Sivu 1/2
Kuhmoisten kinneri
Lähetetty: 12 Marras 2007, 01:54
Kirjoittaja tm
Ohessa kuvia Veikko Rantasen kinneristä Kuhmoisista:
https://picasaweb.google.com/1101933213 ... 8rPrha2ifg
EDIT 30.6.2014: kuvalinkki korjattu
EDIT 21.12.2020: kuvalinkki vanhentunut -> valokuvat tallennettu tänne foorumille, ks. viestit 21.12.2020.
Lähetetty: 12 Marras 2007, 07:47
Kirjoittaja jviirret
No ohoh, on siinä ollut näpertelemistä. Hammastanko-ohjausta en ole aiemmin polkuvehkeissä nähnytkään. Pituudesta huolimatta tuon ansiosta kääntöympyrä pysyy käytännöllisenä. Ilmeisesti muutenkin toimiva, kun käytön jälkiä näkyy?
Jukka
Lähetetty: 12 Marras 2007, 10:28
Kirjoittaja tm
Kääntöympyrä oli todella pieni, etupyörä kääntyi toiseen suuntaan 90 astetta (ja ylikin), toiseen suuntaan kääntymistä rajoitti jonkun verran etujarru. Pitkän akselivälin ansiosta ajokki oli suuntavakaa.
Itsekantava kori oli 3 mm vaneria, ja rakenteet paikoin muutenkin hieman ylimitoitetut fillarikäyttöön. Painoa oli kuulemma yli 50 kg, mikä tuntui etenkin ylämäissä. Ajokki rullasi hyvin isojen takapyörien ansiosta. Ei hullumpi esitys, varsinkin kun ottaa huomioon, ettei rakentajalla kuuleman mukaan ollut aiempaa tietoa kinnereiden olemassaolosta
.
Peruskonsepti (edessä kevyellä kuormalla yksi pieni pyörä ja takana suurimman osan kuormasta kantavat kaksi isoa pyörää) tuntui toimivalta, tuollaisesta voisi saada kevytkulkuisen pelin, kunhan valitsisi materiaalit ja rakenteet painonsäästö mielessään.
Kinneri oli ollut aktiivisessa työmatkakäytössä ennen omistajan eläkkeelle siirtymistä. Lahtisen Markulla on vehkeen historiasta tarkemmat tiedot.
Lähetetty: 12 Marras 2007, 12:04
Kirjoittaja jviirret
tm kirjoitti:Peruskonsepti (edessä kevyellä kuormalla yksi pieni pyörä ja takana suurimman osan kuormasta kantavat kaksi isoa pyörää) tuntui toimivalta, tuollaisesta voisi saada kevytkulkuisen pelin, kunhan valitsisi materiaalit ja rakenteet painonsäästö mielessään.
Mullahan puoli vuotta oli tuommonen: http://www.omanetti.fi/ninajukk/trike.htm
Painoa tosiaan tahtoo tulla. Väliakselit ja ketjut hukkaa polkemis tehoa. Lisäksi takapyörien syytä olla tukevat, normaalit 28" pp:n renkaat tuntu aika heikoilta. Talvella ei pito piisaa, jos veto yhdessä pyörässä. Kaksipyörävedossa oltava tasauspyörästö tai molemmissa takapyörissä vapaanapa.
Hipparioni parempi joka suhteessa(myös kesällä), muttei sovi katettavaksi ja etupyörä heittää lunta/vettä/kuraa joskus ongelmiksi asti.
Jukka
Lähetetty: 12 Marras 2007, 12:12
Kirjoittaja jori
Kinnerillä on ajeltu työmätkoja Helsingin seudulla vuodesta -85 noin kymmenen vuotta, jonka jälkeen omistaja muutti eläkepäivikseen Kuhmoisiin.
Ylihuomenna ilmestyvässä Pikajalassa on artikkeli tästä kinneristä ja monesta muustakin mielenkiintoisesta polkupyöriin liittyvästä. Pikajalkoja voi tilata Markku Lahtiselta tai minulta. Lehdet l ähetetään postissa. Pikajalkaa tehdään harrastajavoimin ja budjetein, joten toivoisin kiinnostuneiden tilaavan sellaisen. Hinta on 5 €. Vanhoja numeroita voi käydä selailemassa netissä.
http://www.vanhatvelot.org/yhdistys/pikajalka/
Sinne ilmestyvät lehdet, joista on painos loppu.
Jori
Lähetetty: 12 Marras 2007, 13:09
Kirjoittaja jviirret
jori kirjoitti:Kinnerillä on ajeltu työmätkoja Helsingin seudulla vuodesta -85 noin kymmenen vuotta
Talvellakin? Minkälainen tasauspyörästö tuossa on? Vai miten on saatu pito piisaamaan?
Jukka
Lähetetty: 12 Marras 2007, 13:55
Kirjoittaja tavasti
tm kirjoitti:Itsekantava kori oli 3 mm vaneria
Mikähän siinä muuten on, ettei itsekantavalla korilla tehdä muita kinnereitä kuin Alleweder?
Näin lujuuslaskennasta mitään ymmärtämättömälle tuntuisi luontevalta
käyttää kinnerin katetta myös kantavana osana.
Lähetetty: 12 Marras 2007, 15:43
Kirjoittaja jori
Tasauspyörästöä siinä ei ole, vain oikea takapyörä vetää, mutta paino on yli 80 prosenttisesti takapyörillä, joten vetää silti kohtalaisesti. Tuntui nousevan melko jyrkkää hiekkatietä. Oli Veikko kokeillut ensin jäykällä taka-akselilla, mutta oli kuulemma heti ensimmäisen matkan töihin ajettuaan sahannut heti työmaalla akselin poikki. Kun ei sen enempiä ongelmia esiintynyt, ei sitten ruvennut rakentelemaan tasauspyörästöjä tai säppipyöriä.
Itsekantavassa korissa on pahin ongelma siinä, että varsinaisen kantavuuden saavuttamiseksi riittää pajon ohuempi rakenne, kuin mitä muut syyt, kuten käsiteltävyys, vaativat.
Raskaamman rakenteen, kuten pyöränripustuksen kiinnittäminen ohueen korimateriaaliin on se vaikea juttu. Aika monet muutkin kinnerit ovat osittain kantavalla korilla, mutta esim. ketjuvoimien vieminen korin kautta tuottaa raskaamman kokonaisuuden liitoskohtien vahvistamisen takia, kuin apurungon käyttäminen ketjun vieressä.
Jori
Lähetetty: 12 Marras 2007, 19:14
Kirjoittaja jviirret
Itsekantaviin korirakenteisiin henkilöautoteollisuus on päätynyt soveltamaan rakennetta jossa sekä voiman tuotto, ohjaus ja voiman siirto on ajoneuvon etupäässä. Miksei tällaista rakennetta omaavaa nojapyörääkin voisi tehdä? Hipparion, Jouta, kolmipyörä flevo ja taitaapa olemassa olla myös joku etuvetoinen tadpolekin. Kaikissa noissa riittäisi aika pieni "apurunko" joka kiinnitettäisiin muuten itsekantavaan koriin.
Jukka
Re:
Lähetetty: 27 Tammi 2019, 21:01
Kirjoittaja Havina
tm kirjoitti:Kinneri oli ollut aktiivisessa työmatkakäytössä ennen omistajan eläkkeelle siirtymistä. Lahtisen Markulla on vehkeen historiasta tarkemmat tiedot.
Terve! Miten saisin häneen yhteyden?
Kyselisin juurikin näitä tietoja, sillä omani ovat muistinvaraiset ja jossakin määrin hatarat. Olen siis Veikon tyttärenpoika ja kinnerin tuleva käyttäjä, jahka saan sitä hieman tutkittua ja mahdollisesti kunnostettua. Joskus lapsena olen sitä viimeksi kokeillut.
Vaari ajeli tällä kinnerillä joskus Helsingissä 80-luvulla ja poliisi pysäytti. Utelias ja hieman epäilevä konstaapeli tiedusteli, että milläs se tämä peli oikein kulkee. Veikko kaivoi repustaan coca cola -pullon ja vastasi: "Tällä tämä kulkee!"
Re: Re:
Lähetetty: 27 Tammi 2019, 21:48
Kirjoittaja tm
Havina kirjoitti:tm kirjoitti:Kinneri oli ollut aktiivisessa työmatkakäytössä ennen omistajan eläkkeelle siirtymistä. Lahtisen Markulla on vehkeen historiasta tarkemmat tiedot.
Terve! Miten saisin häneen yhteyden?
Kyselisin juurikin näitä tietoja, sillä omani ovat muistinvaraiset ja jossakin määrin hatarat. Olen siis Veikon tyttärenpoika ja kinnerin tuleva käyttäjä, jahka saan sitä hieman tutkittua ja mahdollisesti kunnostettua. Joskus lapsena olen sitä viimeksi kokeillut.
Vaari ajeli tällä kinnerillä joskus Helsingissä 80-luvulla ja poliisi pysäytti. Utelias ja hieman epäilevä konstaapeli tiedusteli, että milläs se tämä peli oikein kulkee. Veikko kaivoi repustaan coca cola -pullon ja vastasi: "Tällä tämä kulkee!"
Laitoin Markulle viestiä, katsotaan jatko kun vastaa...
Re: Kuhmoisten kinneri
Lähetetty: 27 Tammi 2019, 22:23
Kirjoittaja tm
Havina kirjoitti:tm kirjoitti:Kinneri oli ollut aktiivisessa työmatkakäytössä ennen omistajan eläkkeelle siirtymistä. Lahtisen Markulla on vehkeen historiasta tarkemmat tiedot.
Terve! Miten saisin häneen yhteyden?
Kyselisin juurikin näitä tietoja, sillä omani ovat muistinvaraiset ja jossakin määrin hatarat. Olen siis Veikon tyttärenpoika ja kinnerin tuleva käyttäjä, jahka saan sitä hieman tutkittua ja mahdollisesti kunnostettua. Joskus lapsena olen sitä viimeksi kokeillut.
Vaari ajeli tällä kinnerillä joskus Helsingissä 80-luvulla ja poliisi pysäytti. Utelias ja hieman epäilevä konstaapeli tiedusteli, että milläs se tämä peli oikein kulkee. Veikko kaivoi repustaan coca cola -pullon ja vastasi: "Tällä tämä kulkee!"
...ja tervetuloa foorumille!
Muistathan myös kirjoitella tänne foorumille Veikon kinnerin tulevista vaiheista
.
Re: Kuhmoisten kinneri
Lähetetty: 27 Tammi 2019, 22:26
Kirjoittaja Havina
tm kirjoitti:...ja tervetuloa foorumille!
Muistathan myös kirjoitella tänne foorumille Veikon kinnerin tulevista vaiheista
.
Kiitos.
Kirjoittelen kyllä. Rekisteröidyin jo männä kesänä, mutta harmikseni löysin vahvistusviestin roskapostikansiosta vasta jokin aikaa sitten. Tällaista on olla aivan käsi tietotekniikan suhteen. 
Re: Kuhmoisten kinneri
Lähetetty: 12 Joulu 2020, 09:52
Kirjoittaja PW
https://www.ligfiets.net/news/6145/vrij ... t-464.html
Päivän joulukalenterissa löytyi Pikajalka 2/2007 ja siitä Kuhmoisten kinnerin ylistyskertomus. Upea laitos on, näinköhän nimimerkki Havina on saanut tämän liikenteeseen?
Näyttää tästäkin ketjusta vanhat linkit kadonneen 
Re: Kuhmoisten kinneri
Lähetetty: 20 Joulu 2020, 22:19
Kirjoittaja Havina
Terve!
Kinnerillä kävin pari kauppareissua Kuhmoisten kylänraitilla elokuussa, kun nyt muutin tänne asumaan mummolaani. Ihmiset ovat hauskoja - minut pysäytettiin ensimmäisellä ajelulla peräti neljä kertaa juttutuokiolle. Toimii ilman sähköavusteisuutta muuten hyvin, mutta jarrut, renkaat ja pinnat ovat kuluneet. Tässä on ollut puhetta, että kinneri siirtyisi Kangasalle Mobiliaan museoesineeksi, mutta homma on vielä kesken.