvuinen karkaistu lattateräs, mutta silloin siinä ei olisi joustoa joka suuntaan.

Varmasti hyvin toimisi, kunhan lapa voisi tarpeen tullen kääntyä lähes 90 astetta sivulle varren suunnasta. Samalla laitteen toiminta peräsimenä paranisi. JOusen takia se ohjaisi vaikka ei koko ajan polkisikaan.

Teräkset voivat olla vähän rankkoja, mutta lasikuitulatta jousipyssyn lavan tapaan tyvestä paksunnettuna ja kohti lapaa ohenevana toimisi varmasti. Pari kolme lasikuituista karttakeppiä päällekkäin asennettuna olisi aivan unelma. Jouston pitäisi olla sellainen, että maksimi polkaisu paikoillaan taivuttaa lavan juuri ja juuri sen 80 astetta. Notkeimman kohdan ollessa juuri ennen kuin lapa alkaa.
Jos lapa on ohut levymäinen pitäisi lavan alkaa kapeana ja levetä sitten kohti häntää, jotta etureunaan tulee purjemainen pussi. Jos lapa on paksunnettu, voi lavan muoto olla enemmän siipimäinen.

Meillä täällä Tampereella on pintasukeltajien harjoitukset joka sunnuntai aamu. Yhdellä lasikuidusta valmistetulla räpylällä uivia olen yrittänyt tarkkailla saadakseni kuvan räpylän toiminnasta.
Se ajatus, joka minua alkoi vaivata sitä pienoismallia katsellessa oli,
josko se työntövoima perustuikin enemmän lavan rotaatioon, kuin sivuliikkeeseen. Paksu profiili tuottaa nopeasti kääntyessään työntövoimaa samoin ohut siipi, jos se pääsee taipumaan etureunastaan riittävästi sopivalle kaarelle.
Jos sinulla se pienoismalli vielä on, voisitko kokeilla ajoa ilman narua ja toisaalta korvaamalla narun kumilenkillä.

Jori

Jori:
"Varmasti hyvin toimisi, kunhan lapa voisi tarpeen tullen kääntyä lähes 90 astetta sivulle varren suunnasta. Samalla laitteen toiminta peräsimenä paranisi. Jousen takia se ohjaisi vaikka ei koko ajan polkisikaan. "

Joo, tämä on tärkeä juttu monissa käytännön tilanteissa.

"Teräkset voivat olla vähän rankkoja, mutta lasikuitulatta jousipyssyn lavan tapaan tyvestä paksunnettuna ja kohti lapaa ohenevana toimisi varmasti. Pari kolme lasikuituista karttakeppiä päällekkäin asennettuna olisi aivan unelma."

Eipä tullut lasikuitu mieleen. Teräshommat hirvittivätkin painon kannalta. Jo nykyinen rakenne tuntui painavalta kanoottia nostellessa.

Jori:
"Notkeimman kohdan ollessa juuri ennen kuin lapa alkaa."

Voisi ajatella, että jos tekee kepeistä, keppien määrä vähenisi lähellä evää. Tulisi sillä tavalla enemmän joustoa

Jori:
"Jos lapa on ohut levymäinen pitäisi lavan alkaa kapeana ja levetä sitten kohti häntää, jotta etureunaan tulee purjemainen pussi. Jos lapa on paksunnettu, voi lavan muoto olla enemmän siipimäinen. "

Se voisi onnistua sopivasta muovilevysta ohentamalla.

Jori:
"Jos sinulla se pienoismalli vielä on, voisitko kokeilla ajoa ilman narua ja toisaalta korvaamalla narun kumilenkillä."

Joo, pienoismalli on vielä. Ennenkuin aloin rakentaa 1:1 mallia, muutin pienoismallia niin, että pidensin evän vartta ja tein siihen hahlon, jonka sakarat toimivat rajoittimina: http://farm3.static.flickr.com/2128/187 ... 28bb_o.jpg
Kun laitoin aparaatin veteen, ei moottori jaksanutkaan liikuttaa evää, kun evän vastus oli liian suuri. Jätin asian silleen ja tein 1:1 mallin.

Nyt tämän keskustelun pohjalta pienensin juuri äsken evän kokoa: http://farm3.static.flickr.com/2319/187 ... bc25_o.jpg ja nyt se on tällainen: http://farm3.static.flickr.com/2039/187 ... c2ee_o.jpg

Aion huomenna kokeille sitä Leppäveden rannassa tuollaisena, sitten ilman rajoittimia ja sitten kumilenkillä.

Edellistä heräsi vielä mietteitä: Miten lasikuitu ja erikoismuovit kestävät jatkuvaa rasitetta? Ilmeneekö väsymisilmiöitä? Ilmeneekö teräs jousessa väsymisilmiöitä?

Ja tämä kohta ei mene minulle vielä jakeluun:
"Varmasti hyvin toimisi, kunhan lapa voisi tarpeen tullen kääntyä lähes 90 astetta sivulle varren suunnasta"

Olen käynyt joitakin vuosia sitten parikin kertaa Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella, jossa tehtdään mm. tutkimuksia veden virtauksista. Esittelijänä ollut professori (en valitettavasti muista nimeä) kertoi, että veden virtausmekaniikkaa on erittäin vaikea tutkia, koska on niin monia tekijöitä, joiden yhteisvaikutus täytyisi ottaa huomioon. Hassua, että tällä hetkellä paras tapa on tehdä fyysinen demonstraatio, jota sinä Jorikin nyt ehdotat!

Parani tänään keli sen verran, että pääsin kokeileen kanoottiin liitettävän poljettavan peräevän 1:10 pienoismallin eri variaatioita.

Suurensin vielä vähän sivuilta tuettua puurakenteista evää: http://farm3.static.flickr.com/2035/190 ... 264a_o.jpg ja se toimi näin: (Kannattaa sulkea ikkuna, kun liike pysähtyy, kun sieltä ei tule enää mitään)

Sitten leikkasin pois sivutuet: http://farm3.static.flickr.com/2076/190 ... b6f7_o.jpg (Tästä kuvasta opin, että vaaleata esinettä ei kannata kuvata tummaa taustaa vasten, koska vaaleat osat palavat puhki) ja se toimi näin:

Sidoin evän sitten kumilenkillä: http://farm3.static.flickr.com/2156/190 ... 3cff_o.jpg ja sen meno näytti tällaiselta:

Tein 1 mm polykarbonaattilevyistä liimatan uuden mallisen taipuvan evän: http://farm3.static.flickr.com/2195/190 ... 391c_o.jpg ja eiku veteen:

Oli sen verran onnea, että vempele ei karannut, kun kulki niin kallellaan ja kaarsi sopivasti. Olin kyllä varautunut uimakamppeilla ja kävinkin uimassa ihan vapaaehtoisesti testin lopuksi. Veden lämpötila siellä 5 asteen kieppeillä.

Tuo polykarbonaattilevystä tehty evä tuntuu minusta kehityskelpoisimmalta monessa suhteessa. Evään voi laittaa kääntöakselin viereen nivelen, joka aiheuttaa sen, että kohdatessaan kiviä, evä nousee ylös, ja vaijerin avulla evän voi nostaa kokonaan ylös ja lukita rantautuessa, kajakkia maalle vedettäessä ja auton katolle nostettaessa.

Vauhdistakin päätellen tällainen joustava evä tuntui toimivan tehokkaimmin. Pyrstön muodon ja paksuuden suhteen täytyy tehdä vielä erilaisia variaatioita.

aniarana kirjoitti:

Tuo polykarbonaattilevystä tehty evä tuntuu minusta kehityskelpoisimmalta monessa suhteessa. Evään voi laittaa kääntöakselin viereen nivelen, joka aiheuttaa sen, että kohdatessaan kiviä, evä nousee ylös, ja vaijerin avulla evän voi nostaa kokonaan ylös ja lukita rantautuessa, kajakkia maalle vedettäessä ja auton katolle nostettaessa.

Vauhdistakin päätellen tällainen joustava evä tuntui toimivan tehokkaimmin. Pyrstön muodon ja paksuuden suhteen täytyy tehdä vielä erilaisia variaatioita.

Hyvältä näytti. Se ilman rajoittimia tehty koe olisi pitänyt tehdä pienennetyllä sivuliikkeellä, mutta samapa tuo. Tuota kalanpyrstömallia on koeteltu miljoonia vuosia menestyksellä, miksei käyttäisi sitä.
Tuo polykarbonaattilevy saattaisi olla siihen täysikokoiseenkin ihan pätevä materiaali. Ne lasikuituiset pintasukellusräpylät ovat myös noin millin paksuja, joustavia ja noin 60 cm leveitä, ja vauhti hirmuinen.
Tuo pienoismallin evä on nyt delta mallinen, eli se on ns. kärkisakkaaja. Tämä tarkoittaa, että liian jyrkässä kulmassa liikkuva evä siirtää vesivoimien keskipistettä taakse päin, jolloin vesivoimien momentti taivuttaa evää enemmän ja kohtauskulma pienenee. Evä siis pehmeästi hakeutuu tilaan, jossa se vetää paremmin, vaikka jäykkyys ja potkuvoima eivät olisikaan ihan täydellisessä suhteessa. Itsesäätöinen. Tee koe-eviä ja käy kokeilemassa niitä käsin heilutellen uimahallissa, tai jos ihan hurjaksi heittäydyt, niin järvessä. Leikkimällä oppii -ja vain leikkimällä.

Jori

Monilla kaloilla on pyrstössä syvä halkio ja hailla ylempi pyrstöevän osa on pitempi ja sojottaa kapeana taakse ylös. Mitä arvelet, onko tuollaisista muodoista pääteltävissä mitään etuja tässä tapauksessa? Olen ajatellut kokeilla tuollaista haimaista evää, mutta pitempi osa sojoittaisi alaviistoon. Minkä muotoisia ne lasikuituiset pintasukellusräpylät olivat?

Ajattelin nimittäin ruveta rakentamaan 1:1 mallin 2 mm polykarbonaattilevyistä, jos vaikka ehtisi vielä järvessä kokeileen ihan kanoottiin kiinnitettynä ennenkuin jäät tulevat. Näin näppituntumalla kuvittelisi, että vakuuttavin tapa kokeilla mallin tehokkuutta on 1:1 mallilla.

Tuollainen haimainen kapea ulokepyrstö vaatisi jäykkärin ja paksumman rakenteen. Sellaisessa on kyse paremminkin purjemaisesta rakenteesta, jossa on sisällä jäykkä masto. Siinä kanootin alla viuhtovassa eväparissa on tällainen rakenne.

Luulen sen raon pyrstön keskellä olevan helpottamassa pyrstön painamista suppuun liukua varten. 1:1 malli ei niin kovin iso ole, joten kokeilu ei hirmuisia vaadi. Epäsymmetrisyyden onnistuminen ilman erityisiä jäykkäreitä taitaa kuitenkin olla aika epätodennäköistä. Tee vaan symmetrinen, joka viuhtoo vähän alaviistoon, mutta nousee kivikossa tai rantautuessa ylös.
Erilliset molempiin jalkoihin asennettavat räpylät ovat aika pitkiä, pariräpylä myös leveä. Arvelisin optimaalisen muodon olevan tuon pienoismallin muotoinen kuitenkin takapäästään reilusti pidennettynä.
Monofin hakusanalla löytyy tietoa räpyläuinnista ja räpylän toiminnasta.

Jori

Tänään kelit sen verran lauhtuivat, että pääsin kokeileen polykarbonaattilevyistä tehtyä peräevää: http://farm3.static.flickr.com/2001/205 ... 87e2_o.jpg
Pc-levy on niin kirkasta, että evän reunat tuskin näkyvät. Laitoin kajakkiini myös säädettävän selkänojan: http://farm3.static.flickr.com/2223/205 ... 4ddd_b.jpg
Evän voi vaijerin avulla nostaa ylös. Vaijerin lukitus on tässä kuvassa: http://farm3.static.flickr.com/2296/205 ... 106e_o.jpg

Evä toimi jo huomattavasti paremmin kuin aikaisemmat versiot. Enää se ei ollut pelkkää porsketta. Poljinsysteemiä pitää vielä kehittää. Kumisaappaissa polkeminen ahtaassa kajakissa oli vähän hankalaa. Polkimiin täytyy laittaa hyvät jalansijat ja kantapäiden liukuminen pitkin pohjaa täytyy saada toimimaan rullilla. Etäisyyttä istuimen ja polkimien välillä täytyy kasvattaa.
Selkänoja toimi hyvin.
Valitettavasti en saanut videota kokeilusta, kun ei sattunut ketään paikalle, joka olisi sen ottanut.

Sakari

aniarana kirjoitti:

Tänään kelit sen verran lauhtuivat, että pääsin kokeileen polykarbonaattilevyistä tehtyä peräevää: http://farm3.static.flickr.com/2001/205 ... 87e2_o.jpg
Pc-levy on niin kirkasta, että evän reunat tuskin näkyvät. Laitoin kajakkiini myös säädettävän selkänojan: http://farm3.static.flickr.com/2223/205 ... 4ddd_b.jpg
Evän voi vaijerin avulla nostaa ylös. Vaijerin lukitus on tässä kuvassa: http://farm3.static.flickr.com/2296/205 ... 106e_o.jpg

Evä toimi jo huomattavasti paremmin kuin aikaisemmat versiot. Enää se ei ollut pelkkää porsketta. Poljinsysteemiä pitää vielä kehittää. Kumisaappaissa polkeminen ahtaassa kajakissa oli vähän hankalaa. Polkimiin täytyy laittaa hyvät jalansijat ja kantapäiden liukuminen pitkin pohjaa täytyy saada toimimaan rullilla. Etäisyyttä istuimen ja polkimien välillä täytyy kasvattaa.
Selkänoja toimi hyvin.
Valitettavasti en saanut videota kokeilusta, kun ei sattunut ketään paikalle, joka olisi sen ottanut.

Sakari

Hyvän näköinen laite. Tuo kirkas läpinäkyvyys antaa orgaanisen vaikutelman, ikään kuin evä olisi elävä.

Muutamia kysymyksiä ja kehitysideoita:

Taipuukohan tuon evän rannekohta riittävästi. Onko nuo paksunnoslevyt liimattu keskilevyyn kiinni, vai vain nippuna siinä ympärillä. Tuon varrenhan pitäisi olla jäykähkö tuonne asti, mistä keskilevy alkaa kunnolla levetä, mutta taipua siitä sitten melko hyvin.

Lavan mittoja on vähän vaikea hahmottaa kuvasta. Onko polkemisjäykkyys sopiva?

Sen poljinsysteemin kanssa kannattanee kokeilla välityssuhteen suurentamista. Kun jalat liikkuvat vähemmän niiden hankaaminen kanootin pohjaan hukkaa vähemmän tehoa kitkoihin. Jos liikettä lyhentää vieläkin enemmän, voi olla mahdollista polkea siten, että kantapäät eivät liiku lainkaan, eikä tehoa huku kitkoihin. Vähän kuin autolla kaasun painaminen. Tämä edellyttää tietysti jämäkkää niveltä kanootin perässä.

Teputtelu melkein suorilla jaloilla voi olla muutenkin veneeseen sopivampi tapa polkea, kuin paraatimarssi, kun painavat jalat eivät liiku niin paljon. Joka tapauksessa edestakaiseen polkemiseen kannattaa soveltaa suuria välityssuhteita, jotta jalkojen nopeat suunnanmuutokset eivät haittaisi niin paljon. Kuulin tämän Veikolta, jonka kinnerissä oli alun perin edestakaisin poljettava mekanismi.

Sitä välityssuhdetta voi suurentaa, paitsi laittamalla polkemisvaijerit takana lähemmäs niveltä, myös pidentämällä puista nivelhaarukkaa, jossa lapa on kiinni. Voisikohan se haarukka olla vaaka-asennossa, niin kuin tonnikalalla, jonka pyrstö on tuolta kohdin leveämpi, kuin korkea.

Jori

Jori:
Taipuukohan tuon evän rannekohta riittävästi. Onko nuo paksunnoslevyt liimattu keskilevyyn kiinni, vai vain nippuna siinä ympärillä.<<

Ne on liimattu keskilevyyn kiinni. Ne ovat eripituiset, jotta ei syntyisi yhteen kohtaan liian suurta rasitetta.

Tuon varrenhan pitäisi olla jäykähkö tuonne asti, mistä keskilevy alkaa kunnolla levetä, mutta taipua siitä sitten melko hyvin.<<

Kyllä se on kolminkertaisena yllättävän jäykkä (6 mm polykarbonaattia). Taipuvuutta vaativaa kohtaa on mahdollista vaiheittain muuttaa leikkaamalla kohtaa kapeammaksi, jotta löytyisi ideaali leveys. (Kun ei vaan leikkaa sitten liian paljon, ettei mene uusiksi)

Lavan mittoja on vähän vaikea hahmottaa kuvasta.<<

Joo, olisi pitänyt roiskuttaa vettä enemmän lapaan.

Onko polkemisjäykkyys sopiva? Sen poljinsysteemin kanssa kannattanee kokeilla välityssuhteen suurentamista.<<

Joo, kyllä nyt oli vastusta paljon enemmän kuin aikaisemmin. Sitä voi kyllä vielä paljon suurentaa, kun reikiä löytyy lähempää akselia poikkipuomista vielä hyvin. Selkänojasta saa hyvän tuen, jos ei laita liian loivaksi.

Kun jalat liikkuvat vähemmän niiden hankaaminen kanootin pohjaan hukkaa vähemmän tehoa kitkoihin. Jos liikettä lyhentää vieläkin enemmän, voi olla mahdollista polkea siten, että kantapäät eivät liiku lainkaan, eikä tehoa huku kitkoihin. Vähän kuin autolla kaasun painaminen. Tämä edellyttää tietysti jämäkkää niveltä kanootin perässä<<

Eikö silloin jää jalkojen voimakkaimmat lihakset vähemmälle käytölle?

Sitä välityssuhdetta voi suurentaa, paitsi laittamalla polkemisvaijerit takana lähemmäs niveltä, myös pidentämällä puista nivelhaarukkaa, jossa lapa on kiinni. Voisikohan se haarukka olla vaaka-asennossa, niin kuin tonnikalalla, jonka pyrstö on tuolta kohdin leveämpi, kuin korkea.<<

Joo, se olisi tosiaan kannattanut laittaa vaaka-asentoon, jolloin sen vastus poikittaisasennossa olisi ollut pienempi. Niinhän se oli aikaisemmassa versiossa. Jotenkin unohdin asian tässä versiossa.

Kiitokset vinkeistä!

Sakari