Nojapyöräfoorumi

Puusilmä kirjoitti:

...Kumpihan tule ensin myyntiin, tämä vai Velotilt?

Velotiltillä on melkoinen etumatka, joten veikkaan sitä...

tm kirjoitti:

Puusilmä kirjoitti:

...Kumpihan tule ensin myyntiin, tämä vai Velotilt?

Velotiltillä on melkoinen etumatka, joten veikkaan sitä...

Ei välttämättä, kysyin asiaa lokakuussa ja tässä vastaus:

"Thank you for having interest in our VeloTilt.
It is still quite a long journey to commercial availability of VeloTilt. It is even unsure whether we will come to that stadium.
We are now testing with a new wheel/bearing configuration to achieve lower rolling resistance.
Than we we will go testing the aerodynamic drag and finally we will test the propulsion resistance.
Please check http://wimschermer.blogspot.nl for a regular update of VeloTilt.
Best regards,
Wim"

Sen jälkeen on sattunut vaikka mitä kertoo blogi.

Itte veikkaisi että velotilt jää tollaiseksi ikuisesti prototyypiksi joten avuksen kanssa ei tarvii kiirehtiä että saa kaupallisen pyörän ensin.

Avuksen korin kanssa päätettiin edetä pitemmän kaavan mukaan, ja niinpä olemme laminoineet Nojailijan ja lowridesin kanssa alkuperäisistä (negatiivi)korimuoteista ensin positiiviplugit, joiden päälle vasta varsinaiset "tuotantomuotit". Korin muoto saatiin samalla kopioitua talteen siltä varalta, että alkuperäiset muotit sattuisivat käytössä tai säilytyksessä vaurioitumaan.

Näin siis korineljännesten kanssa. Pikkuosat (pyöräkatteet, kulkuaukon luukku jne) olivat jo valmiiksi positiiviplugeja, joten niiden päälle laminoitiin suoraan negatiivimuotit.

Tämän päivän laminointisessio päätti viimein muotintekovaiheen. Mahdollisten muotin jäykisteripojen tarve selviää, kunhan muotit saadaan riisuttua pois plugien päältä. Joka tapauksessa nyt aletaan viimein päästä itse asiaan, eli itse korin tekemiseen. Tässäkään ei ole aikomus mennä siitä mistä aita on matalin, joten kestää vielä tovin ennenkuin ensimmäinen protokori näkee päivänvalon. Kiireisten tiimiläisten aikataulujen yhteensovittaminen tuo oman haasteensa projektin etenemistahtiin. Tavoitteena on kuitenkin vieläkin, että ensimmäinen proto olisi nähtävillä elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Nokian radalla.

tm kirjoitti:

Tavoitteena on kuitenkin vieläkin, että ensimmäinen proto olisi nähtävillä elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Nokian radalla.

Teppo jätti viisaasti vuosiluvun pois.

Pastori kirjoitti:

tm kirjoitti:

Tavoitteena on kuitenkin vieläkin, että ensimmäinen proto olisi nähtävillä elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Nokian radalla.

Teppo jätti viisaasti vuosiluvun pois.

No kun aloitusviestikin on jo liki kahden vuoden takaa, niin eikös vuosiluvuista puhuminen ole aivan turhaa .
Mutta toki tämän vuoden karkeloita tarkoitin.

Ja sen verran pitää tarkentaa, että protolla tarkoitetaan tässä todella pelkistettyä ja viimeistelemätöntä ensimmäistä kappaletta, jossa on mukana vain ja ainoastaan ajamisen kannalta välttämättömimmät palikat, ja nekin samaa protohenkeä. Viimeistely on ajankohtaista vasta myöhemmissä protoiluvaiheissa, kun paketti on hierottu ensin muilta osin toimivaksi.

Tässä vielä pari kuvaa eilisen aikaansaannoksista, eli muottineljännekset:

Mitenkäs tämä etenee. Nähdäänkö nokialla protoa?

Ei nähdä, tänä vuonna . Muotteihin jäi jokusia ilmavikoja, joiden korjaus päätettiin siirtää työtilan muuton jälkeiseen aikaan. Hitaasti ovat asiat edenneet tuollakin saralla, joten proton aika tullee tulevana talvena...

Päivitystä (eli ei maltettu jäädä odottamaan verstaan vaihtoa):
projekti on jälleen nytkähtänyt eteenpäin, kun päästiin muotin ilmavikojen kimppuun. Korjattaviksi luokitellut kohdat on nyt saatu korjattua, alla jokunen kuva. Homma eteni tyyliin "hiotaan vian kohdalta monttu isommaksi, täytetään epoksilla, annetaan kuivua ja lopuksi vesihiotaan".

Vesihiontaa en ollut itse aiemmin kokeillut, tuntui hyvältä ja tehokkaalta tavalta epätasaisuuksien siloitteluun. Aloitus esim. 280-karkeuksisella paperilla ja siitä 200-400 portailla aina 1200 asti.

Homma jatkuu jakosaumojen hiomisella ja muottineljännesten yhteensovittamisella (paikoitus ja pulttaus yhteen). Tämän jälkeen pitäisi rakennella "uuni" muotin paistamiseksi n. 50 asteessa epoksin kovettamiseksi. Sitten aletaan pikkuhiljaa päästä jo itse asiaan, eli koriosien laminointiin.

Jos nyt vaan saadaan rakentelusessioita pidettyä, niin kyllä se ensimmäinen korikin näkee päivänvalon tulevan talven aikana.
Tekniikan rakentelu korin sisuksiin onkin sitten ihan oma juttunsa, toiveita elätellään proton julkistuksesta tulevana suvena. Yksi julkistuspaikkaehdokas on Helsingin Olympiavelodromi, jossa voisi samalla pitää nojapyöräväen pienimuotoisen "ratahenkisen" kokoontumisen.

tm kirjoitti:

Jos nyt vaan saadaan rakentelusessioita pidettyä, niin kyllä se ensimmäinen korikin näkee päivänvalon tulevan talven aikana.
Tekniikan rakentelu korin sisuksiin onkin sitten ihan oma juttunsa, toiveita elätellään proton julkistuksesta tulevana suvena. Yksi julkistuspaikkaehdokas on Helsingin Olympiavelodromi, jossa voisi samalla pitää nojapyöräväen pienimuotoisen "ratahenkisen" kokoontumisen.

Julki lausuttu tavoite on ison askeleen lähempänä toteutumistaan.

Lukematta ketjua pyörän ominaisuuksista, onko tarkoitus ajaa velodromilla? Tarvitseeko Avus apua lähtöön ja pysähtymiseen vinolla alustalla? Velodromilla on "hieman" hankalaa lähettää ja vastaanottaa avustusta tarvitseva pyörä, kun alusta on kallellaan ja lukkokengillä kävellen liukas. Oli niin tiukka homma lähettää Cone Nokialla sivutieltä epäonnistuneesti ja sitten takasuoran loppumutkan alusta, että ei ainakaan minun voimani riitä Velon kallistukset huomioiden. Velodromin kallistus on paljon jyrkempi kuin noi Nokian kallistuslähdöt. Velodromin nurtsi keskellä on tarkoitettu jarruttamaan ja sieltä lähtö vaatii voimaa. Pysäytys on vaikeampaa, kun voi pysähtyä itsestään ennen apureita ja kaatua kyljelleen. Miten määrittää pysähtymispiste niin, ettei jymähdä paikalleen etuajassa ja ei riskeeraa apurin ylitse ajamista?

Haluaisin pyörän ajokokemuksia eri tuulen suunnissa ja nopeuksissa sekä puuskien vaikutuksesta. Kai kolmipyöräisessäkin töniminen sivutuulessa tuntuu, kun tuuli kiihtyy?

Pyöritelty on pitkään ideaa Streetmachinen tilanteen mukaan osin purettavasta täyskatteesta ja epäusko sekä pelko vaivaa käyttöpyörän suhteen tuuliherkkyydestä. Sen jälkeen kun tri pyörän takalevy ei kauheasti haittaa jossain 7-8 m/s puuskissa ja tönii kympissä, mutta noin 90-100 mm syvyyksillä vaihteleva eturenkaan vanteen syvyys aiheuttaa pahoja nykäisyjä. Toki 622 vielä ilman haarukoiden peräsimiä, pystyhkö pinta vs pyöreähkö ja nojakin kiekko olisi pyöreähkön kuoren sisällä, joten tuuli kiertää osin rungon ympäri. 406 muutenkin edessä. Terveellinen pelko syntyi silti huolimatta Conen näkemisestä alle rannikon normituulien nopeuksien Nokian kisassa.

vaaka kirjoitti:

Lukematta ketjua pyörän ominaisuuksista, onko tarkoitus ajaa velodromilla? Tarvitseeko Avus apua lähtöön ja pysähtymiseen vinolla alustalla? Velodromilla on "hieman" hankalaa lähettää ja vastaanottaa avustusta tarvitseva pyörä, kun alusta on kallellaan ja lukkokengillä kävellen liukas. Oli niin tiukka homma lähettää Cone Nokialla sivutieltä epäonnistuneesti ja sitten takasuoran loppumutkan alusta, että ei ainakaan minun voimani riitä Velon kallistukset huomioiden. Velodromin kallistus on paljon jyrkempi kuin noi Nokian kallistuslähdöt. Velodromin nurtsi keskellä on tarkoitettu jarruttamaan ja sieltä lähtö vaatii voimaa. Pysäytys on vaikeampaa, kun voi pysähtyä itsestään ennen apureita ja kaatua kyljelleen. Miten määrittää pysähtymispiste niin, ettei jymähdä paikalleen etuajassa ja ei riskeeraa apurin ylitse ajamista?

Avus on kolmepyöräinen, ei tartte pidellä pystyssä.

Allaolevan sitaatin kirjailin äskeisessä viestissä. Koska kaikki kokemusperäinen data kiinnostaa herkemän kaksipyöräisen mahdollisuutta arvatessa. Jottei heti pitäisi luovuttaa ja siirtyä kolmeen tai useamapaan pyörään. Ei tosin tällä kädellä raahata noin vain neljännen pyörän lisämassaa ja jaloilla mennä kovempaa vierintävastusta paikkaamaan tuosta vaan, joten pähkäiltävää riittää. Olisi hyvä perustaa arpomista edes johonkin reaaliseen, vaikkei yhteismitalliseen.

"Kai kolmipyöräisessäkin töniminen sivutuulessa tuntuu, kun tuuli kiihtyy?"

vaaka kirjoitti:

Haluaisin pyörän ajokokemuksia eri tuulen suunnissa ja nopeuksissa sekä puuskien vaikutuksesta. Kai kolmipyöräisessäkin töniminen sivutuulessa tuntuu, kun tuuli kiihtyy?..

No niitä ajokokemuksia saadaankin vasta ensi vuonna .
Mitä muista kinnereistä on kokemusta, niin Mangolla sivutuulenpuuskat tuntuivat selvästi, välillä pelottavankin selvästi. Quest on ollut tässä suhteessa rauhallisempi, muttei toki sekään immuuni tuulelle ole. Aika näyttää millainen Avuksesta tulee.