Nojapyöräfoorumi

Onko kellään kokemusta Shimano Alfine 8 internal napavaihteesta,
miten toimii Trike pyörässä,haittoja/etuja.
ps.
Kysyisin vielä kun olen tilannut uuden pyörän,otanko sen napavaihteelle vai normaalilla ratasvaihteella tarkoitus olisi ajaa myös talvella
Seppo

Miulla kolmipyörässä oli kyseinen napa.
Jonkun aikaa seisottuaan, ei enää pyörinyt ja kun avasin, oli ruosteessa. Öljyyn likoomaan ja alko taas pyöriä.
Tarttee siis rasvata ja öljytä säännöllisesti, sitten ehkä toimiikin.

Eiks PW sulla ollut Nexus 8 ?

Alfine on sama napa kuin Nexus 8 Premium, mutta levyjarrukiinnike tekee eron nimeen.
Nexuksen perusversiossa on huonompi laakerointi ja suojaus.
8-vaihteista en ole omistanut, mutta ajanut olen. Siinä on mielestäni liian suuri hyppy 5 ja 6 vaihteen välillä 22%. Muut hypyt reilusti pienempiä (paitsi 1->2, missä iso hyppy on vain hyvästä)

Pastori kirjoitti:

Eiks PW sulla ollut Nexus 8 ?

Jaa, eiks tuo sama napa - luulin

sv kirjoitti:

Kysyisin vielä kun olen tilannut uuden pyörän,otanko sen napavaihteelle vai normaalilla ratasvaihteella tarkoitus olisi ajaa myös talvella

Tuo sun pitää ite päättää Molemmat toimii.
Mun Nexus-7 oli tehdasvoitelulla niin raskas poljettava kovalla pakkasella että kaikki vaihteet olivat liian pitkiä jopa tasaisella Osiksi purkaminen, pesu ja kasaus kunnon voiteluaineilla teki siittä toimivan joka säässä. 8 vuotta se oli käyttöpyörässäni(pystäri). Kankeita on ollut muutkin uudet tehdasvoidellut navat pakkasella. Noissa kappavaihteissa se vaan tuntuu selvimmin.

Itselläni oli nimenomaan Alfine 8 useamman vuoden eri työmatkapystäreissä kiinni. Loistava napa. Lähes huoltovapaa. Ainoa vika on että se on aika painava jonka huomasi erityisesti kun oli kiinni täysjousitetussa pyörässä jolla tuli ajeltua maastossa. Alfinessa on myös se peukalolla operoitava vaihdevipu joka omaan käteen toimii paljon paremmin kun kiertovaihdin. Myin pari vuotta sitten silloisen työmatkakonkelin pois ja jätin navan siihen kiinni. Siitä asti on jäänyt kaivelemaan luopuminen. Seuraava hankinta tulee olemaan Alfine 11 jossa on hieman laajempi välitys skaala. Alfine toimi ihan hyvin myös talvella ihan tehdas voitelulla. Ainakin 10 asteen pakkaseen asti. Kylmemmässä ei huvittanut kokeilla.

• Luotettava (toimii hyvin jopa maastoajossa)
• Lähes huoltovapaa
• edullinen verrattuna Rohloffiin
• Rapid shifter (peukalo vaihdevipu) tarkempi kuin Nexuksen kiertovaihdin ja sopii paremmin levyjarrukahvojen kanssa

+/- Centerlock jarrulevyn kiinnitys

• kohtuu painava (painavampi kuin normi takavaihtaja + napa + rataspakka)
• tarkka vaihde"vaijerin" säädöstä
• 8-vaihteisena välitys hivenen kapea maastokäytössä. Kadulla ei ollut ongelmaa kun vaihtoi sopivan takarattaan.
• hyötysuhde hieman huonompi kun perinteisellä ulkovaihtajalla. Ei kylläkään huomannut käytännössä eikä koskaan haitannut millään tavalla.

jooseha kirjoitti:

Mun Nexus-7 oli tehdasvoitelulla niin raskas poljettava kovalla pakkasella että kaikki vaihteet olivat liian pitkiä jopa tasaisella Osiksi purkaminen, pesu ja kasaus kunnon voiteluaineilla teki siittä toimivan joka säässä.

ReeL12 kirjoitti:

Alfine toimi ihan hyvin myös talvella ihan tehdas voitelulla. Ainakin 10 asteen pakkaseen asti. Kylmemmässä ei huvittanut kokeilla.

Sen verran tuon Nexusen puolustukseksi ettei siitä jää väärää kuvaa. Se oli tuommoisella normaalilla talvikelillä ihan hyvä. Nipponin poika ei vaan ole ottanut huomioon että joku idiootti ajaa yli 30 pakkasella Jossain 25 ja 30 välissä oli selkeä raja kangistumiselle. Napa on muistaakseni vuosimallia 2001, joten ihan viimekäden tietoa tuo ei ole

Nämä yli kolmivaihteiset eivät ilmeisesti ole kovin hyvin suojattu vettä vastaan? Sen verran usein möykyiksi ruostuneita romulavoilta löytyy. Olisko se siirtomekanismin puoli se arka paikka kun muualla ei tiivistyksessä ole eroa 3vaihteiseen verrattuna.
Omassa talvipyörässä on Shimano inter 3 jossa EI ole jalkajarrua vaan pyörii taaksepäin kuten ketjuvaihteinenkin. Siinä on uudesta asti ollut notkeammat öljyt sisällä kuin jalkajarrullisissa.

Jukka

jviirret kirjoitti:

Nämä yli kolmivaihteiset eivät ilmeisesti ole kovin hyvin suojattu vettä vastaan? Sen verran usein möykyiksi ruostuneita romulavoilta löytyy. Olisko se siirtomekanismin puoli se arka paikka kun muualla ei tiivistyksessä ole eroa 3vaihteiseen verrattuna.

Taitaa suurin osa olla perus-Nexuksia. Premium mallissa ja Alfinessa pitäisi olla parempi suojaus. Vaikea sanoa, kun en ole semmoisia avannut.

Tuossa Inter 7:ssa epäilen isoksi syyksi ketjun puoleisen pölysuojuksen rakennetta. Siinä on pykälä joka ohjaa kaikki pinnojen laipan ja pölysuojan väliin joutuvan veden suoraan napaan Kierros teippiä raon päällä saattaisi tehdä navan säänkestolle ihmeitä.

jooseha kirjoitti:

Taitaa suurin osa olla perus-Nexuksia. Premium mallissa ja Alfinessa pitäisi olla parempi suojaus. Vaikea sanoa, kun en ole semmoisia avannut.

Taitaa tyttärellä olla Premium tuo tuoreempi SG-7C18 , mun huoltokokemuksista lisää täältä.

jooseha kirjoitti:

Tuossa Inter 7:ssa epäilen isoksi syyksi ketjun puoleisen pölysuojuksen rakennetta. Siinä on pykälä joka ohjaa kaikki pinnojen laipan ja pölysuojan väliin joutuvan veden suoraan napaan Kierros teippiä raon päällä saattaisi tehdä navan säänkestolle ihmeitä.

Mun mielestä SG-7C18 tyyppisessä on noi suojaukset ihan ok, tai ainakin valmiudet. Ketjun puolella napaa vasten tulee muovinen kehys, sen kun laittaa vaseliinin kanssa paikalleen niin tuskin vesi pääsee sisään pinnalaippojen kautta tai muutenkaan. Samoin jarrupannan kehys tulee navan rungon päälle, siinä alle jää kaksi uraa joista toisessa on C-mallinen jousi. Tuonne laitoin kans reippaasti vaseliinia niin ei pitäisi vettä päästä.

Pitää kevään huollossa kattoa miten onnistui, napahan on muuten pesty rasvattomaksi ja sen jälkeen uppovoideltu automaattivaihteistoöljyllä. Tuo toinen napa, SG-7C21, on sitten mun mielestä huonommin suojattu mutten ole sitä purkanut vielä.

jviirret kirjoitti:

Nämä yli kolmivaihteiset eivät ilmeisesti ole kovin hyvin suojattu vettä vastaan? Sen verran usein möykyiksi ruostuneita romulavoilta löytyy. Olisko se siirtomekanismin puoli se arka paikka kun muualla ei tiivistyksessä ole eroa 3vaihteiseen verrattuna.

Suojauksessa tuskin on eroa ainakaan niin päin, että vanhemmat olisivat paremmin suojattuja. Arvelisin pääasiallisen syyn kosteusongelmiin liittyvän useampivaihteisen suurempaan sisuskalujen massaan. Suuri massa aiheuttaa lämpötilan vaihtelun takia paineen vaihtelua navan sisälle ja kerryttää sinne vettä. Kolmivaihteisessa valtaosa massasta on kuoressa, jolloin lämpenemisjaksot ovat lyhyempiä ja sisuskalut lämpenevät käytössä lämpimämmäksi ja kosteus pääsee poistumaan.

Kosteuden kertyminen navan sisuskaluihin menee summittain näin: Kylmä sääjakso, eli vaikkapa vain yön ja päivän –jona lämpötilavaihtelu, voi olla jopa parikymmentä astetta– jäähdyttää navan ulkopinnalta alkaen. Navan sisällä oleva kostea ilma tiivistyy vedeksi navan kuoren sisäpinnalle tuottaen navan sisälle tiivistymisensä aiheuttaman kaasutilavuuden muutoksen (höyryn tilavuus - tiivistyneen veden tilavuus) takia alipaineen, joka imee vastaavan määrän sisäänsä kosteaa ulkoilmaa. Sään lämmetessä navan ulkopinta lämpiää ensin, jolloin navan sisäpinnan kosteus höyrystyy ja tiivistyy saman tien vielä kylmiin navan sisäosiin. Kaikki ilma, joka pääsee tässä prosessissa napaan sisälle, tiivistää vetensä kylmiin sisuskaluihin, jonne vesi jää tekemään tuhojaan.

Joka kerta, kun navan lämpötila muuttuu kylmemmäksi kuin sen sisälle päässeen ilman kastepiste, napaan imeytyy hiukan uutta (kosteaa) ilmaa jonka kosteuden tilavuuden verran sisälle imeytyy lisää kosteaa ilmaa.

Kosteaa ilmaa imeytyy sisään myös toisella mekanismilla: Kun kosteutta on ensin kertynyt sisuskalujen pinnalle, alkavat ne ruostua. Ruostuessaan rauta hapettuu, eli sitoo vesimolekyylin lisäksi happea, jonka tilavuuden verran imeytyy napaan lisää kosteaa ilmaa. Napa kerää sisäänsä vettä aina kun navan lämpötila seuraa pelkästään ilman lämpötilan vaihteluita.

Jos napaa, pelkän ulkoilmassa säilyttämisen sijaan, käytetään ja se käytössä lämpenee, edes hiukan lämpimämmäksi kuin ympäröivä ilma, alkaa napa kuivua sitä nopeammin, mitä paremmin ilma navan sisällä pääsee vaihtumaan. Napavaihteisella pitää siis ajaa mahdollisimman usein, jotta se ei ruostu. Sisälle säilytykseen napavaihteinen kannattaa siirtää nimenomaan suoraan ajosta, jotta ajosta vielä muuta rakennetta lämpimämpi napa ohjaa kosteuden ulos, eikä sisään.

Pahinta on pelkkä kostealla säällä ulkona säilyttäminen ilman säännöllistä ajoa niinä vuodenaikoina, jolloin on voimakasta päivän ja yön välistä lämpötilan vaihtelua.

mhelander kirjoitti:

jooseha kirjoitti:

Tuossa Inter 7:ssa epäilen isoksi syyksi ketjun puoleisen pölysuojuksen rakennetta. Siinä on pykälä joka ohjaa kaikki pinnojen laipan ja pölysuojan väliin joutuvan veden suoraan napaan Kierros teippiä raon päällä saattaisi tehdä navan säänkestolle ihmeitä.

Mun mielestä SG-7C18 tyyppisessä on noi suojaukset ihan ok, tai ainakin valmiudet. Ketjun puolella napaa vasten tulee muovinen kehys, sen kun laittaa vaseliinin kanssa paikalleen niin tuskin vesi pääsee sisään pinnalaippojen kautta tai muutenkaan. Samoin jarrupannan kehys tulee navan rungon päälle, siinä alle jää kaksi uraa joista toisessa on C-mallinen jousi. Tuonne laitoin kans reippaasti vaseliinia niin ei pitäisi vettä päästä.

Olisi pitänyt huomata lisätä että tuo yhdistettynä siihen että näitä markkinoidaan huoltovapaina on syy miksi niitä löytyy umpeen ruostuneina roskalavoilta. Säännöllisesti huollettuna ne toimii vähintään kymmeniätuhansia kilometrejä.
Omassani oli pölysuojat muuten tehtaan jäljiltä kuivat.

Tuo Jorin analyysi pitänee hyvin paikkansa. Ja ei tee hyvää navalle jonka sisuskaluissa on vain valmistajan vaseliinit muttei mitään öljyä muuten osien pinnassa. Näin kondensoituva vesi pääsee tekemään tuhonsa...

Ja juuri kondenssiveden takia olen kaikissa voideltavissa laakereissa käyttänyt grafiitti-molybdeeni vaseliinia. Siitä kun ei tule ruostevelliä kun sitä vettä/kosteutta laakerointiin kuitenkin päätyy tavalla tai toisella. Ja toimii myös kylmässä.

Tämän tyttären navan laakerit voitelin ko vaseliinilla. Sen jälkeen kun muuten koko napa oli uppovoideltu ATF-öljyssä. Samoin ATF-öljyllä pinnoitin navan sisäpinnan, sitten vaseliinit laakereihin ja napa nippuun. Keväällä nähdään kuinka hyvin tällainen resepti toimii.

Samaa menetelmää olen aikanaan myös käyttänyt 3-5 vaihteisissa napavaihteissa ja yksikään mun huoltama ei ole takkuillu tähän mennessä.

Sitten on ne pyörän käyttäjät jotka ajelee vesistöjen yli navat upoksissa tai jättävät pyörän räystään alle tms mistä vesi vuolaana valuu napoihin. Heille ei paljon muuta auta kuin suositella Alfine-tyyppisiä tiivistettyjä ja öljykylvyllä olevia napoja. Voivat kestää edes jonnin aikaa.

jooseha kirjoitti:

Olisi pitänyt huomata lisätä että tuo yhdistettynä siihen että näitä markkinoidaan huoltovapaina on syy miksi niitä löytyy umpeen ruostuneina roskalavoilta. Säännöllisesti huollettuna ne toimii vähintään kymmeniätuhansia kilometrejä.

Ei pidä kaikkea myyntimiesten sanomaa uskoa. Tai ostaa "huoltovapaa" pyörä halpakaupasta kuten Biltemasta jonka tuotteiden laakerit on lähes poikkeuksetta kuivat tai ainakin huonosti voidellut ja välykset kiristetty miten sattuu.

On pelkästään järkevää että viitsii itse purkaa, tarkistaa ja voidella ihan uudetkin pyörät ja niiden osat... jos niitä siis viitsii pitää ja käyttää pitkään.

jooseha kirjoitti:

Omassani oli pölysuojat muuten tehtaan jäljiltä kuivat.

Vanha Campagnolo-osilla olevien kilpapyörien hoitovinkki on pistää sitä vaseliinia niin paljon laakereihin että ensimmäisillä lenkeillä laakerit kiertää liiat ulos, ne pyyhitään pois. Campan laakerit ja pölysuojat ainakin ennen vanhaan suunniteltiin niin että ne kierää ja työntää rasvaa pikkuhiljaa ulos, samalla mukana tulee vesi ja roskat. Tämä siis irtokuulalaakereiden aikaan ja nehän kesti näin voideltuna, pari kertaa vuodessa, satoja tuhansia kilsoja.

Ei siis haittaa jos näihin pölysuojiin pistää vaseliinia. Jos viitsii niin pyyhkii liiat pois niin pysyy navat himpun puhtaampana. Ja ei se sisään kondensoitunut vesi pääse valumaan kuivien pölysuojien välistä pois vaikka kuka niin väittäisi.