Tästä aiheesta näkyy paljon keskustelu muilla nojapyöräfoorumeilla.
Eli minkä pituisia kampia ihmiset käytätte? Monesti on väitetty että nojapyöräilijä tarvitsee lyhemmät kammet kuin pystypyöräilijä, mutta tässä ei taida olla paljoakaan perää.
Minkälaisia argumentteja on esittää lyhyiden tai pitkien kampien puolesta?
Kopioin tähän nyt (lupaa kysymättä) aluksi Jorin toisessa ketjussa esittämiä ajatuksia, jotka herättivät kiinnostuksen tähän keskusteluun:
"Kyllä tuollakin liikkeellä saa ukosta mehut pois. Tarkkailepa kävelyäsi ja mieti, miten paljon esim polvi taipuu ja iso reisilihas supistuu. Juoksussakaan ei liike ole kovin kummoinen, mutta mehut lähtee. Näiden nykykokoisten poljinkampien takia ihmisille on pinttynyt käsitys, että liike pitää olla suuri, että saadaan tehoja. Taisin jo johonkin kirjoittaakin lukemastani nettijutusta, jossa oli tutkittu kampien lyhentämistä. Tehot olivat parantuneet koko ajan, kun kampia lyhennettiin.
Toinen mahdollisuus miettiä tätä liikkeen suuruuden optimaalista kokoa, on verrata sitä portaisiin. Portaiden korkeudet ovat maksimissaan noin yhden keskiökammen pituus. Tämä vastaisi kammenpituutena siis vain 85 mm pituisia kampia.
Kun nyt mietit porjaiden kävelyä ja kuvittelet, että sitä täytyisi tehdä esim. neljä tuntia yhteen menoon, hyppisitkö hitaasti kaksi porrasta kerralla, vai portaan kerrallaan nopeampaan tahtiin?
Uskon vakaasti, että polkupyörässä on liian pitkät kammet perintönä niiltä ajoilta, kun vaihteita ei ollut riittävästi. Oma vaikutuksensa on tietysti, millaisilla poljinkammilla 450W polkevat kilpapyöräilijät polkevat - niinhän kovakuntoiset juoksevat portaitakin useampi askel kerrallaan - kuin, alle sataa wattia polkeva retkeilijä. Muistaakseni tuossa jutussa yhtenä testaajana oli kovakuntoinen kilpaöyöräilijä ja hänenkin tehonsa paranivat kampia lyhentämällä.
Pitkää matkaa tehdään lyhyin askelin.
Jori"
Tässä pari linkkiä aiheeseen:
http://bikesmithdesign.com/Short_Cranks ... _faqs.html
Paul Sims (Greenspeed) on testannut 175, 155, 120 ja 100 millisiä kampia ja todennut tehon pysyneen niillä vakiona paitsi maksimitehon hieman pudonneen 100 millisillä:
http://www.greenspeed.com.au/newsletter ... t%20Cranks
Itse olen havainnut 170 pituiset paremmiksi kuin 175, toisin kuin pystarissä. Pyörittäminen on jouheampaa ja tuntuu että lyhyemmätkin ne voisivat olla.
Järkevämpien polvinivelkulmien lisäksi lyhyistä kammista on etua kinnereissä, koska jalkojen tarvitsema tila on pienempi, = pienempi ilmanvastus.
SWB:ssa on 152mm kammet ja mielestäni ovat OK. Olen enemmän pyörittäjä ja näillä kammilla tosiaan saa pyörittää. Tosin ei ne musta mitenkään taivaalliset ole, mutta viime kesän reissulla toimi hyvin, ei juurikaan vaivoja polvissa jne.
TE-klooniin tulee klassikko 172,5mm Campat, mutta ajoasentokin on erinlainen verrattuna swb-nojakkiin...
-JTH MCM #50
" Life is not measured by the number of breaths we take.
But by the number of places and moments that take our breath away!"
Nolottaa, kun tuohon kopioitui nuo kirjoitusvirheetkin, eikä ole oikeuksia enää korjata. 
En ehtinyt lukea kokonaan tuota Simsin juttua, mutta maksimiteho ei saisi näytellä testauksessa kovin suurta roolia. Pyörällähän ei ajeta anaeroobisia sprinttejä kuin lentävän 200m kilpailuissa.
Jos tuota asiaa vakavasti haluttaisiin tutkia täytyisi mittausjakson olla pitkä, mieluummin tunti tai yli, jotta nojapyörien käyttötarpeen suhteen tultaisiin yhtään viisaammiksi. Tunnin jaksoja taas on aika työlästä ajella ihan vaan testatakseen. Ehdotan, että aloitamme kokeilut isommalla porukalla, jottei mene liian kauan 
Lisää näkökulmia lyhyiden kampien pyöräilystä.
Ilmanvastus pienenee myös kattamattomassa pyörässä, kun polvet eivät mene niin koukkuun. Reisien edestakaisin liikkuvien massojen nopeus vähenee, joten polkemisesta tulee juohevampaa ja nilkoilla voi vaikuttaa enemmän potkun pituuteen. Toisaalta pakaralihaksen liikematka lyhenee entisestään, mikä ei varmaan ole hyvä asia.
Jori
Aloittelijan voisi olla vaikeampi aloitella lyhyillä kammilla. Ensi polkaisulla saavutettu vauhti pienempi.
Jos vetävänä pyöränä 20", niin voi lyhyillä kammilla käyttää vakio hammasrattaita, eikä lopu välitykset kesken. Lähinnä koskee meitä itse pyörämme rakentajia.
Yläpuolisessa ohjauksessa tangon sijoitus vapaampaa kun polvet ei tee niin laajaa liikettä.
Eikös jalkojen pituuskin vaikuta siihen mikä kammen pituus on kellekkin paras? Pitkäjalkainen harppoo mieluummin kaksi porrasta kerrallaan ja lyhyt jalkainen astuu joka askelmalle, mutta tiuhempaa.
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Tämäpä sattu sopivaan väliin , hain nimittäin eilen pyörätohtorilta 152mm Dotekin kammet. Hintaa huimat 15e, mutta noihin menee vain yksi ratas ja sekin vähän hankalalla 110mm kiinnitypultti jaolla. Testaamista varten ostin 53 hampaisen rattaan 135mm jaolla. Pitää noille tehdä adapteri, että saa rattaan kiinni. Oikeastaan isoin syy ko. kampien hommaamiseen oli halpa hinta, niin ei ainakaa tule kalliiksi tämä testailu. Jos toi vaikuttaa hyvältä, niin sitten tarttee etsiä käypäset kammet mihin saa porailtua toiset reiät polkimia varten. Niin joo ja yllättäen saksasta noita kierretappeja sai pariin kymppiin.
Onkos noissa neliötappi kiinnityksissä käytössä eri kokoja? Noi Dotekit kun ei ainakaan ilman kiinnityspultin kiristämistä menneet likellekään pohjaa, eli vaikutti siltä että se reikä olisi aavistuksen liian pieni, eli onko noita kokoja useempi vai ei..
visiopetteri kirjoitti:Onkos noissa neliötappi kiinnityksissä käytössä eri kokoja? Noi Dotekit kun ei ainakaan ilman kiinnityspultin kiristämistä menneet likellekään pohjaa, eli vaikutti siltä että se reikä olisi aavistuksen liian pieni, eli onko noita kokoja useempi vai ei..
Reiän kuuluu olla aavistuksen pieni, jotta kiristyisi nimenomaan laidoilta, sillä joka kerta, kun irrotetaan ja kiinnitetään uudelleen ne menevät vähän syvemmälle.
Muistathan tehdä kiinnittämisen mosalla naputtamalla, ennen kuin kiristät ruuvin. Pelkkä ruuvin kiristäminen ei välttämättä muokkaa neliöreiän kylkipintoja riittävän voimakkaasti, jotta istuvuus olisi taattu.
Varsinkin, jos et käytä ns. laatukampia, tämä mosamuokkaus on tärkeä.
Ei niitä olan takaa tarvitse takoa, mutta mosalla naputellen pitäen toista mosaa, kirvestä tai muuta painavaa esinettä vastapuolen akselin päässä tukena.
Isompi vasara muokkaa sisempää. Ihan pienellä vasaralla takoo vain kampien kyljet lommoille. Puupaloja tms. voi käyttää suojana välissä, mutta osa voimasta hukkuu niihin, eli täytyy lyödä lujempaa.
Jori
jori kirjoitti:Nolottaa, kun tuohon kopioitui nuo kirjoitusvirheetkin, eikä ole oikeuksia enää korjata.
En ehtinyt lukea kokonaan tuota Simsin juttua, mutta maksimiteho ei saisi näytellä testauksessa kovin suurta roolia. Pyörällähän ei ajeta anaeroobisia sprinttejä kuin lentävän 200m kilpailuissa...
...Ilmanvastus pienenee myös kattamattomassa pyörässä, kun polvet eivät mene niin koukkuun. Reisien edestakaisin liikkuvien massojen nopeus vähenee, joten polkemisesta tulee juohevampaa ja nilkoilla voi vaikuttaa enemmän potkun pituuteen. Toisaalta pakaralihaksen liikematka lyhenee entisestään, mikä ei varmaan ole hyvä asia.
Jori
Pahoittelut tästä julkisesta nöyryytyksestä. 
Tuo pakaralihaksen liikematka, kuten ollaan aiemminkin käsittääkseni todettu, on tärkeää - varsinkin nojapyöräilyssä. Jos siis lyhyillä kammilla menetetään tätä, asia käy entistä hankalammaksi. Tosin pitkällä tasaisella matkalla asialla ei ole varmaankaan niin paljoa merkitystä, jos ei tarvitse tehdä kovia sprinttejä tai nousta nopeasti mäkiä... kilpailuissa asia voi olla aivan toinen ja pitemmistä kammista kuitenkin oma hyötynsä. Asiaan on varmasti vaikutusta silläkin mihin on tottunut ja miten se pyöritys milläkin luonnistuu sekä henkilön pituudella. Näppituntumahan on että kammet pitäisi valita oman pituuden mukaan!?!
Jostain myös luin että kampien pituus pitäisi ottaa huomioon valittaessa välityksiä... hetkinen... recumbents.com - foorum - technical/bike building - ja siellä ketju "Ratio: Gear Inch to Crankset Length"
käykääs lukemassa!
Saakos lyhyempiä kampia jostain? Tai mistäs voi tilata kierretapin jolla saa tehtyä sopivat kierteet vanhojen kampien varteen?
jori kirjoitti:Reiän kuuluu olla aavistuksen pieni, jotta kiristyisi nimenomaan laidoilta, sillä joka kerta, kun irrotetaan ja kiinnitetään uudelleen ne menevät vähän syvemmälle.
Näin toki. Mutten ole kyllä koskaan tullut ajatelleeksikaan mitään vasarointia. Eikös tuo ole barbaarista ja pyöräilijät sivistyksen terävintä kärkeä? Jos kampipultin ohjevääntömomentti on 38 Nm ja pultissa on 8-millinen kierre niin kiristysvoima on öö--no, riippuu tietty kitkakertoimesta. Luulisi kuitenkin että tarpeeksi?
visiopetteri kirjoitti:Onkos noissa neliötappi kiinnityksissä käytössä eri kokoja? Noi Dotekit kun ei ainakaan ilman kiinnityspultin kiristämistä menneet likellekään pohjaa, eli vaikutti siltä että se reikä olisi aavistuksen liian pieni, eli onko noita kokoja useempi vai ei..
Itse asiassa on kaksi eri standardia, JIS ja ISO. Tosiasiassa kuitenkin nykyään taitaa olla lähinnä Campagnolon osat enää ISO-standardin mukaan ja kaikki muut on JIS.
Kiristämättähän ne jäävät sellaisen 6 milliä ylemmäs kuin oikealla kiristyksellä saavutetaan. Siinä vaiheessa ei vielä kannata ihmetellä paikkaa.
Teemu Kalvas kirjoitti:Näin toki. Mutten ole kyllä koskaan tullut ajatelleeksikaan mitään vasarointia. Eikös tuo ole barbaarista ja pyöräilijät sivistyksen terävintä kärkeä? Jos kampipultin ohjevääntömomentti on 38 Nm ja pultissa on 8-millinen kierre niin kiristysvoima on öö--no, riippuu tietty kitkakertoimesta. Luulisi kuitenkin että tarpeeksi?
Tyypillisin vika tässä liitoksessa on löystyminen muutaman sadan kilometrin jälkeen. Liitos ei istu joka kohdalta nätisti, vaan kantaa muutamalta kohdalta, jotka sitten polkiessa myötävät pois alta ja liitos löystyy. Vasarointi ei siis ole tarkoitettu kiinnittämiseen, vaan osien sovittamiseen keskenään. Tuollainen kaksoiskiilamainen muoto on ,varsinkin sisäpuolisena, varsin vaikea tehdä, eikä lopputulos useinkaan vastaa ihannetta. Vasaroinnin tarkoitus on saada polkimen reikä myötämään siten, että teräksinen akseli istuu reiässä joka kohdasta. Mosalla istuttamisen tarve riippuu tietysti osien laadusta ja minä olen käyttänyt vain niitä halvimpia. Kalliimmille osille tämä vasarointityö on tehty jo tehtaalla.
Jori
tavasti kirjoitti:Saakos lyhyempiä kampia jostain? Tai mistäs voi tilata kierretapin jolla saa tehtyä sopivat kierteet vanhojen kampien varteen?
Visiopetteri sanoi hakeneensa 150mm kammet Pyörätohtorilta Helsingistä tuossa neljä ruutua ylempänä ja mainitsi samalla, että saksasta saa kierretappeja parillakympillä.
Jori
jori kirjoitti:Visiopetteri sanoi hakeneensa 150mm kammet Pyörätohtorilta Helsingistä tuossa neljä ruutua ylempänä ja mainitsi samalla, että saksasta saa kierretappeja parillakympillä.
Sen pyörätohtorin katsoi, mutta ei sielläkään eturataspakkoja ollut.
Kierretapeista ostopaikka toki kiinostaa, saksa on iso maa
