Liikennepolitiikkaa

[jooseha]

Ja jos kuorma-, paketti- tai henkilöautosta ei näe, niin ne pitäisi mielestäni hylätä katsastuksessa tai niille ei alunperinkään pitäisi antaa tyyppihyväksyntää liikennekäyttöön.

Jorin video jättää näyttämättä kaksi laajakulma- ja kaksi lähialuepeiliä. Lisäksi auton vasemmalle puolelle näkee laajakulmapeiliä paremmin ihan vaan ikkunasta katsomalla. Videolla ei katsota

Jos (normaalista) henkilöautosta ei näe, on kyse vaan kuskin laiskuudesta. Päätä liikuttamalla näkyvyys on täysiympyrä ilman peilejäkin.

Umpikylkinen laajakulmapeilitön pakettiauto on pahin. Vasemmalle jää laaja katve. Jostain syystä niin saa olla.

Autoja suurempi vika on mielestäni kuljettajien asenne. Ei vaan viitsitä/osata/haluta/jne. katsoa.
Kovin harvan kääntyvän näkee katsovan kelvin. Asia on helppo todeta kuljettajan pään liikkeet katsomalla. En ymmärrä kuinka uskaltavat jättää katsomatta

[Vilijami]

Umpikylkinen laajakulmapeilitön pakettiauto on pahin. Vasemmalle jää laaja katve. Jostain syystä niin saa olla.

Tämä on kyllä totta. Armeijassa ajoin eka kertaa tällaisella umpikylkisellä surkeapeilisellä pakulla. Hirvitti oikealle kääntymiset ja monet muut tilanteet. Silloin vasta tajusin kuinka paljon ajaminen helpottuu, jos pakettiauton oikeanpuoleisessa liukuovessa (ja tietenkin väliseinässä) on ikkuna.

[jori]

Teoriassa noin. On kovin helppo hurskastella, että kyllä sieltä näkyy ja näyttää esimerkkinä teoreettinen näkyvyys hyvin valaistuissa olosuhteissa puhtailla laseilla ja peileillä. Peiliä katsotaan kuitenkin sivuikkunan läpi ja se on sateella märkä ja talvella lisäksi kurainen, eikä läpi näy kuin epämääräisiä hahmoja, varsinkin, jos vielä märän ja kuraisen laajakulmapeilin kautta yrittää tihrustaa. Lisäksi peili vain heijastaa valoa, ei lähetä sitä, joten pimeässä peilin kautta näkee vain valaistut kohteet. Vaikka henkilöautosta näkisikin läpi, sitä koskee samat ongelmat sateen ja kuraroiskeiden suhteen. Takana tulevan auton valot haittaavat vieläkin enemmän. Jalankulkija, tai dynamovalojen kanssa seisova pyöräilijä jää havaitsematta varsinkin kaupunkiolosuhteissa, kun takana seisoo auto väärin suunnatuilla valoillaan peiliä häikäisten.

[Vilijami]

Meillä oli 10 vuotta kuvan kaltainen Chrysler Neon vaimon työmatkakulkineena. Siinä on A-pilari aika loiva, tulee lähelle kuljettajan päätä ja tuulilasissa ympäri asti vielä tuollainen musta leveähkö reunakaistale. Tämä esti näkyvyyttä varsinkin etuvasemmalle niin paljon, että katveeseen mahtui iso pakettiauto. Monta kertaa liikenneympyröissä meinasi sydän pysähtyä, kun ”tyhjästä” ilmestyi auto eteen.

En muista, että missään muussa ajamassani autossa ollsi ollut näin häiritsevä A-pilarin katve.

[Hopea]

Ihminen ei näe sitä, mitä hän ei katso.

Itselläni on selvästi vaatinut opettelua alkaa katsella vierellä kulkevaa jk/pp-tietä vähintään 100 metriä ennen tulevaa oikealle kääntymistä. Siinä on hyvin aikaa havainnoida mahdolliset väistettävät, ja valita ne peilistä seurattavat, joita pitää muistaa ennen kääntymistä vahtia. Kun tästä on saanut opeteltua itselleen tavan, noita "tyhjästä ilmestyviä" väistettäviä on selvästi vähemmän.

Ja samalla on itselle muodostunut tavaksi suhtautua sivusta pyörätienjatkeelle tunkeviin autoilijoihin potentiaalisina päälle ajajina. Nojapyörällä vastaan yhä uudelleen kysymykseen "kuinka sinut näkee, kun olet noin matala?" sanomalla, että näithän sinäkin. Se on asenteesta kiinni, että katsoo nähdäkseen.

[jori]

Ihminen ei näe sitä, mitä hän ei katso.

Itselläni on selvästi vaatinut opettelua alkaa katsella vierellä kulkevaa jk/pp-tietä vähintään 100 metriä ennen tulevaa oikealle kääntymistä. Siinä on hyvin aikaa havainnoida mahdolliset väistettävät, ja valita ne peilistä seurattavat, joita pitää muistaa ennen kääntymistä vahtia. Kun tästä on saanut opeteltua itselleen tavan, noita "tyhjästä ilmestyviä" väistettäviä on selvästi vähemmän.

Ja samalla on itselle muodostunut tavaksi suhtautua sivusta pyörätienjatkeelle tunkeviin autoilijoihin potentiaalisina päälle ajajina. Nojapyörällä vastaan yhä uudelleen kysymykseen "kuinka sinut näkee, kun olet noin matala?" sanomalla, että näithän sinäkin. Se on asenteesta kiinni, että katsoo nähdäkseen.

Näinhän se menee. Ensin pitää epäillä, että siellä on jotain nähtävää. Sitten pitää varta vasten katsoa sillä mielellä, että "mitäs siellä on". Sitten voi havaita. Jos vain "katsoo, tuleeko autoja", kuten useimmat ovat tottuneet tekemään, ei varmasti näe pyöräilijää, puhumattakaan poikkeuksellisen näköisestä pyöräilijästä.

Mitenkähän ne opettavat autokoulussa nykyään. Onkos kellään ajokortti-ikäistä agentiksi tuota havainnoimaan, tai onko kenelläkään lähempää suhdetta autokoulun opettajaan. Kiinnostaisi tietää, miten suuressa arvossa autokoulussa pidetään kevyen liikenteen seuraamista.

[Hopea]

Tästä olen monesti kirjoitellut, mutta kun tuli eteen hyvä videodemonstraatio, kirjotan taas.
...

Oli pakko katsoa video pariin kertaan, ennen kuin ymmärsin. Itse kun on ajanut kuorma-autoa, ei millään mennyt päähän noin isot havaitsemattomat alueet. Sehän johtui siitä, että video oli kuvattu kuskin etupuolelta suunnilleen navan korkeudelta. Kuljettajan silmäpisteen tienoilta kuvattuna näkymä olisi ollut varsin erilainen. Kuskina oleellista on nähdä auton kylkilinjat ja viimeistään taka-akselin kohdalta maahan asti. Olisi pitänyt lopettaa katsominen siihen ensimmäiseen kymmeneen sekuntiin. Enkä muuten muista, milloin olisin viimeksi nähnyt kuorma-autossa noin surkeat peilit...

En viitsi itkeä enempää, vaikka videossa olisi siihen paljonkin aihetta. Totean vain, että tilanne oli todella tarkoitushakuisesti luotu.

[jori]

Tästä olen monesti kirjoitellut, mutta kun tuli eteen hyvä videodemonstraatio, kirjotan taas.
...

Oli pakko katsoa video pariin kertaan, ennen kuin ymmärsin. Itse kun on ajanut kuorma-autoa, ei millään mennyt päähän noin isot havaitsemattomat alueet. Sehän johtui siitä, että video oli kuvattu kuskin etupuolelta suunnilleen navan korkeudelta. Kuljettajan silmäpisteen tienoilta kuvattuna näkymä olisi ollut varsin erilainen. Kuskina oleellista on nähdä auton kylkilinjat ja viimeistään taka-akselin kohdalta maahan asti. Olisi pitänyt lopettaa katsominen siihen ensimmäiseen kymmeneen sekuntiin. Enkä muuten muista, milloin olisin viimeksi nähnyt kuorma-autossa noin surkeat peilit...

En viitsi itkeä enempää, vaikka videossa olisi siihen paljonkin aihetta. Totean vain, että tilanne oli todella tarkoitushakuisesti luotu.

Niinpä niin. Parhaiden autojen parhaat kuskit katsovat parhaista peileistä parhaassa valaistuksessa. Sen jälkeen he kuvittelevat näkevänsä kaiken kaikissa autoissa kaikissa olosuhteissa. Juuri se on vaarallinen harhakäsitys. Totta kai tuo oli dramatisoitu kauhuelokuva. Sen tarkoitus on muistuttaa, että tuo kaiken näkeminen on harhakuvitelma.

Teoriassa noin. On kovin helppo hurskastella, että kyllä sieltä näkyy ja näyttää esimerkkinä teoreettinen näkyvyys hyvin valaistuissa olosuhteissa puhtailla laseilla ja peileillä. Peiliä katsotaan kuitenkin sivuikkunan läpi ja se on sateella märkä ja talvella lisäksi kurainen, eikä läpi näy kuin epämääräisiä hahmoja, varsinkin, jos vielä märän ja kuraisen laajakulmapeilin kautta yrittää tihrustaa. Lisäksi peili vain heijastaa valoa, ei lähetä sitä, joten pimeässä peilin kautta näkee vain valaistut kohteet. Vaikka henkilöautosta näkisikin läpi, sitä koskee samat ongelmat sateen ja kuraroiskeiden suhteen. Takana tulevan auton valot haittaavat vieläkin enemmän. Jalankulkija, tai dynamovalojen kanssa seisova pyöräilijä jää havaitsematta varsinkin kaupunkiolosuhteissa, kun takana seisoo auto väärin suunnatuilla valoillaan peiliä häikäisten.

[jori]

Ajelen autolla pariakin moottoritien poistumisramppia säännöllisesti. Yritän tietenkin ajaa niin, ettei tarvitse jarrutella ja jos tarvitaan vauhdin hidastamista, mahdollisimman maltillisesti moottorijarrutuksella.

Olen kiinnittänyt huomion poistumiskaarteen muotoon, joka ei olekaan kiihtyvyyksiä parhaalla tavalla minimoiva muoto. Tiedän, että näissä rampeissa käytetään ns. klotoidimuotoa, joka on kaksiulotteinen spiraalimuotoinen kaari, jossa nopeuden tasaisesti hidastuessa kaarrekiihtyvyys pysyy vakiona. Tuo muoto siis minimoi kiihtyvyyden muutoksen (sysäyksen). Tämä säästää renkaita ja auton muita rakenteita ja on miellyttävää matkustajille.

Muoto ei kuitenkaan näytä huomioivan korkeuseroja, joita rampeilla lähes aina on. Yleensä ramppi kaartaa moottoritieltä ulos oikealle ja nousee saman moottoritien ylittävälle sillalle. Kaarteessa on siis selkeä korkeusero, joka tietenkin tuottaa oman kiihtyvyytensä, tai tässä tapauksessa lisähidastuvuuden ajoneuvolle.

Kysymys Hopealle, tai jos on muita väyläsuunnittelusta tietäviä: Onko ramppien muodoissa huomioitu kaarteen säteen muodossa korkeuserojen tuottama lisäkiihtyvyys. Tämähän olisi tietysti helppo laskea nykyään tietokoneella, mutta perinne on ollut piirtää nuo klotoidiviivaimella. Miten on. Onko korkeusero huomioitu.